Pitkä sääennuste helmi–huhtikuulle: Näin meteorologi kommentoi lopputalven ja alkukevään mielenkiintoista tilannetta!
Tammikuun alussa julkaistu kolmen kuukauden sääennuste ennakoi keskimääräistä lämpimämpää helmi–huhtikuun jaksoa Suomeen. Sademäärä olisi jaksolla laajalti hieman tavanomaista suurempi. Meteorologin mukaan aikainen kevät on tässä asetelmassa mahdollinen.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF julkaisi 5. tammikuuta kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteen helmi–huhtikuun jaksolle.
– Ennusteen mukaan koko Euroopassa jakso on tavanomaista lämpimämpi. Suomessa poikkeama on kauttaaltaan 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpään suuntaan, kertoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.
Vuodenaikaisennusteen perusteella keskisessä Euroopassa on jaksolla tavanomaista korkeampi ilmanpaine. Islannin tienoilla ja siitä pohjoiseen Jäämerelle olisi puolestaan tavanomaista matalampi ilmanpaine.
– Toki varmasti ajan saatossa korkeapaineen sijainti vaihtelee, mutta näyttää, että suuressa osassa Eurooppaa on korkeapainevoittoista säätä lopputalven ja alkukevään ajan. Matalapaineet puolestaan kulkisivat selvemmin Jäämerellä. Tämä viittaa siihen, että Suomeen on tulossa mahdollisesti pitkäkestoisia länsi- ja lounaisvirtauksia. Sen myötä lämpötila on tavanomaista korkeampi.
– En pitäisi ihan mahdottomana, että välillä tulisi kunnon föhn-tuulia eli keväisiä henkäyksiä olisi aikaisin. Tämä ennuste vahvistaa näkemystä siitä, että talven edetessä kun siirrytään helmikuuhun, niin kylmimmät jaksot alkavat olla ohi. Tässä asetelmassa voisi olla potentiaalia myös aikaiseen kevääseen, Markus Mäntykannas pohtii.
Lue myös: Mikä on föhn-tuuli?
Sademäärä osassa maata keskimääräistä suurempi
Sademäärä on vuodenaikaisennusteen mukaan Suomessa helmi–huhtikuun jaksolla laajalti keskimääräistä suurempi, lukuun ottamatta Lappia.
– Ennusteen mukaan sademäärät ovat jonkin verran koholla osittain Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, mikä tukee ajatusta siitä, että matalapaineet kulkevat melko pohjoisella reitillä. Suomi on matalapaineiden ja korkeapaineiden puristuksissa, jolloin myrskytkin ovat mahdollisia, Markus Mäntykannas sanoo.
-yywd2lg5.jpg "Joutsenet")
Keskisessä Euroopassa sademäärä on ennusteessa keskimääräisen tienoilla, eteläisessä Euroopassa on viitteitä tavanomaista vähäsateisempaan jaksoon.
Miten pitkää ennustetta tulee tulkita?
Pitkät kolmen kuukauden ennusteet eivät ennusta säätilanteita, vaan ne ennustavat, kuinka paljon jakson lämpötila, sademäärä ja ilmanpaine poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta.
Ennuste voi toteutua monella eri tavalla. Poikkeama tavanomaista lämpimämpään voi syntyä esimerkiksi niin, että jaksossa on yksi kylmä kuukausi ja kaksi lämmintä kuukautta tai että koko ennustejakso on tasaisesti keskimääräistä lämpimämpi.
– Vuodenaikaisennuste on siitä pulmallinen, että siinä on niputettu yhteen kolme kuukautta. Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä, Markus Mäntykannas muistuttaa.
Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maapallolle, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden seuraaminen, kuten El Niño - ja La Niña -kierron seuranta ja ennustaminen.
– Pohjoisilla leveysasteilla ennusteen osuvuus on keskimäärin heikompi kuin tropiikissa lähellä päiväntasaajaa. Ennusteeseen tuleekin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta, Markus Mäntykannas toteaa.
Muistathan Forecan Sääpedian, josta löydät monipuolista tietoa säästä! Kurkkaa Sääpedian artikkeleja täältä!
Katso yli sadan paikkakunnan lähipäivien ennusteet!
