Kesä edessä – lomat lähestyvät: Tällainen on kesä–elokuun pitkä ennuste!

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut uuden vuodenaikaisennusteensa. Kolmen kuukauden ennusteessa käsillä on nyt jakso kesäkuusta elokuulle.

Vuodenaikaisennusteen perusteella kolmen kuukauden jakso kesä–heinä–elokuu on Suomessa keskilämpötilaltaan ajankohdan keskiarvon luokkaa tai hieman sitä lämpimämpi. Myös huhtikuun alussa julkaistussa touko–heinäkuun ennusteessa oli näkyvissä Suomen osalta samantyylinen tilanne.

– Vuodenaikaisennusteen mukaan kesäkuukausina eli kesä–heinä–elokuussa kokonaisuutena ilmanpaine on Suomessa vuodenajan keskiarvon tasolla – eli kesään mahtuu todennäköisesti sekä korkeapaineen alueita että matalapainetoimintaa, kuten yleensäkin meillä kesäisin, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Kolmen kuukauden sademäärän ennustetaan olevan kesä–elokuun jaksolla Suomessa vuodenajan keskiarvon mukainen tai hitusen sitä vähäisempi.

Eurooppaan ennustetaan laajalti tavanomaista lämpimämpää kesää

Yleisesti Eurooppaan, etenkin Keski- ja Etelä-Eurooppaan, ennustetaan kolmen kuukauden jaksolle kesä–elokuulle jopa 0,5–2 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampaa keskilämpötilaa.

– Tämä voi viitata yhteen tai useampaan kuumaan korkeapainejaksoon Keski- ja Etelä-Euroopan alueella kesä–elokuun aikana – pitkät, lämpimät korkeapainejaksot ovat ennusteen perusteella hyvinkin mahdollisia. Pohjois-Euroopassa, myös Suomessa, vastaavia selviä merkkejä ei ennusteessa ole. Siksi voidaan olettaa, että meille on tulossa kesä, johon normaalitapaan mahtuu sekä lämpimiä ja kuivempia jaksoja että viileitä ja sateisempia jaksoja, Joanna Rinne sanoo.

Kesä–elokuun sademäärät näyttävät laajalti Euroopassa ajankohdan keskimääräisiltä tai tavanomaista pienemmiltä.

Miten pitkää ennustetta tulee tulkita?

Meteorologi muistuttaa, että vuodenaikaisennuste on kehitetty tropiikin sään ennustamiseen.

– Vaihtelevan sään leveysasteilla, kuten Suomessa, vuodenaikaisennusteen ennustuskyky on melko heikko. Vuodenaikaisennuste ei myöskään ota kantaa siihen, millä tavalla poikkeama keskiarvoista tapahtuu kolmen kuukauden ajanjakson sisällä. Kolmen kuukauden keskilämpötila voi pysyä keskiarvon tasolla toisaalta niin, että koko jakson ajan päivittäislämpötilat pysyvät lähellä keskiarvoja, tai niin, että keskiarvoa selvästi kylmempiä ja lämpimämpiä jaksoja on osapuilleen yhtä paljon. Myöskään sateiden osalta ennusteesta ei näe, miten mahdolliset sateet jakautuvat koko kolmen kuukauden jaksolle, Joanna Rinne toteaa.

Suomessa terminen kesä alkaa etelässä tilastojen mukaan keskimäärin toukokuun puolivälin jälkeisellä viikolla ja maan keskiosassa toukokuun loppupuoliskon mittaan. Pohjoisessa terminen kesä alkaa keskimäärin laajalti touko–kesäkuun vaihteen tienoilta kesäkuun puoliväliin ulottuvalla jaksolla, pohjoisessa Lapissa kuitenkin vasta kesäkuun loppupuoliskolla.

Lue myös: Mitä tarkoittaa terminen kesä?

Viime vuonna terminen kesä alkoi Suomen eteläosassa aikaisimmillaan 21. toukokuuta, pohjoisessa Lapissa myöhäisimmillään 12. kesäkuuta.

Pitkän ajan sääennusteet ovat vielä kehitysasteella. Ne kertovat ennustetun jakson keskimääräisestä tilanteesta, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu jakson sisällä voi siis olla suurta. Vuodenaikaisennusteet on alunperin rakennettu ennustamaan pitkän ajan syklisiä ilmiöitä, kuten El Niñoa ja La Niñaa.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Karita Kontula-Sokka