Touko–heinäkuun ennuste julki: Tältä näyttää alkukesä Suomessa – Euroopassa voimakas kahtiajako

Uuden pitkän ennusteen mukaan touko–heinäkuun jakson keskilämpötila on suuressa osassa Suomea lähellä tavanomaista, aivan eteläisessä Suomessa voi olla hieman keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärät ovat ennusteen perusteella lähellä tavanomaisia. Jakson aikana on Suomen säälle tyypilliseen tapaan odotettavissa vaihtelevaa säätä – ajoittain lämpimiä ja ajoittain koleita päiviä. Etelämpänä Euroopassa uhkana ovat jälleen kuumat hellejaksot, kuivuus ja maastopalot viime kesän tapaan.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. huhtikuuta kolmen kuukauden ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen touko–heinäkuun jaksolle.

Vuodenaikaisennusteessa ei tällä kertaa ole kovinkaan voimakkaita signaaleja Suomeen.

– Ennuste näyttää aika laimeita poikkeamia Suomen alueelle, mutta sen sijaan muualla Euroopassa varmaan riittää dramatiikkaa. Suomen osalta touko–heinäkuun jaksosta ennustetaan suuressa osassa maata keskilämpötilaltaan tavanomaista, mutta aivan eteläisimmässä osassa Suomea voi olla 0–0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää, toteaa Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

Perämeren ympäristössä on merkkejä keskimääräistä viileämpään suuntaan.

– Kartalla poikkeama viileämpään suuntaan voi näkyä Perämeren jäätilanteen takia, mutta harvemmin tämä poikkeama enää jatkuu sen jälkeen, kun jääpeite on sulanut pois, Markus Mäntykannas kertoo.

– On mahdollista, että jossain Baltian ja Etelä-Suomen kohdalla kulkisi jakson aikana useampaan otteeseen veitsenterävä raja ilmamassoissa, jolloin Suomi jäisi värjöttelemään kylmemmälle puolelle ja juuri Suomen eteläpuolella olisi helteistä ilmamassaa. Euroopassa on siis näkyvissä voimakas kahtiajako. Heti Suomen eteläpuolella näkyy selvä poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan koko Euroopan mantereella, mutta meillä ollaan aika lähellä keskiarvoja. Myös sateisuudessa on hieman samansuuntaista poikkeamaa. Pohjois-Euroopassa on paikoin tavanomaista sateisempaa, Etelä- ja Keski-Euroopassa on kuivaa.

Ajoittain Suomeen voisi kuitenkin yltää lämpimämpää ilmaa.

– Aika ajoin eteläiseen osaan maata saattaa kulkeutua helteisen ilmamassan pulsseja, mutta pääpiirteittäin kuumat kesäilmat näyttäisivät alkukesällä jäävän juurikin Suomenlahden eteläpuolelle. Eli Baltiassa voi olla ajoittain hyvin kuumaa, mutta meillä ennemminkin kevät etenisi tässä asetelmassa maltillisesti ja alkukesän sää näyttäisi vaihtelevalta. Ajoittain voi olla lämpimiä jaksoja ja vastapainona koleita jaksoja, Markus Mäntykannas toteaa.

– Valtaosassa Eurooppaa voisi olla korkeapainevoittoinen alkukesä, mutta Suomi olisi viileämmällä puolella. Erityisen kylmältä ei Suomessakaan näytä, mutta lämpötilat olisivat siis keskimääräisiä. Tässä asetelmassa kylmän ilman purkauksetkin ovat mahdollisia pohjoisessa riippuen korkeapaineen sijainnista, Markus Mäntykannas ennustaa.

Lue myös:

• Suomen sää toukokuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää kesäkuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää heinäkuussa tilastojen mukaan

Suomeen sateita tavanomainen määrä

Ennusteen mukaan touko–heinäkuun sademäärä on Suomessa lähellä jakson tavanomaista sademäärää. Muualla Pohjois-Euroopassa sateita tulee paikoin keskimääräistä enemmän.

– Tästä voi päätellä, että Pohjois-Eurooppa ja Pohjois-Venäjä kuuluisivat matalapaineiden reitille. Ilmamassojen rajavyöhykkeellä jossain kohtaa eteläistä Skandinaviaa, eteläistä Suomea ja pohjoista Baltiaa voisi aika ajoin tulla aika reippaitakin sateita ukkosineen. Pitkäkestoiset, epävakaiset sääjaksot ovat mahdollisia. En tässä asetelmassa siis odottaisi kovia helteitä Suomeen ainakaan alkukesällä, Markus Mäntykannas toteaa.

Lue myös: Termiset vuodenajat – milloin koittaa talvi, kevät, kesä tai syksy?

Pitkät helleaallot, kuivuus ja maastopalot jälleen uhkana etelämpänä Euroopassa

Keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan ennuste näyttää laajalti keskimääräistä lämpimämpää touko–heinäkuun jaksoa. Esimerkiksi suureen osaan Espanjaa ennakoidaan jopa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

– Näyttää siltä, että touko–heinäkuun jaksolla Euroopassa olisi pidempikestoisia korkeapaineita, jotka painottuvat Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Korkeapaineen keskus majailisi pääsääntöisesti jossain kohtaa Britteinsaarilta kohti Iberian tai Balkanin niemimaata olevalla alueella. Tässä "kolmiossa" ilmanpaine olisi normaalia korkeampi. Tämä näkyy myös sademäärissä, sillä paikoin Keski-Eurooppaan ja Länsi-Eurooppaan ennustetaan tavanomaista kuivempaa säätä, Markus Mäntykannas sanoo.

Osaan Eurooppaa on mahdollisesti tulossa aikaisia helleaaltoja.

– Tämä näyttää itse asiassa esimerkiksi Espanjan, Portugalin ja Ranskan osalta viime kesän toisinnolta. Eli jos korkeapaine on tällä alueella pitkiä aikoja ja lämpötilaennusteenkin mukaan on tavanomaista lämpimämpää, niin tulossa voi olla intensiiviä ja erittäin kuumia helleaaltoja ja niiden seurauksena kuivuutta ja maastopaloja. Mahdollisesti jo hyvin varhaisessa vaiheessa kesää jossain päin Eurooppaa 40 astetta ylittyy viime vuoden tapaan. Hellejaksot voivat pitkittyä Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Euroopassa on kärsitty paikoin kuivuudesta ja vähäisistä vesivarannoista.

– Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa maaperä on erittäin kuivaa. Tämän vuodenaikaisennusteen perusteella ei ole mitään runsaita sateita edessä, joten Etelä- ja Länsi-Euroopan tilanne vaikuttaa pahalta. Vesipula ja kuiva maaperä ovat kriittisiä tekijöitä, siellä suunnalla ei näytä kovin lupaavalta tämä alkukesä. Pahimmillaan vesivarastot loppuvat ja maastopalot roihuavat jo varhaisessa vaiheessa, Markus Mäntykannas toteaa.

Kolmen kuukauden pitkä ennuste voi toteutua monella tavalla

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta. Kolmen kuukauden ennuste voikin toteutua monella tavalla. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 6.4.2023 klo 10.17