Havaintoasemat ovat sääennusteen tukipilari – näitä tietoja ne keräävät

Säähavaintoja tehdään muun muassa satelliiteista, lentokoneista, laivoista ja maanpinnalta. Pintahavainnot tehdään yleensä kiinteiltä havaintoasemilta.

Havaintoasemat on sijoitettu ympäri maapalloa samojen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n standardien mukaisesti. Virallisten havaintoasemien lisäksi tehdään myös yksityisiä säähavaintoja, mutta niitä ei hyväksytä ilman WMO:n tarkistusta esimerkiksi uudeksi lämpöennätykseksi.

Paikallisen sääasemaverkoston ylläpito on yleensä valtion tehtävä, ja Suomen lähes 400 havaintoasemasta huolehtii Ilmatieteen laitos.

Näistä suureista tehdään säähavaintoja

Havaintoasemat sijoitetaan tavallisesti nurmikentälle paikkaan, joka edustaa hyvin seudun säätä. Mittalaitteiden määrä vaihtelee: osalta havaintoasemista saadaan suurin osa havaittavista suureista, kun taas joiltakin vain esimerkiksi vuorokauden sademäärä. Havainnot tehdään nykyään pääasiassa automaattisesti, mutta etenkin sademäärää ja lumensyvyyttä mitataan myös manuaalisesti.

Säähavaintoasemilla mitataan seuraavia suureita:

• Ilmanpaine ilmoitetaan muutettuna merenpinnan tasolle.
• Lämpötila mitataan Suomessa kaksi metriä maanpinnan yläpuolelta, mutta WMO hyväksyy havainnot 1,25 metrin ja 2 metrin väliltä. Osassa havaintoasemia on mittari myös maanpinnan tasolla, jolloin kasvukaudella saadaan hallahavaintoja.
• Ilman suhteellinen kosteus, josta määritetään kastepiste.
• Näkyvyys, joka on parhaimmillaan kymmeniä kilometrejä, mutta voi olla esimerkiksi sateessa, lumipyryssä tai sumussa selvästi alle kilometrin verran.

• Sademäärä mitataan Suomessa osalla asemista tunneittain, osalla kerran vuorokaudessa.
• Lumensyvyys mitataan joko kymmenen minuutin välein tai kerran vuorokaudessa.
• Pilvisyyttä mitataan ceilometrillä, joka laskee pilvitilanteesta keskiarvon ajan suhteen. Ceilometri havaitsee pilviä suoraan yläpuoleltaan reilun seitsemän kilometrin korkeudelle asti, mutta ei pysty näkemään korkeammalla olevia yläpilviä eikä sivuun jääviä ala- tai keskipilviä.
• Vallitseva sää kertoo säätilanteen, esimerkiksi sateen ja sen olomuodon.
• Tuulesta mitataan sekä suunta, kymmenen minuutin keskituuli että kolmen sekunnin keskiarvo eli puuska. Mittaus tehdään yleensä kymmenen metrin korkeudelta.
• Auringon säteilystä mitataan muun muassa vuorokauden auringonpaisteaika sekä UV-säteilyä.

Mihin havaintoasemia tarvitaan?

Havaintoasemilta tehdyt mittaukset ovat tärkeä osa havaintoverkostoa. Ne ovat tarkkoja, ja hyvällä havaintoverkostolla saadaan kattava kuva alueen säätilanteesta. Sääennusteiden tekoon tarvitaan mahdollisimman tarkka tieto säästä, jotta tilanteen kehitys eteenpäin voidaan laskea luotettavasti.

Osa havaintoasemista on ollut samassa paikassa jo yli sadan vuoden ajan, joten niiltä saadaan pitkiä aikasarjoja muun muassa ilmastotutkimuksen käyttöön. Suomen ensimmäinen havaintoasema perustettiin Helsingin Kaisaniemeen 1840-luvulla, ja sitä siirrettiin 1960-luvulla vähän matkaa Kasvitieteellisen puutarhan puolelle.

Lue seuraavaksi: Miten lämpötilaa mitataan? 

Päivitetty 3.5.2023 klo 10.54