Kevään ennuste julki – tältä näyttää maalis–toukokuun jakso!

Tuoreen pitkän ennusteen mukaan maalis–toukokuun jakso on Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Sademäärät ovat ennusteen perusteella lähellä jakson tavanomaisia sademääriä. Myös muualle Eurooppaan ennakoidaan keskimääräistä lämpimämpää kevätkuukausien jaksoa.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut uuden kolmen kuukauden ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen maalis–toukokuun jaksolle. Suomeen ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää kevätkuukausien jaksoa.

Maalis–toukokuun keskilämpötila on ennusteen mukaan Suomessa 1–2 astetta keskimääräistä korkeampi.

Läntiseen Eurooppaan ennuste näyttää 0,5–1 astetta keskimääräistä lämpimämpää ja muualle Eurooppaan enimmäkseen 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää kevättä.

– Maalis–toukokuun jaksosta ennustetaan suurella todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää koko Eurooppaan. Pohjois-Euroopassa erityisesti maalis- ja huhtikuu näyttävät tavanomaista lämpimämmiltä. Toukokuunkin ennuste kallistuu tavanomaista lämpimämpään suuntaan, mutta on jo lähempänä ajankohdalle tyypillisiä keskilämpötiloja. Todennäköisyys selvästi tavanomaista kylmemmille keskilämpötiloille pysyy koko jakson ajan Pohjois-Euroopassa hyvin pienenä, toteaa Forecan meteorologi Sara Salonen.

– Syy keskimääräistä lämpimämmän ennusteen takana voi osittain olla tavanomaista korkeampi merialueiden pintalämpötila Euroopan merialueilla. Samalla myös jäänlaajuus Suomen merialueilla on ollut talven aikana hieman jäljessä tavanomaisesta, Sara Salonen sanoo.

Meteorologi Markus Mäntykannaksen mukaan Keski-Euroopassa ja Etelä-Skandinaviassa voisi olla maalis–toukokuun jaksolla tavallista useammin korkeapaineen alue.

– Matalapaineet kulkisivat puolestaan kaukana Pohjois-Atlantilla, mikä viittaa siihen, että ainakin osan keväästä Suomessa voisi olla länsivirtausta vielä hyvin pitkään. Tämä selittäisi sen, että olisi lauha maaliskuu, lämmin huhtikuu, mutta sitten ehkä toukokuussa lämpötilapoikkeamat tavanomaista lämpimämpään suuntaan heikkenisivät. Lännestä tuleva ilmavirtaushan on vielä maalis–huhtikuussa hyvin lauha, mutta toukokuussa lännestä Atlantilta tuleva virtaus on sen verran merellinen, että tilanne alkaa kääntyä jo päinvastaiseksi – länsivirtaus pikemmin viilentää meidän säätämme, ei enää lämmitä. Toki varmasti suurta vaihtelua mahtuu tähänkin jaksoon, toteaa Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

Mitä muuta tällainen ennuste sitten voisi tarkoittaa Suomen kevään kannalta?

– Ennuste ei ota suoraan kantaa kevään alkamiseen. On mahdollista, että varsinkin maalis–huhtikuulle osuu selvästi lämpimämpiä jaksoja, mutta polaaripyörteen luonnollinen heikkeneminen kevään rajalla voi sekoittaa pakkaa. Eli luvassa voi olla Suomeen aikaisia kevään merkkejä, mutta se ei poissulje takatalvien mahdollisuutta, Sara Salonen pohtii.

Napa-aluetta kiertävä polaaripyörre pitää vahvana ollessaan kylmän ilman sisällään lähellä napa-aluetta. Kun polaaripyörre heikkenee tai hajoaa, kylmää ilmaa pääsee virtaamaan napa-alueelta etelämmäs. Aina keväisin pyörre heikkenee ja lopulta häviää, mutta milloin se tapahtuu ja mihin päin maapalloa kylmä ilma osuu, ei vielä tiedetä.

– Kevättalvella pitkän ajan ennusteiden osuvuus Suomeen ja muualle Pohjois-Eurooppaan on muita vuodenaikoja heikompi – siitä huolimatta, että todennäköisyys tavallista korkeammille keskilämpötiloille on nyt suuri. Alkukeväästä polaaripyörteen luonnollinen heikkeneminen saattaa aiheuttaa sen, että hyvin kylmää ilmaa voi tilapäisesti ajautua keskileveysasteille asti. Mikäli kylmää ilmaa osuu Pohjois-Eurooppaan, voi alkukevääseen mahtua kylmempiäkin jaksoja, Sara Salonen toteaa.

Sademäärät kevätkuukausien jaksolla lähellä tavanomaisia Suomessa

Tuoreen maalis–toukokuun ennusteen mukaan sademäärät ovat Suomessa lähellä kevään keskimääräisiä sademääriä.

Muun Euroopan osalta ennuste näyttää paikoin läntiseen ja keskiseen Eurooppaan tavanomaista vähäsateisempaa jaksoa. Norjan länsirannikolla sateita voisi tulla tavanomaista enemmän, samoin Välimeren ympäristössä. Muualla Euroopassa sademäärät näyttävät olevan melko lähellä tavanomaisia sademääriä.

– Sademäärien ja ilmanpaineen poikkeamat tavanomaiseen ovat ennusteessa melko pieniä yleisesti ottaen koko Euroopassa. Näyttää siltä, että sademäärien ennustettavuus on heikko. Tilastojen mukaan kevät on Suomessa vuoden vähäsateisinta aikaa, mutta vaihtelua päivien ja viikkojen sisään mahtuu aina vuodenajasta riippumatta, Sara Salonen sanoo.

– Tilastollisesti kevään aikana Atlantin matalapainetoiminta rauhoittuu. Se näkyy tyypillisesti pienempinä sademäärinä täällä meillä, Sara Salonen kertoo.

Lue myös:

• Suomen sää maaliskuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää huhtikuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää toukokuussa tilastojen mukaan

– Yksi mielenkiintoinen tieto matkaajille on, että ennusteen mukaan Espanjan lounaispuolella näyttäisi olevan tavanomaista alhaisempaa ilmanpainetta. Se voisi viitata siihen, että keväästä tulee vähän sateisempi ja epävakaisempi Espanjan ja Portugalin suunnalla. Espanjan itärannikolla onkin ennusteessa näkyvissä merkkejä hieman tavanomaista sateisemmasta säästä. Espanjan ja Portugalin suunnalla sateet ovat rankkasadetyyppisiä – kun vettä tulee, niin sitä tulee kerralla paljon. Keväällä Espanjassa ja Portugalissa voi siis tulla rankkasade- ja tulvatilanteita, vaikka tyypillisesti niitä on ehkä enemmän syksyisin, Markus Mäntykannas sanoo.

Joulukuussa alkaneen La Niña -vaiheen ennustetaan jäävän lyhyeksi

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei siis pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.

– Joulukuussa alkaneen La Niñan ennustetaan kääntyvän kohti neutraalia vaihetta kevättä kohti mentäessä. La Niñalla on kylmentävä vaikutus maapallon keskilämpötilaan. Ennusteen mukaan melko lyhyeksi ja heikoksi jäävä La Niña -jakso ei juurikaan ehtinyt näkyä globaalilla tasolla keskilämpötiloissa, sillä esimerkiksi tammikuu 2025 oli maailmanlaajuisesti ennätyksellisen lämmin, Sara Salonen toteaa.

Lue myös: Mikä on La Niña?

– Maalis–toukokuun jakson jälkeen on epävarmaa, jääkö ENSO koko loppuvuodeksi neutraalille tasolle vai voimistuuko El Niño jo kenties kesän kuluessa. Joka tapauksessa suurta vaikutusta ENSO-vaiheen muutoksella ei ole odotettavissa kevään tai kesän aikana Euroopassa saati Suomessa, Sara Salonen sanoo.

Lue seuraavaksi: Mikä on El Niño?

7.2.2025: Lisätty meteorologi Markus Mäntykannaksen analyysiä maalis–toukokuun ennusteesta.

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 7.2.2025 klo 16.47