Kuukausiennuste näyttää uusia käänteitä – näin mennään kohti talvilomia
Tuoreen kuukausiennusteen mukaan viikon keskilämpötilat ovat Suomessa tällä ja ensi viikolla ajankohdan tavanomaisia lukemia lämpimämpiä. Sen jälkeen helmikuun puolella vuorossa olisi tavanomaista kylmempää säätä. Viikkojen sisällä voi kuitenkin olla isoakin vaihtelua, esimerkiksi tällä viikolla lauhan alkuviikon jälkeen sää kylmenee, mutta voi lauhtua uudelleen viikonloppuna.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 21. tammikuuta julkaiseman kuukausiennusteen perusteella Suomessa on nyt kaksi viikkoa tavanomaista lämpimämpää säätä viikkojen keskilämpötilojen osalta, sen jälkeen edessä olisi jälleen käänne kylmempään suuntaan.
– Tuoreimman kuukausiennusteen mukaan sää on tällä ja ensi viikolla tavanomaista lauhempaa lähes koko Euroopassa. Helmikuussa tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys jälleen kasvaa Pohjois-Euroopan alueella, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela.
| Viikko | Ennuste | Sään ennustettavuus |
|---|---|---|
22.–28.1. (Viikko 4) | Keskilämpötilaltaan viikko on tavanomaista lauhempi. Sateita tulee tavanomaista enemmän. Viikon sää on kuitenkin vaihteleva – viikon aikana koetaan niin lauhoja kuin kylmempiäkin hetkiä. | Melko hyvä |
29.1.–4.2. (Viikko 5) | Sää voi jatkua tavanomaista lauhempana ja sateisempana. | Kohtalainen |
5.–11.2. (Viikko 6) | Sää saattaa muuttua tavanomaista kylmemmäksi. Sademäärissä ei näy merkittävää poikkeamaa tavanomaisiin sademääriin. | Heikko |
12.–18.2. (Viikko 7) | Keskimääräistä kylmemmän sään mahdollisuus pysyy koholla. Sademääräennuste on epävarma. | Heikko |
Tammikuun 22. päivä alkanut viikko: Lauha ja kylmempi vuorottelevat – sateita tulee lumena, räntänä ja vetenä
Uuden kuukausiennusteen mukaan viikon keskilämpötilat ovat alkaneella viikolla Suomessa enimmäkseen 3–6 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Lisäksi on myös tavanomaista sateisempaa.
Viikko on alkanut maanantaina myrskymatalapaineella, joka on tuonut lunta, räntää, vettä sekä puuskaista tuulta. Sama matalapaine vaikutti aiemmin Britteinsaarilla ja nimettiin siellä Isha-myrskyksi.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
– Suomen säähän alkuviikolla vaikuttava voimakas matalapaine tuo suurimman osan viikon sateista. Lisäksi alkuviikon matalapaine tuo lounaasta hyvin lauhaa ilmaa, mikä nostaa viikon keskilämpötilaa reilusti. Tiistaina lämpötila kohoaa nollaan Etelä-Lappia myöten. Maan etelä- sekä keskiosassa plusasteita on yhdestä kolmeen, Joonas Koskela sanoo.
Lauhan alkuviikon jälkeen sää kuitenkin kylmenee.
– Keskiviikosta perjantaihin kestävällä jaksolla sää on pääosin pakkasella. Sateet jäävät eteläistä Suomea lukuun ottamatta vähäisiksi. Korkeapaineen selänteen myötä pakkasta voi selkeässä ja heikkotuulisessa säässä olla jälleen laajalti 10–20 astetta, etenkin torstaina ja perjantaina. Alkuviikon lisäksi toinen runsaamman sateen hetki voi osua viikonlopulle, jolloin lounaasta saattaa jälleen virrata myös lauhempaa ilmaa.
Katso videolta kuukausiennuste lämpötiloista!
Muualla Euroopassa sää on kuukausiennusteen mukaan tällä viikolla laajalti tavanomaista lämpimämpää. Eteläisessä Euroopassa sateita tulee keskimääräistä vähemmän.
– Pohjois-Euroopan lisäksi tavanomaista runsaampia sateita tulee puolestaan Britteinsaarilla, etenkin saarivaltion pohjoisosissa, sekä Puolan ja Baltian maiden seudulla, Joonas Koskela kertoo.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Tammikuun 29. päivä alkava viikko: Edelleen keskimääräistä lauhempaa ja sateisempaa säätä Suomeen
Näyttää siltä, että suursäätila jatkuu melko muuttumattomana myös 29. tammikuuta alkavalla viikolla. Kuukausiennusteen mukaan viikon keskilämpötilat ovat Suomessa edelleen tavanomaista korkeampia, joskin ennusteen epävarmuus on hieman edeltävää viikkoa suurempi.
– Matalapaineiden painopiste on Pohjois-Atlantilla ja korkeapaine pysyttelee Etelä- ja Länsi-Euroopan yllä. Tällöin Suomessa vallitsevat enimmäkseen lauhat ja kosteat lännen- ja lounaanpuoleiset tuulet. Ajoittain lännestä saapuvat matalapaineet tuovat siis sateita, joiden olomuoto riippuu samalla saapuvan ilmamassan lauhuudesta, Joonas Koskela toteaa.
Pitkän ajan säätilastojen mukaan keskimääräiset ylimmät lämpötilat ovat Suomessa tammi–helmikuun vaihteessa maan eteläosassa laajalti 0–4 pakkasastetta, lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla 0–2 plusastetta. Maan keskiosassa keskimääräinen ylin lämpötila on tammi–helmikuun vaihteessa 0–6 pakkasastetta, pohjoisessa laajalti 4–10 pakkasastetta.
Katso videolta kuukausiennuste sateista!
Myös muualla Euroopassa 29. tammikuuta alkavan viikon keskilämpötilat ovat ennusteen mukaan laajalti tavanomaista korkeampia.
Keskimääräistä runsaampia sateita voi pohjoisen Euroopan lisäksi tulla myös Keski-Euroopan alueella, kun taas eteläiseen Eurooppaan ennakoidaan vähäsateisempaa säätä.
Helmikuun 5. päivä alkava viikko: Käännös tavanomaista kylmempään suuntaan mahdollinen
Kuukausiennusteen mukaan helmikuun alussa tapahtuu selvä säätyypin muutos. Ennuste näyttää Suomeen 5. helmikuuta alkavalle viikolle ajankohdan keskimääräisiä lukemia kylmempää säätä.
– Ennusteen epävarmuus on jo selvästi suurempaa, mutta matalapaineiden painopiste voi siirtyä Atlantilta Suomen kaakkoispuolelle. Tällöin vallitseva ilmavirtauksen suunta saattaa kääntyä idän ja pohjoisen välille, jolloin Suomeen pääsisi virtaamaan jälleen selvästi kylmempiä ilmamassoja. Sademäärissä ei kuitenkaan näy merkittävää poikkeamaa, mikä osaltaan kielii ennusteen epävarmuudesta, Joonas Koskela sanoo.
Korkeapaine voi edelleen pitää pintansa Euroopan mantereen länsiosassa. Sää näyttäisi jatkuvan Euroopassa laajalti keskimääräistä lämpimämpänä, mutta Suomen lisäksi keskimääräistä kylmempää voi olla etenkin Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa.
– Välimeren seudulla sää jatkunee tavanomaista kuivempana, Keski-Euroopasta itään ulottuvalla alueella sataa mahdollisesti keskimääräistä enemmän.
Helmikuun 12. päivä alkava viikko ja helmikuun loppupuolisko: Keskimääräistä kylmempi sää saattaa jatkua
Kuukausiennusteen perusteella helmikuun 12. päivä alkavalla viikolla Suomen ympäristössä ei tapahdu suurta muutosta edeltävään viikkoon verrattuna.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
– Sää voi olla tavanomaista kylmempää, johtuen matalapaineiden keskimääräisestä sijainnista Suomen kaakkoispuolella ja sitä myötä mahdollisesti vallitsevista kylmemmistä ilmavirtauksista. Sademäärässä ei näy merkittävää poikkeamaa, Joonas Koskela sanoo.
Euroopassa korkeapaine heikkenee. Tavanomaista runsaampia sateita tulee mahdollisesti edelleen etenkin keskisessä Euroopassa.
– Korkeapaineen alueen painopiste saattaa siirtyä Pohjois-Atlantille. Keskimääräistä lämpimämpi sää voi edelleen jatkua laajalti Keski- ja Etelä-Euroopassa. Välimerellä kuivemman sään signaali hieman heikkenee.
Koululaiset viettävät talvilomiaan helmikuun loppupuoliskolla ja maaliskuun alussa.
– Helmikuun 19. ja 26. päivä alkavilla viikoilla Suomessa on tämän hetken ennusteen mukaan mahdollisesti hieman keskimääräistä kylmempää, mutta ennuste on jo hyvin epävarma, Joonas Koskela toteaa.
Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.
Lue seuraavaksi: Tältä näyttää helmi–huhtikuun pitkä ennuste – näin meteorologi kommentoi lopputalven ja alkukevään tilannetta
Karita Kontula-Sokka
toimittaja
Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!
