Tässä uusi kuukausiennuste vuodenvaihteen yli: "Menee luihin ja ytimiin" – varaudu ankaraan talvisäähän

Uuden kuukausiennusteen tulkitseminen menee luihin ja ytimiin: sen katsominen kirjaimellisesti paleltaa. Eurooppaan on nyt syntymässä sääasetelma, joka mahdollistaa pitkäkestoisen kylmyyden ja jopa melko ankaran talvisään ainakin loppuvuoden ajan. Tavanomaista kylmempi sää näyttää Suomessa jatkuvan tammikuulle saakka.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut perjantaina 17. joulukuuta uuden kuukausiennusteen, joka yltää tammikuun puoliväliin saakka. Tuoreen ennusteen viesti on sama kuin edeltävässä kuukausiennusteajossa (julkaistu 14. joulukuuta), eli säätyyppiin tulee pian radikaali muutos ja jouluviikolla valtaosa Euroopasta muuttuu hyytävän kylmäksi.

20. joulukuuta alkavalla viikolla sää näyttää selvästi normaalia kylmemmältä Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Poikkeama kylmempään suuntaan on suurin Suomessa ja Venäjän Karjalassa: Etelä- ja Keski-Suomi näyttävät jouluviikolla 6–10 astetta tavanomaista kylmemmiltä.

Hyytävän talvisään syypänä on Britteinsaarten pohjoispuolelle asettuva laaja korkeapaineen alue, jonka itäpuolella vallitsevat kylmät – ajoittain jopa arktisen kylmät – ilmavirtaukset.

Tavanomaista kylmempi säätyyppi näyttää jatkuvan Suomessa pitkälle tammikuulle saakka, mutta ennustettavuus heikkenee jo vuodenvaihteen jälkeen.

Kuukausiennusteen heikkous on välillä se, ettei saa kiinni kolmen tai neljän viikon päässä tapahtuvia radikaaleja muutoksia säätyypissä, joten tammikuun ennusteviikkoihin kannattaa suhtautua varauksella.

Lue myös: Saako Eurooppa valkean joulun? Massiivinen korkeapaine sanelee sään kehityksen loppuvuonna: "NAO-indeksi rajusti miinukselle"

Joulukuun 20. päivä alkava viikko: Arktisen ilmamassan purkaus

Jouluviikolla valtaosa Euroopasta hytisee talvisen kylmässä säätyypissä. Britteinsaarten pohjoispuolella ilmanpaineen lasketaan olevan tavanomaista korkeampi, kun taas matalapaineet kurvaavat Atlantilta kohti Välimerta. 

Pohjois-Atlantilla sijaitsevan korkeapaineen itäpuolitse valtaosaan Eurooppaa pääsee purkautumaan pohjoiselta napa-alueelta erittäin kylmää ilmamassaa, joka ajoittain täyttää jopa arktisen ilmamassan määritelmän. Tällöin noin 1,5 kilometrin korkeudella ilmakehässä lämpötila on vähintään –18 astetta.

"Edellytykset valkealle joululle ovat kuitenkin hyvät varsinkin siellä, missä sateita on liikkeellä: se mitä alas sataa, tulee ensi viikolla laajalti keskisessä ja pohjoisessa Euroopassa lumena."

Suomessa poikkeama tavanomaista kylmempään suuntaan on jouluviikolla laajalti 3–10 astetta siten, että poikkeama on suurin maan etelä- ja keskiosassa, 6–10 astetta, ja muualla maassa pienempi. Pohjoisimmassa Lapissa poikkeama jää 1–3 asteeseen, koska sinne saattaa ajoittain ajautua Jäämereltä vähän lauhempaa ilmaa.

Jouluviikolla kannattaakin varautua siihen, että pakkanen on ajoittain kireää koko maassa. Kireän pakkasen raja on maan eteläosassa –15, keskisessä Suomessa –20 ja pohjoisessa –25 astetta.

Laaja korkeapaineen alue ja kylmä sää näkyvät myös sademäärissä: Keski- ja Pohjois-Euroopassa jouluviikosta on muodostumassa tavanomaista vähäsateisempi. Edellytykset valkealle joululle ovat kuitenkin hyvät varsinkin siellä, missä sateita on liikkeellä: se mitä alas sataa, tulee ensi viikolla laajalti keskisessä ja pohjoisessa Euroopassa lumena.

Sen sijaan Välimeren alueella näkyy signaali tavanomaista suuremmista sademääristä. Onkin mahdollista, että erityisesti Iberian niemimaalla esiintyy jouluviikolla paikallista tulvimista.

Lue myös: Tällainen on tyypillinen joulusää Suomessa

Joulukuun 27. päivä alkava viikko: Kylmä korkeapaine sinnittelee

Joulu–tammikuun vaihteessa kylmä korkeapaineen alue näyttäisi yhä sinnittelevän Pohjois-Atlantilla ja nyt ilmanpaine on kuukausiennusteen mukaan kohoamaan päin myös Skandinaviassa.

Sään ennustetaan olevan joulukuun 27. päivä alkavalla viikolla tavanomaista kylmempää Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Suomessa poikkeama on suurin maan itäosassa, 3–6 astetta, mutta muualla maassa se pienenee 1–3 asteeseen. Pohjoisimmassa Lapissa lämpötila palautuisi jo lähelle pitkän ajan keskiarvoja ja sinne voisikin ajoittain yltää vähän lauhempaa ilmaa Pohjois-Atlantilta tai Jäämereltä.

Vuodenvaihteessa säätyyppi näyttää jatkuvan tavanomaista kuivempana, eli sademäärä on jäämässä tilastollisia keskiarvoja matalammaksi.

Kuukausiennusteessa käytettävien malliajojen välinen hajonta kuitenkin kasvaa toisella ennusteviikolla, eli kylmän sään todennäköisyys on jo jonkin verran pienempi kuin edeltävällä, 20. joulukuuta alkavalla viikolla.

Tammikuun 3. päivä alkava viikko: Epävarmuus kasvaa, kylmin sää ehkä väistyy

Tammikuun 3. päivänä alkavalla viikolla kuukausiennusteen epävarmuus kasvaa. Viitteitä on yhä siitä, että Skandinaviassa ilmanpaine olisi tavanomaista korkeampi, mutta ehkä hiljalleen kaikista kylmin ilmamassa olisi väistymässä Suomen etelä- ja itäpuolelle.

Lämpötila on ennusteessa tammikuun ensimmäisellä viikolla maan etelä- ja keskiosassa hieman tavanomaista matalampi, mutta maan pohjoisosassa se on lähellä tavanomaista.

Sademäärän osalta signaali heikkenee entisestään, mutta tavanomaista vähäsateisemmasta säätyypistä on yhä pieniä merkkejä Pohjois-Euroopassa.

Tammikuun 10. päivä alkava viikko: Lähellä tavanomaista

Tammikuun 10. päivä alkavalla viikolla ennusteen epävarmuus on jo merkittävä.

Kuukausiennuste pitää korkeapaineen alueen yhä Skandinaviassa, mutta tavanomaista kylmempi säätyyppi olisi jo tässä vaiheessa pääosin väistynyt Suomen eteläpuolelle.

Meillä lämpötilapoikkeamaa ei eteläisintä Suomea lukuun ottamatta enää näy suuntaan eikä toiseen, mutta paikoin olisi yhä tavanomaista kuivempaa. Eteläisimmässä Suomessa on vielä viitteitä tavanomaista alhaisemmista lämpötiloista.

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pitkän ajan sääennusteet ovat yhä kokeiluasteella, ja niihin olisikin hyvä suhtautua varauksella varsinkin korkeilla leveysasteilla. Keskipitkän aikavälin sääennusteissa ennustettavuus on parhaimmillaan kahdella ensimmäisellä tarkasteluviikolla.

Lue seuraavaksi: Näin syntyy pitkän ajan sääennuste ja näin sitä kannattaa tulkita

Markus Mäntykannas

Päivitetty 17.12.2021 klo 17.23