Nyt se selvisi: Etelän terminen talvi kesti vain viisi päivää – arvaatko, missä kuussa talvi oli?

Lauhan sään takia niin sanotun termisen talven määrittäminen oli tänä vuonna hankalaa etelässä ja lännessä.

Säätilastoja Suomessa ylläpitävä Ilmatieteen laitos on nyt määritellyt, mikä oli maan etelä- ja länsiosan termisen talven ajankohta tänä vuonna. Terminen talvi alkoi etelässä ja lännessä sekä Ahvenanmaalla paikoin vasta 25. helmikuuta. Tilastojen mukaan terminen talvi alkaa näillä alueilla keskimäärin marraskuun loppupuoliskolla, joten talvi käynnistyi nyt kolmisen kuukautta tavallista myöhemmin. Tämän talven pituus oli joillain etelän havaintoasemilla vain viisi päivää, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa.

Menneenä talvena maan etelä- ja keskiosassa oli muutamia 3–6 vuorokauden pakkasjaksoja. Termiseksi talveksi katsottiin näistä pisin jakso, joka siis ajoittui helmi-maaliskuun vaihteeseen. Viiden päivän talvi on ainakin 60 vuoteen lyhin terminen talvi Suomen maa-alueilla.

– Laajoilla alueilla etelässä ja lounaassa tämä on kyllä ollut lyhin terminen talvi talvesta 1959–1960 eteenpäin tarkasteltaessa. Tuosta talvesta eteenpäin vuorokauden keskilämpötiloja on kattavasti tietokannassamme, toteaa meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Myös talvella 2007–2008 termisen talven määrittäminen oli etelässä vaikeaa. Silloin talvi alkoi vasta 19. maaliskuuta ja kesti yhdeksän vuorokautta.

Miten käy termisten talvien ja niiden määritelmien jatkossa?

Ilmatieteen laitokselta todetaan, että ilmastonmuutoksen takia etenkin talvet ovat Suomessa lämmenneet ja tulevat lämpenemään entisestään lähivuosikymmeninä. Kun lämpötila pysyttelee yhä useampana talvena pitkään nollan asteen tienoilla tai jopa sen yläpuolella, ei termisen talven alkamista tai loppumista pystytä enää joka vuosi helposti määrittämään.

– Haasteita tulee erityisesti lauhoina talvina, jolloin saattaa olla useita lyhyitä pakkasjaksoja yhden pitkän sijaan. Näin kävi tänä talvena, sanoo meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

Näin ollen talven alkamista ei välttämättä pystytä enää varmuudella määrittämään viikon tai kahden kuluttua sen alkamisesta, kuten tähän saakka on tehty. Ongelmia on syksyn päättymisen lisäksi myös kevään alkamisen kanssa.

– On varmasti olemassa monia mielipiteitä siitä, voidaanko esimerkiksi viiden vuorokauden pakkasjaksoa enää kutsua talveksi. Pidämme mahdollisena, että tulevaisuudessa termisiä vuodenaikoja ei enää ole mielekästä seurata vuosittain lainkaan, toteaa Pauli Jokinen.

Miten terminen talvi määritellään?

Niin sanotut termiset vuodenajat määritellään kertyneen lämpösumman avulla. Lämpösummalla tarkoitetaan vuorokauden keskilämpötilojen summaamista yhteen. Terminen talvi alkaa silloin, kun lämpösumma saavuttaa suurimman arvonsa. Tämän jälkeen pakkasen puolella olevat keskilämpötilat siis pienentävät lämpösummaa. Yksinkertaistettuna termisen talven voidaan sanoa alkaneen, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvämmin nollan asteen alapuolelle.

Suomalaistutkimuksen mukaan lähivuosikymmeninä Etelä-Suomen rannikkoalueilla terminen talvi lyhentyy jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa. Vuosisadan puolivälissä terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.

Ilmatieteen laitos viestii jatkossa termisten vuodenaikojen alkupäivämääristä vasta vuodenajan päättyessä, kun tiedot on varmistettu koko maan osalta.

Lähde:
Ilmatieteen laitos

Lue myös:
Varaudu tähän: Viikonloppu on kylmä – puuskat kovia
Meteorologi: "Kuukausiennuste muuttui täysin" – huonoja uutisia vappua kohti

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 17.4.2020 klo 20.08