Syksy voi kestää jopa puoli vuotta – uudella vuodenaikaisennusteella lohduton sanoma

Eteläisessä Suomessa termisen talven määritelmä on jo muutamana vuotena kokenut meteorologisen deflaation: talven alkamista on ollut hankala määrittää. Tulevaisuudessa joudumme yhä useammin kohtaamaan talvettomat talvet. Nykymääritelmin syksystä voi osassa maata tulla pisin vuodenaika.

Huh, muistan vielä viime talven kuin eilisen. Se ainainen odotus marraskuusta maaliskuulle: milloin kunnon talvi oikein alkaa, milloin tämä harmaus päättyy?

Lopulta kävi niin, että Helsingissä ja Turussa termistä talvea kesti vain viisi vuorokautta (25.–29.2.2020). Terminen syksy kesti etelä- ja lounaisrannikolla yli viisi kuukautta. Tuleeko tästä tulevaisuudessa uusi normaali?

Lue myös: Mitä ovat termiset vuodenajat ja miten ne määritellään?

Tällä hetkellä elämme termisen syksyn kynnyksellä. Vuodenaika vaihtuu suuressa osassa Suomea tilastojen mukaan syyskuun aikana, mutta joinakin vuosina syksyn alkamista on saatu eteläisellä ja lounaisella rantakaistaleella odotella lokakuun puoliväliin saakka.

Vuodenajat ovat Suomessa muutosuhan alla: termiset talvet lyhenevät, vastaavasti kesät pitenevät. Syksystä voi puolestaan tulla yllättävänkin pitkä.

" Voi olla, että tulevaisuudessa yhä useammin joudumme totuttelemaan siihen, että osassa maata syksy kestää jopa puolet vuodesta. 

Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla terminen talvi saattaa jäädä välistä jo useammin kuin joka kolmantena talvena lounaisrannikolla, esimerkiksi Turussa. Terminen syksy voi siis äärimmillään kestää syyskuusta maalis-huhtikuuhun, mikäli nykyisiä määritelmiä termisistä vuodenajoista ei tarkastella uusiksi.

Meillä Suomessa ei toistaiseksi ole pohdittu, miten termisen talven puuttuminen kirjataan tilastoihin ja missä vaiheessa terminen syksy katsotaan vaihtuneen kevääksi, jos talvi jää välistä.

" Ruotsissa puolestaan tilanne on ratkottu ja käytössä onkin suoraviivainen menetelmä: jos termisen talven määritelmä ei ole täyttynyt helmikuun 15. päivään mennessä, katsotaan kevät alkaneeksi tästä ajankohdasta.

Ruotsissa asiaa on toki jouduttu pohtimaan jo senkin takia, että maan eteläosa yltää selvästi Suomea matalammille leveysasteille. Termisen talven puuttuminen esimerkiksi Skånen rantakaistaleella on jo tuttu juttu.

2000-luvulla Suomessa on jo kahteen otteeseen kohdattu tilanne, jolloin termisen talven alkamista on ollut hankala määritellä etelä- ja lounaisrannikolla. Talvikautena 2007–2008 talvea kesti Helsingissä yhdeksän vuorokautta, viime talvena vain viisi.

Lue myös: Ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötiloihin

Euroopan keskuksen (ECMWF) laatiman vuodenaikaisennusteen mukaan näyttää siltä, että loka-joulukuu on koko Suomen alueella tavanomaista lämpimämpi: poikkeama on Keski- ja Pohjois-Suomessa 1–2 ja etelässä 0,5–1 astetta.

Myös talvikuukaudet näyttävät uusimman ennusteen perusteella tavanomaista lämpimämmiltä: poikkeama on selvä koko Suomen alueella. Euroopan keskuksen ennusteessa tuleva talvi näyttää lounais- ja länsivirtausvoittoiselta.

Vuodenaikaisennusteisiin liittyy kuitenkin haasteita näin korkeilla leveysasteilla ja ne ovat vasta kokeiluasteella. Parhaiten ne toimivatkin tropiikissa. Meillä haasteena on se, että kolmen kuukauden aikajaksolle voi mahtua hyvin erilaista säätä. Vaikka poikkeama onkin tavanomaista lämpimämpään suuntaan, voi mukana olla useita kylmiäkin jaksoja. 

" On myös huomioitava, että nykyään vuodenaikaisennusteet näyttävät todennäköisemmin tavanomaista lämpimämpää kuin kylmempää säätä.

Tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä. Kun tulevaa säätä verrataan Suomen nykyiseen ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010, on selvää, että erityisesti talvi-ilmastomme on jo ehtinyt lämmetä. Euroopan keskuksella ja muillakin pitkiä ennusteita laativilla tahoilla voi olla käytössään omia ilmastollisia vertailukausia.

Lue myös: Miten pitkän ajan ennuste syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Iskipä syksy tällä kertaa puolen vuoden mittaisena tai ei, löytyy kunnon talvia Suomesta vastaisuudessakin.

Suuresta osasta Suomea termiset talvet ja lumipeite eivät ihan hetkessä ole katoamassa, mutta arviolta yli kolmasosa meistä asuu alueella, missä termisestä syksystä voi vastaisuudessa muodostua dominoiva vuodenaika.

Lue seuraavaksi: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 12.9.2020 klo 12.18