Milloin pakkanen on kireää? Näin määritelmä vaihtelee eri puolella Suomea
Kireälle pakkaselle on Suomessa kolme eri raja-arvoa riippuen, missä päin maata lämpötilaa tarkastellaan.
Raja-arvot ovat seuraavat:
- Eteläisessä Suomessa –15 astetta
- Keskisessä Suomessa –20 astetta
- Pohjoisessa Suomessa –25 astetta.
Vuoden kylmintä aikaa on tyypillisesti tammi–helmikuu, jolloin myös kireitä pakkasia esiintyy useimmiten.
Mutta miten ja miksi pakkanen ylipäätään pääsee kiristymään?
Säteilyjäähtyminen voimakasta talvisin
Suomen leveysasteilla nettosäteily on talvisin selvästi negatiivinen, eli ulossäteilyn määrä on selvästi suurempi kuin sisääntulevan säteilyn määrä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maan pinnalta poistuu avaruuteen enemmän lämpösäteilyä kuin mitä ehdimme vastaanottaa auringolta.
Talvikuukausina aurinko paistaa meille niin loivasta kulmasta, että pinta-alayksikköä kohden saapuva säteilyn määrä jää pieneksi ja merkittävä osa säteilystä heijastuu takaisin lumen ja jään korkean albedon eli heijastuskyvyn vuoksi.
Kun taivas on talvisin selkeä ja tuuli heikkenee, maan pinnan säteilyjäähtyminen on voimakasta. Menetämme leveysasteillamme runsaasti pitkäaaltosäteilyä avaruuteen ja tämän seurauksena lämpötila laskee ilmakehän alimmissa kerroksissa. Pilvipeite puolestaan rajoittaa lämpötilan laskua, samaten voimakas tuuli, joka sekoittaa ilmaa eri kerroksissa.
Pakkanen on tyypillisesti kireintä silloin, kun talvinen korkeapaineen alue asettuu Suomen ympäristöön ja kuulumme kylmän arktisen ilmamassan piiriin. Tämän tilanteen kehittymistä voi edesauttaa pohjoista napa-aluetta kiertävän polaaripyöreen heikkeneminen tai hajoaminen.
Alin Suomessa mitattu lämpötila on –51,5 astetta ja tämä pakkasennätys syntyi tammikuun 28. päivänä vuonna 1999.
| Paikkakunta (ajankohta) | Lämpötila (°C) |
|---|---|
| Kittilä Pokka (28.1.1999) | –51,5 |
| Kittilä Pokka (27.1.1999) | –51,0 |
| Kittilä Pulju (28.1.1999) | –50,5 |
| Salla Naruskajärvi (6.1.1985) | –50,4 |
| Salla Naruskajärvi (7.1.1985) | –50,1 |
| Kittilä Pulju (27.1.1999) | –50,0 |
| Inari Väylä (28.1.1999) | –49,5 |
| Sodankylä Tähtelä (28.1.1999) | –49,5 |
| Salla Naruskajärvi (8.1.1985) | –49,2 |
| Sodankylä Vuotso (28.1.1999) | –49,0 |
| Inari Nellim (27.1.1999) | –49,0 |
Taulukon lähde: Ilmatieteen laitoksen tilastot
Pisimmät kireän pakkasen jaksot Suomessa
Lähes jokaisena talvena niin maan etelä-, keski- kuin pohjoisosassakin mitataan kireitä pakkasia, mutta nämä jaksot harvoin ovat pitkäkestoisia. Viimeksi pitkäkestoista kireää pakkasta tavattiin laaja-alaisesti vuosina 2003, 1999 ja 1987.
Tällöin yli 30 asteen pakkasia mitattiin myös pääkaupunkiseudulla, ja vuonna 1987 vuorokauden alin lämpötila oli alle –30 asteessa Helsinki–Vantaan mittausasemalla peräti kuutena päivänä peräkkäin (8.–13.1.1987).
| Paikkakunta | Pakkasjakson kesto (vrk) | Ajankohta |
|---|---|---|
| Helsinki–Vantaa (väh. –15 astetta) | 21 | 31.12.1967–20.1.1968 |
| Jyväskylä (väh. –20 astetta) | 18 | 2.–19.1.1968 |
| Sodankylä (väh. –25 astetta) | 26 | 30.1.–24.2.1985 |
Lue seuraavaksi: Miksi Lapissa lämpötilan vaihtelut ovat niin suuria?
Päivitetty 5.12.2021 klo 12.14
