Kesä–elokuun jakso oli ennätyslämmin: Vain vuonna 1937 on ylletty samaan – elokuussa oli 13 hellepäivää
Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan tämän vuoden kesä–elokuun jakso meni koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykköstilalle. Viimeksi yhtä lämmin kesä–elokuu on ollut vuonna 1937, eikä Suomen mittaushistorian aikana koskaan ole ollut lämpimämpää kesä–elokuun jaksoa kuin näinä kahtena vuotena. Elokuu oli tavanomaista lämpimämpi koko maassa.
Ilmatieteen laitoksen vahvistettujen tietojen mukaan kulunut kesä–elokuun jakso menee koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykkössijalle vuoden 1937 kanssa. Sekä vuoden 2024 että 1937 kesä–elokuun koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 astetta.
Kesä–elokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 1–2 astetta tavanomaista korkeampi, kun taas maan pohjoisosassa oli laajalti jopa 2–3,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pohjoisessa kesäkuukausien jakso oli Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisen lämmin ja valtaosalla mittausasemista rikottiin asemakohtaisia ennätyksiä. Idässä monilla havaintoasemilla oli harvinaisen lämmintä.
Lue myös: Mitä säätilastoissa tarkoitetaan harvinaisella ja poikkeuksellisella?
Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä kesä–elokuun keskilämpötila oli 15,9 astetta, joka ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 1937 lähes puolella asteella. Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmastonmuutos teki Sodankylässä kesästä noin 1,8 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle kesälle on nykyilmastossa noin 70-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.
Kesäkuukausien korkein lukema 31,4 astetta – hellepäiviä elokuun loppuun mennessä jo 63 kappaletta
Kesä–elokuun ylin lämpötila oli 31,4 astetta. Se mitattiin Heinolan Asemantauksen ja Kuopion Savilahden asemilla 28. kesäkuuta.
Kesä–elokuun alin lämpötila oli −0,7 astetta. Se mitattiin Ylivieskan lentokentällä 5. kesäkuuta.
Hellepäiviä oli touko–elokuussa 63 kappaletta. Tämä on tilastoissa suurin touko–elokuussa mitattujen hellepäivien määrä Suomessa, joskin yhtä monta hellepäivää oli touko–elokuussa myös vuonna 2018. Pitkän ajan keskiarvo touko–elokuun jaksolla on 36 hellepäivää. Koko vuoden hellepäivien ennätys Suomessa on 65 hellepäivää vuodelta 2002.
Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä touko–elokuussa oli Lappeenrannan Konnunsuon havaintoasemalla, 36 kappaletta. Esimerkiksi Utsjoen Kevolla hellepäiviä oli 25 kappaletta, mikä on uusi havaintoaseman ennätys.
Tavanomaista sateisempi kesä–elokuun jakso etenkin lännestä Etelä-Lappiin
Kesä–elokuun jakso oli sateinen etenkin maan länsiosasta Etelä-Lappiin. Tällä alueella muutamilla havaintoasemilla satoi harvinaisen paljon, lounaassa jopa poikkeuksellisen paljon. Maan etelä- ja itäosassa sekä Itä-Lapissa kesäkuukausien sademäärät olivat paikoin tavanomaista pienempiä.
Eniten kesäkuukausien jaksolla satoi alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilassa, 388,1 millimetriä. Vähiten kesä–elokuussa satoi Hangon Russarön asemalla, 112,8 millimetriä.
Ukkoskesä on ollut Ilmatieteen laitoksen mukaan salamoiden määrässä melko tyypillinen, mutta ei niiden jakautumisessa eri kuukausille. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 137 000 kappaletta, kun ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 113 000 kappaletta. Touko–kesäkuun vaihteen runsaiden salamoiden päivät nostivat sekä touko- että kesäkuun salamamäärät tavanomaista suuremmiksi. Heinäkuussa ja elokuussa salamamäärät jäivät puolestaan kuukausikeskiarvojen alapuolelle.
Auringonpaistetta oli kesä–elokuussa monin paikoin hieman tavanomaista enemmän.
Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, Lapissa paikoin jopa havaintohistorian lämpimin
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila oli maan pohjoisosassa enimmäkseen 14–16,5 astetta ja muualla maassa 15,5–18,5 astetta.
– Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Pohjois-Lapissa poikkeama lämpimämpään suuntaan oli paikoin jopa yli 4 astetta. Utsjoen Kevolla mitattiin eniten hellepäiviä, kuten heinäkuussakin, toteaa Forecan meteorologi Sara Salonen.
Lapissa lähes kaikilla havaintoasemilla oli elokuussa poikkeuksellisen lämmintä. Keski- ja Pohjois-Lapissa suurella osalla havaintoasemista elokuu oli aseman havaintohistorian lämpimin elokuu. Utsjoen Kevolla poikkeama aseman elokuun keskilämpötilaan oli suurin, 4,5 astetta. Useilla pohjoisen havaintoasemilla, joilla elokuu ei ollut kaikkien aikojen lämpimin, se tuli tilastoissa toiselle sijalle. Maan etelä- ja keskiosassa elokuu oli tavanomaista lämpimämpi, paikoin jopa harvinaisen lämmin.
Elokuun korkein lämpötila 28,4 astetta
Elokuun ylin lämpötila oli 28,4 astetta. Se mitattiin Utsjoen Kevolla 7. elokuuta.
Elokuun alin lämpötila oli −0,6 astetta. Se mitattiin Sallan Naruskan asemalla myös 7. elokuuta. Kyseinen kuukauden alin lämpötila on korkein elokuun alin lämpötila vuodesta 1959 eteenpäin olevissa digitoiduissa vuorokausitilastoissa.
Hellepäiviä oli elokuussa tavanomaista enemmän
Hellepäiviä oli elokuussa 13 kappaletta, mikä on neljä päivää keskivertoa enemmän.
Hellepäiviä oli elokuussa maan etelä- ja länsiosassa 1–3 kappaletta tavanomaista vähemmän. Lapissa hellepäivien määrä oli tavanomainen tai niitä oli 1–2 kappaletta tavanomaista enemmän. Poikkeuksena tästä oli Utsjoen Kevo, jossa oli elokuussa 8 hellepäivää, kun niitä on keskimäärin elokuussa 1. Luku on Kevon elokuun uusi hellepäiväennätys.
Lännessä elokuu oli paikoin harvinaisen sateinen – idässä ja pohjoisessa puolestaan paikoin harvinaisen vähäsateista
Sademäärä oli elokuussa maan länsiosassa monin paikoin keskimääräistä suurempi, paikoin oli jopa harvinaisen sateista. Idässä ja pohjoisessa usealla asemalla kuukauden sademäärä oli puolestaan harvinaisen pieni.
– Matalapaineet kuljettivat elokuussa sateita Suomeen tasaiseen tahtiin, mutta sekaan mahtui myös runsaasti aurinkoisia hetkiä. Sademääriin liittyi elokuussa paikallista vaihtelua, kuten kesäisissä kuurosadetilanteissa on tapana. Maan länsiosassa sademäärä oli paikoin lähes kaksinkertainen tavanomaiseen nähden, Sara Salonen sanoo.
Eniten vettä satoi elokuussa alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilan havaintoasemalla, 172,1 millimetriä. Vähiten satoi Ilomantsin Mekrijärvellä, 31 millimetriä. Suurin tilastoitava vuorokausisade oli Kokemäen Rausenkulman havaintoasemalla 10. elokuuta mitattu 70,6 millimetriä.
Myrskypäiviä merisäähavaintoasemilla oli elokuussa neljä. Voimakkain keskituuli oli 26. elokuuta Raahen Nahkiaisen havaintoasemalla mitattu 24,2 m/s ja voimakkain puuska samana päivänä samalla havaintoasemalla mitattu 31,7 m/s.
– Voimakas keskituuli ja puuskalukema liittyivät voimakkaaseen ukkoskuuroryppääseen, joka rantautui Perämereltä elokuun 26. päivän vastaisena yönä, Sara Salonen kertoo.
Elokuussa salamoi tavanomaista vähemmän
Ukkosia oli elokuussa keskimääräistä vähemmän. Maasalamoita paikannettiin Suomessa noin 20 600 kappaletta, joka on noin 3 700 vähemmän kuin keskimäärin elokuussa.
Auringonpaistetuntien määrä oli maan eteläosassa tavanomainen. Lapissa Tähtelän havaintoasemalla auringonpaistetunteja oli harvinaisen paljon. Utsjoen Kevolla mitattiin auringonpaistetunteja eniten elokuussa havaintohistorian aikana, 256,4 tuntia.
Päivitetty 2.9.2024 klo 20.37
