Miksi kevät tuntuu tänä vuonna lähestyvän hitaasti?

Lunta on maassa vielä lähes koko Suomessa, ja Lapissa mitataan ajoittain vielä kolmenkympin pakkasia öisin. Milloin kevät oikein tulee? Sääkartoilta löytyy syy talvisen tuntuisen sään jatkumiselle.

Sosiaalisen median näyttämät muistovalokuvat kertoivat, että muutamia vuosia sitten juuri maaliskuun puolivälin jälkeen olin ottanut kuvan kukkivasta leskenlehdestä. Tällä hetkellä ei ainakaan omalla asuinpaikallani leskenlehtiä näy – maassa on eteläisessä Suomessakin lähes kaikkialla paksu kerros lunta, maan keski- ja pohjoisosasta puhumattakaan.

Alla oleva kuva muistuttaa itse ottamaani, mutta ei ole sama kuva – tämä on lähetetty meille Jyväskylästä, ja se on napsaistu maaliskuun lopussa vuonna 2019. Maaliskuun loppu on tätä kirjoittaessani reilun viikon päässä, ja Jyväskylässä on maassa noin puoli metriä lunta; varsin epätodennäköistä, että kukkiviin leskenlehtiin päästäisiin vuoden 2019 vauhdilla tänä vuonna.

Maan pohjoisosassa kevään ei vielä tilastojen mukaan kuuluisikaan alkaa, mutta pohjoisessakin lämpötilat ovat tällä hetkellä etenkin öisin kylmempiä kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Lapissa mitataan yhä kolmenkympin pakkasia harva se yö.

Ilmaston muuttumisesta puhutaan (syystäkin) mediassa paljon, ja olemme tottuneet vuosi toisensa jälkeen rikkoutuviin lämpöennätyksiin. Rauhallisesti lämpenevä maaliskuu tuntuu monesta oudolta, se näkyy myös meille tulevissa asiakaspalautteissa. Miksi kevät ei tunnu lähestyvän? Onko ilmastonmuutos peruttu? 

Jälkimmäiseen kysymykseen voin vastata saman tien, että ilmastonmuutosta ei ole peruttu, vaan muuttuvaan ilmastoon mahtuu vaihtelevia vuosia – ensimmäiseen kysymykseen alla hieman pidempi vastaus, joka alkaa tutustumalla polaaripyörteeseen.

Polaaripyörteen hajoaminen levitti meille talvista ilmamassaa

Polaaripyörre on sään suuren mittakaavan ilmiö, joka vaikuttaa Suomen talvisäähän hyvinkin paljon. Polaaripyörre on joka vuosi talvisen pallonpuoliskon napa-alueen ympärille muodostuva valtava, pystysuunnassa jopa 50 kilometrin korkeuteen ulottuva ilmavirtaus, jonka sisäpuolelle napa-alueen kylmimmät ilmamassat jäävät. 

Polaaripyörre puhaltaa joinakin vuosina hyvinkin vahvana jopa läpi talven, kun taas toisina vuosina se heikkenee yhden tai useamman kerran talven aikana. Polaaripyörteen heikkeneminen saattaa johtua esimerkiksi SSW-ilmiöstä (Sudden Stratospheric Warming), jossa stratosfäärin ilma äkillisesti lämpenee ja aiheuttaa polaaripyörteen hidastumisen.

Kun polaaripyörre heikkenee, se ei jaksa kahlita sisälleen napa-alueen arktisen kylmiä ilmamassoja, vaan ne pääsevät tunkeutumaan tavanomaista etelämmäksi.

Kun ennustekartoilla nähdään stratosfäärin äkillinen lämpeneminen tulevaisuudessa, ei vielä tiedetä, mihin suuntaan kylmä ilma arktisilta alueilta suuntaa, vai tapahtuuko kylmenemistä lainkaan. Kylmeneminen ei SSW-tilanteissakaan ole itsestäänselvyys.

Tammi-helmikuun aikana tapahtui stratosfäärin äkillinen lämpeneminen, ja sen seurauksena polaaripyörre heikkeni ja kylmää ilmamassaa pääsi työntymään esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Fennoskandian suuntaan. Meillä jo viikkoja jatkunut ajankohtaan nähden kylmän sään jakso johtuu juuri tästä ylemmän ilmakerroksen äkillisestä lämpenemisestä.

On tapauskohtaista, kuinka pitkäksi aikaa kylmät ilmamassat jäävät polaaripyörteen heikennyttyä jumittamaan esimerkiksi juuri Suomen ylle. Polaaripyörre alkaa nyt jo palautua normaaliksi, mutta tähän aikaan vuodesta se heikkenee luontaisesti, joten sen kyky pidellä kylmiä ilmamassoja sisäänsä on jo kevään etenemisenkin takia heikentynyt.

Lisää aiheesta: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Alla olevassa kuvassa on 21.3.2023 julkaistu ennuste sille, miten polaaripyörre kehittyy tulevien viikkojen aikana. Punainen keskiviiva näyttää polaaripyörteen voimakkuuden stratosfäärissä tietyllä painepinnalla yleensä tähän aikaan vuodesta, siniset viivat puolestaan näyttävät, miten polaaripyörteen ennustetaan käyttäytyvän tulevien viikkojen aikana. Sinisiä viivoja on iso rypäs, sillä sama ennuste lasketaan 50 kertaa hitusen toisistaan poikkeavilla alkutilanteilla. Kukin sininen viiva edustaa yhtä näistä 50 ennusteesta. Kun viivat ovat siististi nipussa, sää ennustuu hyvin, ja kun ne erkanevat toisistaan, ennusteen epävarmuus lisääntyy.

Kuvassa nähdään, että seuraavan viikon aikana polaaripyörre, joka joitakin viikkoja sitten heikentyi merkittävästi, vahvistuu nyt vuodenajalle keskimääräisiin lukemiin. Tähän aikaan vuodesta polaaripyörre heikkenee kuitenkin luontaisesti auringonvalon lisääntymisen takia, mikä näkyy siinä, että punainen viiva valuu ajan edetessä alaspäin. Jonkin verran ennen vappua polaaripyörre häviää keskiarvojen mukaan täysin, herätäkseen taas henkiin syksyllä.

Polaaripyörteen ennusteesta ei voi suoraan päätellä sitä, miten sää kehittyy. Polaaripyörteen äkillinen heikkeneminenkään ei aina johda sään kylmenemiseen, eikä sen vahvistumisesta voida vielä päätellä, milloin sää muuttuu keväiseksi. Sitä varten tarvitaan paikallissääennusteita. Silti, polaaripyörteen, tai oikeastaan sen heikentymisen, vaikutus kylmien säiden edesauttajana vähenee nyt edellisviikkoihin nähden.

Tutkitaan seuraavaksi tilastoja kevään alkamisesta – milloin kevät tilastojen mukaan alkaa eri osissa Suomea?

Kevään alun leviäminen maan eteläosasta pohjoiseen kestää yli kuukauden

Suomi on pohjois-etelä-suunnassa pitkä maa. Termisen kevään alkuajankohta, eli se, milloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle, vaihtelee suuresti lounaissaariston ja Kilpisjärven välillä. Vuosikohtaista vaihtelua on paljon, mutta kolmenkymmenen vuoden keskiarvojen mukaan kevät etenee kuvan mukaisesti:

Maan etelä- ja lounaisosassa kevät alkaa keskimääräisenä vuonna ennen 26.3., kun taas Kilpisjärvellä se alkaa vasta aikaisintaan vapun tienoilla. Kevään alku hivuttautuu vähitellen Suomea pitkin pohjoiseen.

Kun katsotaan tilastolukuja, olisi helppo ja mukava ajatella, että terminen kevät alkaa yleensä tuona päivämääränä. Todellisuudessa kuitenkin yksinkertaistaen voidaan ajatella, että keskiarvo muodostuu niin, että jokaista vuotta kohden, jolloin terminen kevät on alkanut kaksi viikkoa etuajassa, tarvitaan vuosi, jolloin kevät on alkanut kaksi viikkoa jäljessä. 

Eli jotta tilastojen keskiarvot pitäisivät paikkansa, etuaikaisen kevään vuosien tasapainoksi tarvitaan niitä vuosia, jolloin kevät alkaa myöhemmin kuin keskiarvoissa. Menneiden vuosien varhaisten leskenlehtien kuvat ovat usein vuosilta, jolloin kevät on ollut selvästi etuajassa.

Vaikka ilmastonmuutos näkyy tilastoissa ja mittaustuloksissa ympäri maailman, Suomen ilmastossa vaihtelevuus on suurta, ja vuosikohtaista vaihtelua esiintyy paljon. Vielä ei tiedetä, milloin kevät Suomen eri osissa tulee tänä vuonna alkamaan; viralliset kevään alkamispäivät ilmoitetaan Ilmatieteen laitokselta vasta jälkikäteen sitten, kun kevät on Suomen pohjoisimmassakin kolkassa alkanut varmasti ja pysyvästi. Ennusteiden perusteella kevään alkuajankohtaa voidaan vain valistuneesti arvailla.

Vaikka osassa Suomea ollaan jo kärsimättömiä kevään suhteen, ja viime vuosien varhaisen kevään kuvien muistelu saa jo odottamaan luonnon heräämistä, vielä ei tiedetä, onko kevät 2023 Suomen eri osissa tilastokeskiarvoon nähden myöhässä, ajallaan vai jopa etuajassa. Vasta aika – ja kevään alun jälkeen julkaistavat tilastot – näyttävät.

Lue myös: Kuukausiennusteessa ”sininen” signaali ensi viikolle koko maahan – näin meteorologi kommentoi kysymystä keväästä

Joanna Rinne
meteorologi

Päivitetty 22.3.2023 klo 14.45