Tämä tiedetään nyt lopputalven säästä – uudesta kuukausiennusteesta harmaita hiuksia meteorologille

Euroopan keskuksen julkaisema uusi kuukausiennuste aiheuttaa meteorologille harmaita hiuksia. Ennusteen epävarmuus on nyt kasvanut, vaikka potentiaalia yhä onkin talvisen kylmälle helmikuulle.

Suomen leveysasteilla sään ennustaminen ei lähtökohtaisesti ole helppoa puuhaa, sillä sään vaihtelut ovat näin korkeilla leveysasteilla kaikkina vuodenaikoina suuria. Keskimäärin ennustettavuus on Suomessa 5–7 vuorokautta. Täytyy pitää myös mielessä, että sääennuste ei ole lupaus tulevasta säätilasta.

"Sääennuste ei ole lupaus tulevasta säätilasta."

Pitkissä sääennusteissa ei koskaan voida huomioida yksittäisen paikkakunnan tai tietyn ajanhetken säätilannetta, vaan niissä tarkastellaan kokonaisen viikon keskimääräisiä lämpötila-, sateisuus- ja ilmanpainepoikkeamia maantieteellisesti verrattain laajalla alueella. On hyvä muistaa, että kuukausiennusteen sanoma saattaa poiketa paikallissääennusteesta.

Euroopan keskuksen (ECMWF) tuorein kuukausiennuste on nyt muuttanut näkemystään tammikuun viimeisen viikon osalta radikaalisti, joskin talven jatko näyttää ennusteessa yhä keskivertoja kylmemmältä. Aikaisemmat malliajot ovat yksimielisesti liputtaneet hyytävän lopputalven puolesta, mutta nyt ennuste on hieman miedompi.

Ennusteviikko 25.–31. tammikuuta: Takaisin talvisempaan, pakkanen kiristyy vähitellen

Tammikuun viimeinen viikko poikkeaa kuukausiennusteessa Euroopan keskuksen aiemmista näkemyksistä. Edeltävissä malliajoissa tammikuun loppupuolisko näytti sangen kylmältä, mutta nyt kylmeneminen on lykkääntynyt ennusteissa hieman eteenpäin ja näyttäisi alkavan aivan tammikuun viimeisinä päivinä.

Tämänhetkinen muutos lauhempaan suuntaan johtuu matalapaineista, jotka pyörivät kuukausiennusteen ensimmäisellä tarkasteluviikolla Suomen ympäristössä. Ne eivät päästä kaikista kylmintä ilmaa tunkeutumaan Suomeen ja pitävät Venäjän hyisen korkeapaineen loitolla vielä ainakin hetken.

Tammikuun viimeinen viikko näyttää olevan lämpötiloiltaan tavanomainen maan länsi- ja pohjoisosassa, itäisessä Suomessa olisi kuitenkin 1–6 astetta keskiarvoja lämpimämpää. Näyttää siltä, että viikko alkaa lauhana, mutta päättyy kylmempänä koko maassa. Loppuviikolla pakkanen voi kiristyä tuntuvasti, jos sää pääsee selkenemään.

Ensimmäisen tarkasteluviikon sademäärät ovat kuukausiennusteessa monin paikoin Suomessa hieman koholla, mikä viittaa matalapainetoiminnan jatkumiseen. Sateet ovat lauhan viikonlopun jälkeen muuttumassa eteläisintä Suomea myöden lumeksi.

Lue myös: Polaaripyörre pyörii yläilmakehässä, mutta määrittää Suomenkin talvisään

Ennusteviikko 1.–7. helmikuuta: Viekö kylmä erävoiton? Ennusteen epävarmuus kasvanut

Talvisempi sää vaikuttaisi pian taas kiristävän otettaan. Helmikuun ensimmäinen viikko näyttää kuukausiennusteessa tavanomaista kylmemmältä koko Suomessa. Poikkeama kylmempään suuntaan on 3–6 astetta.

Pitkän ajan sääennuste ei ole muuttanut näkemystään kylmästä sydäntalvesta, mutta kylmenemisen ajankohta on lykkääntynyt eteenpäin. Helmikuun alussa Suomen pohjoispuolella Jäämerellä näkyy yhä signaali tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta, mikä kielii kunnon pakkassäästä.

Täytyy kuitenkin todeta, että ennusteen epävarmuus on nyt aiempaa suurempi. Ennen kaikkea tällä hetkellä arveluttaa, miten aktiivisena Pohjois-Euroopan matalapainetoiminta pysyy helmikuun alussa ja yltääkö lauhduttavia sadealueita vielä Suomeen. Jos Venäjälle tai Jäämerelle muodostuu sitkeämpi korkeapaine, tietää se kireämpiä pakkasia Suomeenkin.

Sademäärältään helmikuun ensimmäinen viikko näyttää melko normaalilta, paikoin on kuitenkin viitteitä tavanomaista alhaisemmista sademääristä.

Ennusteviikko 8.–14. helmikuuta: Kylmä asetelma vahvistuu

Kuukausiennusteen edetessä pidemmälle helmikuuhun kylmä asetelma vaikuttaisi vahvistavan otettaan. Helmikuun toisella viikolla tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue on Islannin ympäristössä ja tavanomaista matalamman Azoreiden saarilla.

Meteorologiassa tämä asetelma viittaa negatiiviseen NAO-indeksiin, jonka aikana länsivirtaukset ovat keskimäärin heikentyneet. Negatiivisen NAO-vaiheen aikana kylmän talvisään todennäköisyys kasvaa Pohjois-Euroopassa, kun taas matalapaineet ohjautuvat Atlantilta etelämmäs Eurooppaan ja Välimerellä koetaan sateista talvisäätä.

Helmikuun toinen viikko näyttää olevan Suomessa 1–3 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja kylmempi. Vaikka epävarmuutta onkin ilmassa, näyttäisivät talvilomat tämän hetkisen ennusteen valossa käynnistyvän talvisen kylmän sään merkeissä koko maassa.

Lue myös: Tällainen on helmikuun sää tyypillisesti Suomessa

Ennusteviikko 15.–22. helmikuuta: Poikkeamat haalistuvat, yhä toivoa talvisesta säästä

Kuukausiennusteen neljännellä tarkasteluviikolla ilmanpainepoikkeamat haalistuvat Euroopan yllä ja ennusteen epävarmuus kasvaa. Yhä on kuitenkin viitteitä siitä, että matalapaineiden reitti ohjautuisi etelämmäs Eurooppaan, mikä viittaa talviseen asetelmaan Suomen kannalta.

Lämpötiloissa näkyy signaali tavanomaista kylmempään suuntaan maan pohjoisosassa, mutta maan etelä- ja keskiosassa poikkeamaa ei enää näy suuntaan eikä toiseen. Sademääräkin on lähellä tavanomaista.

Helmi–maaliskuun vaihteessa Suomen yllä ei ole enää havaittavissa merkittäviä poikkeamia lämpötilan, sademäärän tai ilmanpaineen osalta suuntaan eikä toiseen. Ennuste muuttuu siis entistäkin epävarmemmaksi.

Lue seuraavaksi: Plusasteet valtaavat alaa, jalankulkijoilla edessä vaarallisia aikoja – entä miten käy lumien? Kurkkaa ennuste!

 Markus Mäntykannas