Tutkimus: Näin moni suomalainen uskoo sääennusteisiin – "Väärinymmärrykset aiheuttavat tulkintavirheitä"
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa ilmenee, että yhteensä 84 % suomalaisista uskoo sääennusteisiin joko täysin tai jonkin verran. Suomen leveysasteilla sään ennustettavuus on keskimäärin 5–7 vuorokautta.
Sään ennustamiseen käytetty teknologia on kokenut huiman harppauksen viime vuosikymmenien aikana. Tehokkaat supertietokoneet, säähavaintoverkoston laajeneminen ja meteorologinen tutkimustyö ovat mahdollistaneet sään ennustamisen yhä pidemmälle tulevaan. Kun vielä useita vuosikymmeniä sitten sääennusteet perustuivat lähinnä parhaisiin arvauksiin, nyt säätä voidaan tekniikan kehittymisen myötä luotettavasti ennustaa jo useita vuorokausia eteenpäin.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ilmakehä on hyvin kaoottinen järjestelmä, jossa pienikin fysikaalinen prosessi voi vaikuttaa ratkaisevasti kokonaiskuvaan. Uskon vahvasti siihen, että sään ennustettavuus tulee tulevaisuudessa kehittymään lisää, mutta 100-prosenttisesti eksakhteihin sääennusteisiin en usko.
Niin kauan kuin näin ei ole, sääennustetta ei voida pitää lupauksena tulevasta säätilasta.
Sääennuste ei ole lupaus, mutta ei enää myöskään arvaus
Sääennuste on parhaimmillaankin vain suuntaa-antava ennuste ilmakehän todennäköisimmästä kehityssuunnasta lähitulevaisuudessa. Sääennustetta ei tulisikaan koskaan tulkita lupauksena tulevasta.
Eihän tulevaisuutta pystytä varmaksi ennustamaan elämän muillakaan osa-alueilla, kuten vaikkapa pörssikurssien kehityksessä tai tulevan viikon koronatartuntojen lukumäärässä. Kehityssuuntaa voidaan toki ennakoida, mutta yllätyksiltä tai pettymyksiltä ei vältytä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Enemmistö suomalaisista näyttäisi uskovan sääennusteiden sanomaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan luotto sääennusteisiin jakaantui kaikkien tutkimukseen vastanneiden keskuudessa seuraavasti:
| Uskoo täysin | Uskoo jonkin verran | Ei osaa sanoa | Ei juurikaan usko | Ei usko lainkaan |
|---|---|---|---|---|
| 11 % | 73 % | 5 % | 9 % | 3 % |
Luotto sääennusteisiin on ansaittu vuosien varrella ja jos sama tutkimus olisi tehty suomalaisille 1900-luvun puolella, uskon, että tutkimustulokset olisivat näyttäneet hyvin erilaisilta.
Säätilan kehitystä ei enää 2000-luvun puolella tarvitse arvata, mutta toista se oli vielä esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella. Kun havaintoverkostoa oli hyvin suppeasti ja kommunikointi eri puolille maapalloa oli tekniikan puuttuessa vaivalloista ja hidasta, ei säätä voinut juuri seuraavaa päivää pidemmälle ennustaa. Usein jouduttiin tyytymään arvaukseen.
Toista se on nykyään.
Suomessa sääennuste osuu näinä päivinä kohdilleen keskimäärin 90-prosenttisesti yhden vuorokauden päähän yltävässä ennusteessa. Vielä kolmen vuorokauden päässäkin osumatarkkuus on noin 80 %. Kaiken kaikkiaan säätä voidaan leveysasteillamme ennustaa 5–7 vuorokauden päähän ja tämän jälkeenkin ennuste on yleensä arvausta parempi.
Miehet ja yli 50-vuotiaat luottavat ennusteisiin eniten
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimustuloksissa huomioitiin myös muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asuinpaikka ja koulutustaso.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Sääennusteisiin uskoivat eniten miehet, yli 50-vuotiaat, maaseudulla asuvat ja korkeasti koulutetut. Luotto ennusteisiin oli vähäisintä naisilla, alle 30-vuotiailla ja matalasti koulutetuilla.
| Sukupuoli | Uskoo täysin | Uskoo jonkin verran | Ei osaa sanoa | Ei juurikaan usko | Ei usko lainkaan |
|---|---|---|---|---|---|
| Mies | 14 % | 72 % | 3 % | 8 % | 3 % |
| Nainen | 8 % | 74 % | 7 % | 10 % | 2 % |
Maaseudulla niiden vastaajien osuus, jotka uskovat sääennusteeseen täysin, oli suurempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
| Asuinpaikkakunta | Uskoo täysin | Uskoo jonkin verran | Ei osaa sanoa | Ei juurikaan usko | Ei usko lainkaan |
|---|---|---|---|---|---|
| Pääkaupunkiseutu | 9 % | 74 % | 7 % | 8 % | 2 % |
| Kaupunkimainen kunta | 11 % | 73 % | 5 % | 9 % | 2 % |
| Taajaan asuttu | 11 % | 69 % | 3 % | 10 % | 7 % |
| Maaseutumainen | 15 % | 69 % | 3 % | 9 % | 3 % |
Väärinymmärrykset aiheuttavat tulkintavirheitä
Suomessa sään ennustaminen on sijaintimme vuoksi haastavaa. Kuulumme vyöhykkeelle, jossa sään luontaiset vaihtelut ovat maapallomme suurimpia. Suomessa vallitsee väli-ilmasto, joten meillä on piirteitä sekä Atlantin merellisestä että Venäjän mantereisesta säätyypistä.
Omassa työssäni käsittelen kuluttajien lähettämiä palautteita ja harvaanasutussa Suomessa yksi palautetyyppi tuntuu olevan ylitse muiden. Usein ihmetellään, miksi sääennusteet eivät ole vastanneet havaintoja omalla paikkakunnalla. Havaintoja saatetaan lukea kotimittarista tai katsoa digitaalisesti lähimmältä säähavaintoasemalta.
"Harvaanasutussa Suomessa yksi palautetyyppi tuntuu olevan ylitse muiden"
Tällöin kannattaa pitää mielessä, että sääennuste lasketaan aina kuhunkin koordinaattipisteeseen. Jos sääsovelluksen käyttäjä katsoo vaikkapa Jyväskylän sääennustetta, on ennuste laskettu Jyväskylän keskusta-alueelle.
Jos käyttäjä asuu 10 kilometrin päässä keskustasta, voi todellisuus poiketa ennusteesta, sillä sään paikallinen vaihtelu on Suomessa suurta. Tämä korostuu erityisesti harvaanasutuilla alueilla Lapissa, missä lähimmät viralliset säähavaintopisteet voivat sijaita useiden kymmenien kilometrien päässä ja pinnanmuodot vaikuttavat voimakkaasti esimerkiksi lämpötilaan.
Kotimittarit ovat taas asia erikseen, eikä niiden sanomaan voi aina luottaa. Virallisissa säähavainnoissa käytetään kansainvälisesti hyväksyttyjä mittauslaitteita ja -menetelmiä: esimerkiksi lämpötilamittaukset tulee tehdä kahden metrin korkeudelta ja tuulimittaukset 10 metristä. Lisäksi tulee varmistaa, ettei lähiympäristössä ole merkittäviä esteitä tai muita piirteitä, jotka voisivat tavalla tai toisella vääristää mittaustulosta.
Lue seuraavaksi:
- Nämä tekijät vaikeuttavat lämpötilan ennustamista
- Miksi sataa, vaikka piti paistaa? Näin tulkitset sade-ennustetta
Hyödynnä sadetutkaa
Kesä on yleensä aikaa, jolloin sääennusteita seurataan herkeämättä varsinkin omien lomaviikkojen aikana. Mikäli ennuste menee pieleen, eikä toteutunut sää miellytä, palautenappi on herkässä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Ymmärrettävähän tämä on – lomaviikkojen säähän on ladattu paljon odotuksia ja tuskinpa kullanarvoisen vapaa-ajan sää onkaan täysin yksintekevää.
Monilta väärinymmärryksiltä ja pettymyksiltä vältyttäisiin, kun kesäkuukausina hyödynnettäisiin enemmän paikallista sadetutkaa ja suhtauduttaisiin piste-ennusteiden sanomaan suuntaa-antavana tietona.
"Monilta väärinymmärryksiltä ja pettymyksiltä vältyttäisiin, kun kesäkuukausina hyödynnettäisiin enemmän paikallista sadetutkaa ja suhtauduttaisiin piste-ennusteiden sanomaan suuntaa-antavana tietona."
Usein harmia aiheuttavat paikalliset ja nopeasti ohimenevät sade- ja ukkoskuurot, joiden tarkkaa sijaintia on mahdotonta ennustaa. Se on sama kuin seisoisi tuijottamassa kattilassa kuumenevaa vettä ja yrittäisi ennakoida, mihin seuraava ilmakupla syntyy.
Mahdoton tehtävä.
Parhaimmillaankin säämallit pystyvät vain kertomaan alueen, missä kesäiset kuurosateet ovat todennäköisiä, mutta tarkempaa paikkakuntaa tai kellonaikaa ei voi sanoa etukäteen. Sääennusteeseen on kuitenkin merkittävä sadesymboli, jos kuurottaisen sateen riski on kohonnut.
Kannattaakin aina kurkata paikkakuntakohtaisen ennusteen takaa löytyvää tuntikohtaista ennustetta ja sateen todennäköisyyttä kullakin ajanhetkellä. Kesällä harvoin sataa koko päivää, joten ulkoilmasuunnitelmia ei välttämättä tarvitse perua, vaikka sadetta onkin ennustettu.
Pitkän aikavälin sääennusteet kysyvät pelisilmää
Pitkän ajan sääennusteet ovat sitten oma tarinansa. Nyt kun 10 vuorokauden päähän yltäviä sääennusteita löytyy globaalisti pilvin pimein ja ennusteet ovat maksutta jokaisen ulottuvilla, vaaditaan sääennusteilta yhä enemmän. Niiden pitää samaan aikaan olla luotettavia ja yltää mahdollisimman pitkälle, jopa viikkojen tai kuukausien päähän.
Kysyntään onkin vastattu keskipitkän ajan kuukausiennusteilla ja pitkän ajan vuodenaikaisennusteilla. Alun perin pitkän ajan sääennusteet kehitettiin tropiikkia varten, kun ennakoitiin meriveden lämpötilassa tapahtuvien muutosten vaikutusta suursäätilaan, kuten El Niño- ja La Niña -ilmiöihin.
Suomen leveysasteilla pitkän ajan ennusteet ovat lähinnä suuntaa-antavia ja parhaimmillaan niiden osuvuus onkin kahden ensimmäisen ennusteviikon aikana. Sen jälkeen ennustettavuus heikkenee jo merkittävästi.
Lomasuunnitelmiaan ei kannatakaan välttämättä rakentaa viikkojen tai kuukausien päähän yltävän ennusteen pohjalta. Täytyy muistaa, että Suomessa sään vaihtelut ovat välillä suuria ihan tuntitasollakin – päiväkohtaisista vaihteluista puhumattakaan. Pitkät sääennusteet eivät pysty ottamaan kantaa näin lyhyen aikavälin vaihteluihin.
Lue seuraavaksi: Näin tulkitset pitkän ajan sääennusteita
Päivitetty 16.3.2021 klo 07.48
