Matalapaine: Miten se syntyy ja minkälaista säätä siihen liittyy eri vuodenaikoina?
Matalapaine tarkoittaa tilannetta, jossa ilmanpaine laskee ympäristön ilmanpainetta matalammaksi. Matalapaineen määritelmä on, että ilmanpaine on alle 1013 hehtopascalia (hPa). Matalapaineeseen liittyy pilviä, tuulia ja sateita.
Ilmanpaineen ero matala- ja korkeapaineen välillä saa ilman liikkumaan ja tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempi paine-ero on. Teoriassa ilma liikkuu korkeapaineesta matalapaineeseen, mutta maapallon pyörimisestä aiheutuu niin sanottu coriolisvoima, joka kääntää tuulta. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuulet kiertävätkin matalapaineen keskusta vastapäivään ja eteläisellä pallonpuoliskolla myötäpäivään.
Matalapaineet tasoittavat lämpötilaeroja: ne kuljettavat etelästä lämmintä ilmaa kohti pohjoista ja pohjoisesta kylmää ilmaa kohti etelää. Jos matalapaine- ja korkeapainetoimintaa ei olisi, korkeat leveysasteet jäähtyisivät talvisin elinkelvottomiksi ja vastaavasti tropiikki kuumenisi entisestään.
Matalapaineen elinkaari
- Matalapaine koostuu erilaisista säärintamista.
- Matalapaineen muodostuessa siihen syntyvät ensin lämmin ja kylmä rintama. Kylmän rintaman liikkuessa lämmintä nopeammin, syntyy niistä yhdistynyt okluusiorintama. Rintamien yhdistyessä lopulta kokonaan, ilmamassat sekoittuvat ja matalapaine häviää.
- Matalapaineita syntyy jatkuvasti ympäri maapalloa ilmamassojen rajavyöhykkeelle.
- Matalapaine saa yleensä alkunsa pienestä säähäiriöstä, esimerkiksi kuuropilvestä, joka alkaa kasvaa ja johon syntyy keskus sekä tuulen liike keskuksen ympäri.
- Matalapaineen synnyn voivat laukaista myös esimerkiksi tuulen pyörteisyys, muutokset virtauskentässä tai tuulet, jotka alkavat kiertää kuuropilvirykelmää.
Pohjoisella pallonpuoliskolla matalapaineita syntyy erityisesti lämpimien merialueiden yllä. Matalapaineita muodostuu herkimmin ilmamassojen rajavyöhykkeelle eli alueille, joissa kylmä ja lämmin ilma kohtaavat.
Atlantti suosii matalapaineiden syntyä
Matalapaineiden synnylle otollista aluetta onkin Yhdysvaltojen itärannikko. Siellä kohtaavat Kanadasta tulevat kylmät ja kuivat ilmat sekä etelästä Golfvirran mukana tulevat lämpimät ja kosteat ilmat. Golfvirran yllä meri on lämmin ja matalapaineilla on paljon energiaa käytössään, joten ne pääsevät kasvamaan ja voimistumaan, joskus aina myrskyiksi asti.
Matalapaineiden paikan ja reitin määrää korkealla ilmakehässä oleva suihkuvirtaus. Suomen leveysasteilla matalapaineen reitti kulkee yleensä lännestä kohti itää.
Yhdysvaltojen itärannikolla syntyneet matalapaineet ylittävätkin usein koko Atlantin ja kulkevat kohti Eurooppaa. Suomeen saapuvat matalapaineet saapuvat yleensä Atlantilta ja ovat Yhdysvaltojen ja Atlantin myrskymatalapaineiden, jopa hurrikaanien, jäänteitä.
Suomen yllä matalapaineet usein heikkenevät, sillä lämpimän Atlantin yltä kylmälle mantereelle siirryttäessä matalapaineiden "polttoaine" eli lämpö ja kosteus vähenevät. Suomea onkin sanottu matalapaineiden hautausmaaksi.
Millainen sää matalapaineen alueella vallitsee?
Matalapaineen alueella on laajamittaista nousuliikettä eli ilma nousee matalapaineen ympäristössä, jonka vuoksi alueelle muodostuu pilviä ja sateita.
Kesäaikaan matalapaineet tuovat Suomeen usein kuurosateita, ukkosia, pilvisyyttä, viileyttä ja voimistuneita tuulia. Atlantin merellinen säätyyppi ikään kuin siirtyy näin askelta edemmäs kohti Suomea. Sää on kuitenkin hyvin erityyppinen riippuen siitä, miltä kohdalta matalapaineen keskus ylittää tarkastelupisteen.
Myös talvisin matalapaineet tuovat Suomeen merellisen säätyypin elementtejä. Talviaikaan matalapaineessa on melko lauhaa ja harmaata säätä, tuulia, pilviä ja sateita. Talvisin sateiden olomuoto riippuu matalapaineiden reitistä ja tuulista.
Tuulen nopeus on sitä voimakkaampaa, mitä lähempänä matalapaineen keskus on, joskin aivan matalapaineen keskuksessa on tyyntä. Voimakkaimmat matalapaineet voivat pysyä hengissä jopa yli viikon.
Lue myös: Korkeapaine tuo kesähelteen, minkälainen sää on talvella?
Matalapaineet maailmalla
Keskileveysasteiden matalapaineet syntyvät keskileveysasteiden lämpimän ja polaarisen kylmän ilmamassan rajavyöhykkeelle alueelle, jossa ilmamassojen lämpötilaero on suurimmillaan. Tällaiset matalapaineet ovat yleisiä esimerkiksi Euroopassa, myös meillä Suomessa ja niitä syntyy etenkin Atlantilla lämpimän Golfvirran yllä.
Trooppiset matalapaineet puolestaan syntyvät lämpimän meren alueilla, kun merestä siirtyy kosteutta ilmakehään. Alussa syntyy yksittäisiä ukkoskuuroja, myöhemmin ukkoskuurot voivat liittoutua ja lopuksi kuuroille voi syntyä keskus, jota ne kiertävät. Näin syntyvät paitsi trooppiset matalapaineet, myös hirmumyrskyt.
Polaarimatalapaineet syntyvät puolestaan pohjoisempana polaarisen ja arktisen ilmavyöhykkeen rajavyöhykkeelle. Subtrooppiset matalapaineet syntyvät keskileveysasteiden ja trooppisen ilmavyöhykkeen rajavyöhykkeelle.
Osa matalapaineista voi kasvaa myrskyiksi ja jopa hirmumyrskyiksi asti.
Lue seuraavaksi: Tuulen voimakkuus – miksi välillä on tyyntä ja toisinaan myrskyää?
Päivitetty 26.10.2021 klo 09.00
