Korona uhkaa ryöpsähtää pahemman kerran, jos talvesta tulee lauha: "Nyt jos koskaan toivon, että ennuste menee pieleen"

Koronaepidemian toinen aalto koettelee parhaillaan Eurooppaa, eikä Suomikaan ole enää lintukoto, sillä tartunnat ovat meilläkin huolestuttavassa nousussa. Romanialaisen tutkimuksen mukaan runsas pilvisyys, tavanomaista leudompi talvisää ja auringonsäteilyn vähäinen määrä voivat kiihdyttää viruksen leviämistä.

Euroopan keskuksen pitkän aikavälin sääennuste povaa tulevasta talvesta tavanomaista lämpimämpää lähes koko Euroopan alueella. Poikkeama on suurin juuri Suomen ja luoteisen Venäjän yllä, missä joulu-helmikuun ennustetaan olevan yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi.

Koronavirus lähti leviämään pilvisessä säässä

Romanialaisen tutkimuksen mukaan sää ja vuodenaika vaikuttavat ylätiehengitysvirusten leviämiseen. Tutkimus paljastaa, että uusi koronavirus lähti leviämään kulovalkean tavoin alkuvuodesta Kiinassa, kun auringon ultraviolettisäteily oli tavanomaista matalampi, ilmankosteus oli korkea ja talvisää oli vuodenaikaan nähden lämmintä. Lauha talvisää lisäsi ihmisten liikkuvuutta ja kokoontumisia.

Uusi koronavirus lähti leviämään Kiinan maakunnassa Hubeissa voimakkaasti tammikuussa 2020, kun auringon ultraviolettisäteily oli ollut pitkään tavanomaista alhaisemmalla tasolla, mikä viittaa pitkäkestoiseen pilviseen säätilanteeseen. Koronaviruksen alkuperäinen tyyssija linkittyy Hubein maakunnan pääkaupunkiin Wuhaniin.

Tutkimuksessa kerrotaan, että voimakas ultraviolettisäteily vaikuttaa koronaviruksen rakenteeseen ja hankaloittaa sen leviämistä isännästä toiseen. Näin ollen virus leviää kunkin pallonpuoliskon kesäkuukausina heikommin kuin talviaikana. Sama näyttäisi pätevän myös moniin muihin ylätiehengitysinfektioihin.

"Uusi koronavirus lähti leviämään Kiinan maakunnassa Hubeissa voimakkaasti tammikuussa 2020, kun auringon ultraviolettisäteily oli ollut pitkään tavanomaista alhaisemmalla tasolla, mikä viittaa pitkäkestoiseen pilviseen säätilanteeseen."

Hubein kaltainen tendenssi havaittiin myös koronan runtelemassa Pohjois-Italiassa, Lombardian maakunnassa, missä ultraviolettisäteilyn määrä oli helmikuun 2020 loppupuolella pitkään tavanomaista alhaisempi. Koronaviruksen havaittiin leviävän Lombardiassa voimakkaasti alhaisen ultraviolettisäteilyjakson päätteeksi.

Lue myös: Nujertaako voimistuva UV-säteily koronataudin kesällä?

Romanialaisessa tutkimuksessa analysoitiin koronaviruksen leviämistä myös eteläisellä pallonpuoliskolla, missä ultraviolettisäteilyn määrässä tapahtuvat muutokset toimivat peilikuvana pohjoiselle pallonpuoliskolle. Tutkimuksessa mainittiin Valparaíson hallinnollinen alue Chilessä, missä ultraviolettisäteilyn määrä laski tasaisesti viime kevään aikana eteläisen pallonpuoliskon talven lähestyessä. Uuden koronaviruksen ensimmäiset tartunnat havaittiin alueella maaliskuun 2020 alussa, mutta epidemia kiihtyi vasta huhti-toukokuun aikana, kun ultraviolettisäteilyn määrä alkoi lähestyä vuoden minimiarvoja.

Tutkimuksessa ei juurikaan otettu kantaa siihen, mikä oli koronan sulkutoimenpiteiden ja liikkumisrajoitusten vaikutus viruksen ensimmäisen aallon taittumiseen.

Lue myös: Ultraviolettisäteilyn eri lajit ja niiden vaikutus ihmiseen

Euroopan lauha talvi voi tietää huonoa

Euroopan keskus (ECMWF) julkaisi viimeisimmän vuodenaikaisennusteensa marraskuun alussa. Sen mukaan lähes koko Eurooppaa odottaa tavanomaista lauhempi talvi. On myös syytä olettaa, että erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa talvesta voi muotoutua varsin pilvinen ja paikoin myös tavanomaista sateisempi.

Lue myös: Melkoinen sääsignaali jouluviikolle ja ensi vuoden alkuun asti – “Hämmästyttävä ennuste”

Romanialaisiin tutkimustuloksiin nojaten nyt jos koskaan toivon, että ennuste menee pieleen tulevan talven osalta. Jos tulevasta talvesta muotoutuu Euroopan alueella tavanomaista lauhempi, tarkoittaa tämä lähtökohtaisesti myös runsasta pilvisyyttä ja korkeaa ilmankosteutta. Vaikka auringon ultraviolettisäteily on jo luonnostaankin tähän aikaan vuodesta Euroopassa hyvin matala, tietäisi pilvinen ja lauha talvi entistäkin alhaisempia säteilyarvoja. Tämä voisi puolestaan kiihdyttää uuden koronaviruksen leviämistä erityisesti etelämpänä Euroopassa.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden osalta vaikutuksia on hankala arvioida, sillä ultraviolettisäteilyn saapuminen on käytännössä tauolla tulevien kuukausien aikana. Ultraviolettisäteilyn määrä alkaa kuitenkin kasvaa helmikuusta eteenpäin, mutta lauhassa ja pilvisessä säätyypissä se jäisi hyvin pieneksi.

"Romanialaisiin tutkimustuloksiin nojaten nyt jos koskaan toivon, että ennuste menee pieleen tulevan talven osalta."

Uusi vuodenaikaisennuste antaa ymmärtää, että tulevan kolmen kuukauden aikana ilmanpaine olisi tavanomaista alhaisempi Jäämerellä ja osassa Pohjois-Eurooppaa. Vastaavasti Venäjällä ja Irlannin länsipuolella Atlantilla näkyy poikkeama kohti tavanomaista korkeampaa ilmanpainetta. Tässä asetelmassa Länsi- ja Pohjois-Eurooppa näyttävät pilvisiltä ja kosteilta, sillä vallitsevana tuulensuuntana olisi lounas tai länsi.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Tutkimus: Näillä alueilla korona leviää tehokkaimmin

Romanialaisessa tutkimuksessa maapallon eri alueet pisteytettiin asteikolla 0–9 sen mukaan, mikä on koronaviruksen leviämispotentiaali eri vuodenaikoina tietyntyyppisissä sääolosuhteissa. Pisteytyksessä huomioitiin ilman suhteellisen kosteuden, lämpötilan ja ultraviolettisäteilyn tilastolliset keskiarvot vuosina 2001–2019.

Asteikon korkeimmat lukemat (8,1–9) saavutettiin pohjoisen pallonpuoliskon talviaikana Pohjois-Atlantin yllä, Tyynen valtameren pohjoisnurkassa, osassa Pohjois-Italiaa, Mustanmeren ja Kaspianmeren ympäristössä sekä Manner-Kiinassa Hunanin ja Hubein maakunnissa.

Sattumaa vai ei – talven ja alkukevään 2020 aikana koronavirus levisi voimakkaasti juuri Kiinan Hubeissa ja Pohjois-Italian Lombardiassa.

Korkeita koronapisteitä (6,1–8) saivat tutkimuksessa myös Manner-Espanja, Etelä-Ranska, valtaosa Italiasta ja Kreikasta, osa Yhdysvaltojen itäisistä osavaltioista ja Kaliforniasta, Etelä-Japani sekä suuri osa Kiinan kaakkoisista ja itäisistä maakunnista.

Pohjoismaat, valtaosa Keski-Euroopasta ja Baltian maat sijoittuvat pisteytyksessä alle keskiarvon (2,1–4). Valtaosassa Afrikkaa, Lähi-idässä, Australiassa, Indonesiassa ja osassa Etelä-Amerikkaa pisteytys oli pohjoisen pallonpuoliskon talvikuukausina pyöreä nolla, eli vallitsevat sääolosuhteet keskimäärin hankaloittivat koronaviruksen leviämistä näillä alueilla.

Tropiikissa ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus sekä auringon ultraviolettisäteily ovat korkeita läpi vuoden. Näin ollen päiväntasaajan läheisyydessä viruksen leviämisen todettiin olevan epätodennäköisempää kuin korkeammilla leveysasteilla.

Lue seuraavaksi: Näin ahneesti ilmastonmuutos syö Suomen talvia ja lisää sademääriä: "Yksi vuodenaika voi kadota täysin"

Lähteet: Tutkimus: Sfică L., Bulai M., Amihăesei V-A., Ion C., Stefan M., 2020: Weather Conditions (with Focus on UV Radiation) Associated with COVID-19 Outbreak and Worldwide Climate-based Prediction for Future Prevention

Maailman terveysjärjestö World Health Organization (WHO)

Markus Mäntykannas