Loppukevään ja kesän ennuste: Tällaista pitkää ennustetta ei ole hetkeen nähty – katso, miltä näyttää touko–heinäkuun jakso!

Tuoreen kolmen kuukauden pitkän ennusteen mukaan touko–heinäkuun jakso on Suomessa laajalti hieman keskimääräistä kylmempi.

Kolmen kuukauden pitkissä ennusteissa on totuttu näkemään tavanomaista lämpimämpiä tai keskimääräisiä lämpötiloja Suomeen, mutta nyt touko–heinäkuun jakson tuore ennuste on erilainen.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 5. huhtikuuta julkaisema ennuste ennakoi touko–heinäkuun jaksosta laajalti keskimääräistä kylmempää Suomessa, paikoin kartoilla on keskimääräisiä lämpötiloja.

– Jos on odottanut lumisen talven jälkeen oikein lämmintä alkukesää, niin kyllähän tämä ennuste on vähän kuin märkä rätti kasvoille. Jakson keskilämpötila on ennusteen perusteella Suomessa hieman tavanomaista viileämpi, poikkeama on 0–1 astetta, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on ennustanut Suomeen keskimääräistä kylmempää kolmen kuukauden jaksoa viimeksi huhtikuussa 2018, kun silloinkin touko–heinäkuun jaksosta ennustettiin osassa maata hieman tavanomaista kylmempää. Vuonna 2018 touko–heinäkuun jakso jakautui lopulta niin, että toukokuu oli keskimääräistä lämpimämpi, kesäkuu laajalti keskimääräistä kylmempi ja heinäkuu keskimääräistä lämpimämpi.

ECMWF:n kuukausiennusteissa eli neljän viikon ennusteissa keskimääräistä kylmemmän sään ennusteita nähdään useammin, esimerkiksi parhaillaan huhtikuun ennusteissa.

Kolmen kuukauden ennuste voi toteutua monella eri tavalla

Suomen erittäin vaihteleva sää tarkoittaa sitä, että viikon, kuukauden tai kolmen kuukauden sisälle mahtuu monenlaista säätä.

– Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste voikin toteutua monella tavalla, esimerkiksi voi olla lyhyt hyvin kylmä jakso ja muuten melko tasaista, tai sitten kylmä ja lämmin sää vuorottelevat. Tällä hetkellä onkin viitteitä, että touko–heinäkuun jakson alku voisi olla hieman tavanomaista viileämpi osassa pohjoista ja keskistä Eurooppaa. ECMWF ei kuitenkaan laske tällaisia jakson alueellisia osaennusteita Suomeen, joten Suomessa tilanne ei ole välttämättä samanlainen, Anna Latvala kertoo.

Miltä näyttävät touko–heinäkuun sademäärät?

Kolmen kuukauden ennusteen mukaan Suomen alueella sademäärät olisivat jaksolle tyypillisiä touko–heinäkuussa. Sää ei siis olisi erityisen sateista eikä erityisen vähäsateista.

– Suomen alueella ei ole ennusteen perusteella selvää poikkeamaa sademäärässä tai ilmanpaineessa, mutta yleisesti Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla on vähän keskimääräistä sateisempaa ja ilmanpaine matalampi. Tämä viittaa siihen, että matalapainetoiminta voi jatkua tavallista vilkkaampana Pohjois-Euroopassa, jolloin todennäköisesti Suomikin saa siitä osansa. Tämä sopii ennusteen viileään säähän, Anna Latvala sanoo.

– Kesäaikaan matalapainevoittoinen sää vaikuttaa Suomen lämpötilaan eri suuntaan kuin talvella, sillä pilvisen sateinen ja tuulinen sää tasoittaa lämpötilan vaihtelua. Talvella matalapainevoittoisella säällä on usein keskimääräistä lauhempaa, kesällä sen sijaan viileämpää.

Keskiseen ja etenkin eteläiseen Eurooppaan ennustetaan laajalti tavanomaista lämpimämpää touko–heinäkuun jaksoa. Sademäärät olisivat etenkin eteläisessä Euroopassa keskimääräistä pienempiä, keskisessä Euroopassa tavanomaisia tai hieman sitä pienempiä.

Mikä on kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste?

Vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä. Pitkään ennusteeseen tulisikin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus onkin selvästi tropiikkia heikompi.

– Ennustettavuus on meillä huonompi kuin tropiikissa, jossa pitkät sääennusteet ovat hyödyllisiä esimerkiksi El Niño - ja La Niña -vaihtelun tai hirmumyrskykauden ennakoinnissa. Suomessa vuodenaikaisennuste antaa pikemminkin viitteitä siitä, onko jotakin säätyyppiä vähän tavallista useammin, Anna Latvala toteaa.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 7.4.2022 klo 10.06