Näin korkeapaine vaikuttaa säähän eri vuodenaikoina
Talvisin korkeapaine tuo mukanaan kylmää pakkassäätä, kun taas kesällä lämpötila voi kohota hellelukemille. Korkeapaine liittyy tyypillisesti aurinkoiseen ja heikkotuuliseen säähän, mutta talvisin auringonpaistetta ei voi taata.
Korkeapaineen alueella ilmanpaine on nimensä mukaisesti ympäristöään korkeampi, eli enemmän kuin keskimääräinen 1013 hehtopascalia (hPa). Sääkartoilla korkeapainetta merkitään kirjaimella K.
Korkeapaineen ominaisuudet
- Korkeapaineen reitin määrää korkealla ilmakehässä oleva suihkuvirtaus
- Korkeapaineen alueella ilma laskeutuu ylempää ilmakehästä alaspäin
- Laskuliikkeen aikana pilviä ei yleensä pääse syntymään, joten sää on kirkasta
- Ilma on kuivaa, lämpiminä vuodenaikoina usein myös aurinkoista
- Syksyisin ja talvisin korkeapaine ei aina takaa aurinkoista säätä
- Keväisin korkeapaineen vallitessa päivän ja yön väliset lämpötilaerot voivat paisua suuriksi.
Korkeapaineen alueella ilma laskee
Korkeapaineen vallitessa ilma on laskevassa liikkeessä, eli tuuli laskee ilmakehässä kohti maanpintaa. Tämä estää yleensä pilvien muodostumisen, pitää sään selkeänä ja usein myös heikkotuulisena. Päinvastoin kuin matalapaineessa, korkeapaineessa tuuli kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään, eteläisellä pallonpuoliskolla vastapäivään.
Sää kesäisin
Kesäisin korkeapaineet voivat tuoda Suomeen aurinkoisia ja pitkäkestoisia lämpöjaksoja. Tämä perustuu siihen, että korkeapaineessa ei juurikaan tuule, aurinko lämmittää voimakkaasti maan pintaa ja ilma lämpenee päivä päivältä. Esimerkiksi kesällä 2018 Suomessa koettiin pitkäkestoinen ja erittäin lämmin korkeapainejakso.
Lue seuraavaksi: Helle – mitä se on ja missä on eniten hellepäiviä?
Sää talvisin
Talvisin korkeapainesään määrittelee korkeapaineen sijainti. Talviaikaan korkeapaineeseen liittyvät usein kovat pakkaset ja kirkas sää, mutta keskimäärin pilvisyys on kesäistä korkeapainetilannetta runsaampaa haihdunnan ollessa vähäistä.
Talvisissa korkeapaineissa aurinkoista tai selkeää säätä ei siis voi mennä takaamaan kesäiseen tapaan. Venäjältä ja Siperiasta meille kurottavien korkeapaineiden yhteydessä pakkanen voi olla kireää. Myös föhn-tuulitilanteet ovat mahdollisia eli Norjan vuoriston yli Suomeen virtaa kuivaa ja talviseen ajankohtaan nähden lämmintä ilmaa.
Sää keväisin
Keväinen korkeapaine tuo hienot hiihtosäät Lappiin ja etelämpänä auringonpaisteessa tuntuu jo melko lämpöiseltä.
Keväisin korkeapaineen aikana päivän ja yön väliset lämpötilaerot voivat kasvaa hyvin suuriksi, kun aurinko lämmittää jo suhteellisen voimakkaasti iltapäiviä, mutta yöllä lämpötila ehtii säteilyjäähtymisen vuoksi laskea. Iltapäivän maksimilämpötila voi olla yli 20 astetta korkeampi kuin yön alin lukema.
Keväisin ilmankosteus on tyypillisesti matala, minkä vuoksi ilma ei kykene "sitomaan" itseensä lämpöä ja niinpä yöllä lämpötila voi laskea paljon. Kuivassa ilmanalassa koetaan suuria lämpötilavaihteluita päivän ja yön välillä.
Sää syksyisin
Syksyn korkeapaineet eivät aina takaa auringonpaistetta, koska auringon säteilyteho laskee nopeasti kesän huippulukemista. Korkeampi ilmankosteus ja viilenevät päivät johtavat siihen, että korkeapaineen vallitessa voi esiintyä sumupilviä, joita aurinko ei jaksa enää hälventää.
Sulkukorkeapaine tuo pitkän lämpöjakson
Korkeapainejaksot voivat kestää jopa viikkoja. Pitkään paikallaan pysyvää korkeapainetta sanotaan sulkukorkeapaineeksi. Nimitys viittaa siihen, että korkeapaine sulkee matalapaineet pois ympäristöstään. Sulkukorkeapaine tunnetaan myös nimellä omega-korkeapaine, sillä virtauskentän rakenne muistuttaa omega-kirjainta.
Maapallolla on useita alueita, missä muodostuu pitkään paikallaan pysyviä korkeapaineita. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi autiomaat, kuten Sahara. Yksi pitkäkestoisen korkeapaineen alue on myös Kanariansaarten pohjoispuolella Azoreiden saarilla.
Korkeapaineen selänteeksi kutsutaan aluetta, joka kurottaa varsinaisesta korkeapaineen keskuksesta kauemmas. Esimerkiksi keskisessä Euroopassa olevasta korkeapaineen keskuksesta voi ylettyä Suomeen korkeapaineen selänne, joka on matalapaineiden välissä. Korkeapaineen selänne on yleensä melko lyhytkestoinen ilmiö. Joskus korkeapaineen selänteestä voi syntyä uusi korkeapaineen keskus.
Lue seuraavaksi: Matalapaine: Miten se syntyy ja minkälaista säätä siihen liittyy eri vuodenaikoina?
Päivitetty 3.4.2023 klo 09.30
