Valkeat joulut ovat katoava luonnonvara – katso lumivalkean joulun todennäköisyys paikkakunnallasi

Vaikka edellinen kuukausiennuste liputtikin lauhan jouluviikon puolesta, ei joulun säästä pystytä vielä tällä hetkellä sanomaan varmuudella juuri mitään.

Onkin aika nojautua tilastoihin ja tutustua, mikä on valkean joulun todennäköisyys eri puolilla Suomea. Ikävä kyllä valkeista jouluista on tulossa katoava luonnonvara, kun lumipeitekauden alkaminen on koko maassa lykkääntymässä myöhemmälle. Eteläisen ja lounaisen Suomen osalta tämä tarkoittaa yhä useammin sitä, että pysyvä lumipeite viivästyy vuodenvaihteen yli.

Lue myös: Tällainen on joulun tyypillinen sää Suomessa

Pysyvä lumipeite voi viivästyä vuodenvaihteen yli

Pysyvän lumipeitteen saapumisessa on erittäin suurta alueellista vaihtelua: pohjoisimmassa Lapissa lumi on yleensä pysyvästi maassa jo lokakuussa, mutta eteläisimmällä ja lounaisimmalla rantakaistaleella sekä lounaissaaristossa se voi viivästyä tammikuun alkupuolelle saakka.

" Yhä pidempään sulana ja verrattain lämpimänä pysyvä Itämeri on suurin yksittäinen tekijä, joka viivästyttää pysyvän lumipeitteen saapumista rantakaistaleella.

Itämeri on ollut kuluneena syksynä useita asteita tavanomaista lämpimämpi, ja vielä tälläkin hetkellä merivesi on esimerkiksi Suomenlahdella 6–10-asteista.

Jos länsi- ja lounaisvirtaukset sanelevat säätyyppimme loppuvuoden ajan, eikä Itämeri paljoa jäähdy, näyttää valkea joulu jälleen epätodennäköiseltä eteläisellä ja lounaisella rantakaistaleella.

Lue myös: Mikä on pysyvä lumipeite ja milloin se saadaan eri puolille Suomea?

Valkea joulu on lähes takuuvarma itärajalla ja Lapissa

Vuosina 1981–2010 jokainen joulu on ollut valkea Pohjois-Karjalan itäosassa, Kainuussa, Koillismaalla sekä suuressa osassa Lappia. Sitä vastoin meren äärellä todennäköisyys luhistuu: Oulussa jouluista 80–90 % on ollut valkeita, Vaasassa noin 60–70 % ja Turussa enää vain puolet.

Pääkaupunkiseudulla arviolta 6–7 joulua kymmenestä on ollut valkeita, kun taas Turussa, Hangossa, lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla todennäköisyys on enää 50 %.

Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

2000-luvulla Helsingin jouluista jo puolet on ollut mustia, kun vielä vuosina 1981–2010 valkean joulun todennäköisyys on ollut 60–70 %. Jyväskylässä lumettomia jouluja on 2000-luvulla ollut kolmena vuotena, Seinäjoella kuutena. Rovaniemellä ja Sodankylässä kaikki tämän vuosituhannen joulut ovat olleet valkeita.

Pääkaupunkiseudulla joulunajan lumensyvyydessä on ollut kuitenkin erittäin suurta vaihtelua. Vuonna 2010 talvi oli ankara ja se näkyi myös joulunajan lumensyvyydessä: hanget olivat puoli metriä paksut.

Lumiraja karkaa yhä pohjoisemmas, Lapissa ennätykset voivat paukkua

Joulunajan lumipeite on tulevaisuuden talvina käymässä yhä harvinaisemmaksi erityisesti rantakaistaleella, mutta monin paikoin myös muuallakin maan etelä- ja keskiosassa. Mitä pidempään meri pysyy lämpimänä ja jäättömänä, sitä todennäköisemmin lumenpuute vaivaa jouluina esimerkiksi pääkaupunkiseutua, Turkua ja länsirannikkoakin. Avoin meri hidastaa rannikon jäähtymistä ja pitää sateen herkemmin vetisenä.

Sitä vastoin osassa Lappia tulevaisuuden talvet ja joulutkin saattavat rikkoa uusia lumensyvyysennätyksiä: vuonna 2019 joulunaika oli Lapissa paikoin poikkeuksellisen luminen, kun taas etelässä lumesta ei ollut tietoakaan.

Tämä voi olla se trendi, jota kohden olemme menossa talvisadannan lisääntyessä. Lapissa suurin osa talviajan sateista tulee lumena ja lumipeite karttuu, kun taas etelämpänä ja varsinkin rannikoilla sateen olomuodossa otetaan yhä isompia harppauksia vetisempään suuntaan.

Lue myös: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin

Markus Mäntykannas

Päivitetty 18.11.2020 klo 18.57