Pitkä sääennuste maalis–toukokuulle julki: Tältä näyttää kevään tilanne!
Tuoreen pitkän sääennusteen viesti on toiveikas kevättä odottaville. Maalis–toukokuun ennuste näyttää Suomeen keskimääräistä lämpimämpää kevättä. Ennusteen perusteella onkin mahdollista, että kevät alkaisi tänä vuonna tavanomaista aikaisemmin.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. helmikuuta pitkän ennusteen maalis–toukokuulle. Ennusteen mukaan tämä kolmen kuukauden jakso olisi Suomessa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Myös helmikuusta ennustetaan enimmäkseen tavanomaista lämpimämpää.
– Ennusteiden perusteella ero tavanomaista lämpimämpään suuntaan on suurin helmi- ja maaliskuussa, mutta myös huhti- ja toukokuussa on vuodenaikaan nähden lämmintä. Näyttää siltä, että keväästä on tulossa lämmin, aurinkoinenkin. Tämän ennusteen perusteella on mahdollista, että kevät etenisi keskimääräistä aikataulua etuajassa, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
-1-ry66at1b.jpg "Sinivuokkoja")
Pitkän ennusteen mukaan maalis–huhti–toukokuun keskimääräisessä suursääasetelmassa on laaja korkeapaine Manner-Euroopan yllä ja laaja matalapaine Suomen pohjoispuolella.
– Tällaisessa asetelmassa ilmavirtaus kuljettaa Suomeen ilmaa lännestä. Meillä vuorottelevat lauhan ilman virtaukset, sateet ja lyhyemmät kylmemmät aallot. Länsivirtaus on myös otollinen föhn-tuulitilanteille, jossa Suomeen virtaa ilmaa Norjan vuoriston yli. Sateet jäävät vuoriston rinteille. Suomeen virtaava ilma on hyvin kuivaa ja lämmintä, sää on jopa aurinkoista. Föhn-tuulitilanteet tuovat usein kevään suhteellisen lämpimän ilman aallot ja ensimmäiset 10 ja 15 asteen ylitykset, Joanna Rinne sanoo.
Lue myös: Mikä on föhn-tuuli?
Meteorologi muistuttaa kuitenkin, että kolmeen kuukauteen mahtuu paljon erilaisia säätilanteita.
– Ennuste ei kerro, että yllä kuvattu sää jatkuisi kolme kuukautta yhteen menoon, mutta lauhaa ilmaa tuovia länsivirtaustilanteita, jopa föhn-tuulitilanteita, saattaisi ennusteen perusteella esiintyä enemmän kuin keskimääräisenä keväänä, Joanna Rinne toteaa.
Pitkän ajan säätilastojen mukaan terminen kevät alkaa Suomessa maan eteläosassa ja osassa länttä keskimäärin maaliskuun lopussa, maan keskiosassa laajalti huhtikuun alkupuoliskolla ja Lapissa laajalti huhtikuun loppupuoliskolla. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötilan katsotaan olevan pysyvästi nollan asteen yläpuolella.
ECMWF:n ennustekartan perusteella kolmen kuukauden jakso maalis–huhti–toukokuu on Suomen lisäksi 1–2 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi suuressa osassa Pohjois-Eurooppaa. Lähes koko muussakin Euroopassa jakson ennakoidaan olevan vuodenaikaan nähden hieman tavanomaista lämpimämpi.
Miltä näyttävät kevään sademäärät?
Maalis–toukokuun ennusteen perusteella sateita tulee Suomessa tällä kolmen kuukauden jaksolla laajalti ajankohdan keskiarvon verran, pohjoisessa mahdollisesti keskiarvoa runsaammin.
– Ennusteen mukaan Keski-Euroopan korkeapaine työntää sateita melko pohjoiselle reitille, jolloin sateita saattaa pohjoisessa tulla hieman tavanomaista kevättä enemmän. Etelämpänä pysytään lähempänä ajankohdan keskiarvoa. Kevät on tilastoissa Suomen vähäsateisin vuodenaika, Joanna Rinne sanoo.
Ennuste kertoo myös runsaiden sateiden mahdollisuudesta Norjan rannikolla.
– Myös tämä asia viittaisi föhn-tuulitilanteen yleisyyteen, sillä föhn-tuulitilanteissa Atlantilta tulevan ilman kosteus sataa Norjan vuoriston tuulenpuoleisille rinteille, Joanna Rinne toteaa.
Läntisessä ja eteläisessä Euroopassa on paikoin merkkejä hieman tavanomaista kuivemmasta maalis–toukokuun jaksosta.
Miten pitkää ennustetta pitäisi tulkita?
Pitkät, kolmen kuukauden ennusteet eivät ennusta säätilanteita, vaan ne ennustavat, kuinka paljon jakson lämpötila, sademäärä ja ilmanpaine poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta.
Pitkä ennuste voi toteutua monella eri tavalla. Poikkeama tavanomaista lämpimämpään voi syntyä esimerkiksi niin, että jaksossa on yksi kylmä kuukausi ja kaksi lämmintä kuukautta tai että koko ennustejakso on tasaisesti keskimääräistä lämpimämpi.
Suomen sää on kuitenkin tyypillisesti hyvin vaihtelevaa.
– Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi, Joanna Rinne muistuttaa.
Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
Päivitetty 14.2.2022 klo 15.00
