Syyskuu rikkoi sääennätyksiä: Monin paikoin ennätyksellisen lämmintä – hellepäiviä peräti kahdeksan
Syyskuu oli Suomessa monin paikoin ennätyksellisen lämmin, lisäksi syyskuun koko maan keskilämpötila ylsi jaetulle ykköstilalle viime vuoden syyskuun kanssa. Myös hellepäivien lukumäärässä tehtiin uusi ennätys, kun syyskuisia hellepäiviä oli peräti kahdeksan kappaletta. Suomessa syntyi lisäksi uusi koko vuoden hellepäivien ennätys, 71 hellepäivää. Loppukuussa koettiin jo yöpakkasia ja Lapissa paikoin lumisateitakin.
Suomessa pitkän ajan säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan mennyt syyskuu oli Suomessa monin paikoin ennätyslämmin.
Syyskuun koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea, 12,2 astetta. Tämä lukema jakaa ennätyksen viime vuoden syyskuun kanssa. Vertailukelpoinen aineisto ulottuu 1900-luvun alkuun.
Syyskuun keskilämpötila vaihteli etelärannikon noin 15 asteesta Lapin luoteisosan noin 5 asteeseen. Poikkeama vertailukauteen 1991–2020 oli yleisesti 2–4 astetta tavanomaista lämpimämpään suuntaan. Suurin poikkeama oli maan itäosassa, missä oli paikoin jopa yli 4 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Havaintoasemilla maan itä- ja pohjoisosassa syyskuu oli ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä syyskuun keskilämpötila oli 10,3 astetta, mikä on aseman yli 110-vuotisen havaintohistorian uusi syyskuun ennätys ja rikkoo vuosina 1934 ja 2023 tehdyn vanhan ennätyksen 0,3 asteella.
Esimerkiksi Sodankylässä todennäköisyys näin lämpimälle syyskuulle on Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyilmastossa noin 23-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Ilmastonmuutos teki Sodankylässä syyskuusta noin 1,7 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.
Uusia hellepäivien ennätyksiä – koko vuonna yhteensä 71 hellepäivää
Syyskuussa tehtiin uusi syyskuisten hellepäivien lukumäärän ennätys, kun hellepäiviä oli peräti kahdeksan kappaletta. Hellettä oli joka päivä jossain päin maata 3.–10. syyskuuta. Aiempi syyskuun hellepäivien ennätys oli vuodelta 1968, viisi hellepäivää.
– Syyskuu oli koko maassa erittäin lämmin. Syyskuun hellepäivien vuoksi myös koko vuoden hellepäivien määrä oli ennätyksellinen, 71 hellepäivää, toteaa Forecan päämeteorologi Kristian Roine.
Aiempi koko vuoden hellepäivien ennätys oli 65 hellepäivää vuodelta 2002. Vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961. Hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin vähintään yhdellä Suomen virallisella säähavaintoasemalla mitataan vähintään 25,1 astetta.
Syyskuun alkupuoliskon lämpimän tilanteen mahdollisti Suomen itäpuolelle jämähtänyt hidasliikkeinen korkeapaine, jonka takia etelästä pääsi virtaamaan Suomeen hyvin lämmintä ilmaa.
Syyskuun alkupuolella mitattiin jopa 28 astetta – pakkasta oli kuun loppupuoliskolla lähes 10 astetta
Syyskuun korkein lämpötila oli 28,0 astetta. Se mitattiin 5. syyskuuta Turun lentoaseman ja Kaarinan Yltöisen havaintoasemilla. Kyseessä on syyskuun korkein lämpötila sitten vuoden 1968, jolloin mitattiin mittaushistorian korkein syyskuun lämpötila, 28,8 astetta. Ennätys on mitattu 6. syyskuuta 1968 Rauman kaupungissa.
Vielä 25. syyskuuta Parikkalassa oli 22,2 astetta. Tämä oli syyskuun viimeinen 20 asteen ylitysten päivä.
Syyskuun kylmin lämpötila oli tänä vuonna −9,8 astetta. Se mitattiin 23. syyskuuta Sodankylän Vuotson havaintoasemalla.
Syyskuun kylmyysennätys Suomessa on Sodankylän Vuotsossa 26. syyskuuta 1968 mitattu −18,7 astetta.
Sademäärät paikoin kaksinkertaisia keskimääräiseen nähden – salamoita tavanomaista enemmän
Syyskuu oli Uudeltamaalta Koillismaalle ulottuvalla alueella sekä osassa Lappia tavanomaista sateisempi, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen.
– Syyskuun alkupuoliskon kesäisen lämmin sää muuttui loppukuusta hyvin sateiseksi. Kuukauden sademäärät nousivat paikoin jopa kaksinkertaisiksi tavanomaisiin nähden. Eniten satoi alustavien tietojen mukaan Lapinlahdella, 141,1 millimetriä, mutta reilusti yli 100 millimetrin sademääriä mitattiin niin Etelä-Suomessa kuin pohjoisessakin. Vielä loppukuusta esiintyi ukkosia, Kristian Roine sanoo.
Suurin vuorokauden sademäärä oli syyskuussa 57,4 millimetriä. Se mitattiin Pudasjärvellä Jaurakkajärven havaintoasemalla 13. syyskuuta.
Pohjanmaan rannikolla ja paikoin maan itäosassa oli syyskuussa kuitenkin tavanomaista vähäsateisempaa. Erityisesti Pohjois-Karjalassa sadetta kertyi vain noin puolet tavanomaisesta syyskuun sademäärästä. Esimerkiksi Tohmajärvellä syyskuu oli vähäsateisin aseman 116-vuotisessa historiassa.
Vähiten syyskuussa satoi Joensuun Pyhäselällä, vain 12,9 millimetriä.
Maasalamoita havaittiin syyskuussa 3 641 kappaletta, kun niitä keskimäärin havaitaan syyskuussa noin 2 800 kappaletta.
Auringonpaistetunteja kertyi syyskuussa 130‒200 tuntia. Niin etelässä kuin pohjoisessakin aurinko paistoi 20‒40 tuntia tavanomaista enemmän.
Lapissa satoi ensilumi
Tilastoitava ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärvelle aamulla 24. syyskuuta, jolloin lumensyvyydeksi mitattiin kolme senttimetriä. Ensilumi satoi Suomeen muutaman päivän vertailukauden 1991–2020 mediaaniajankohtaa aiemmin.
Kuukauden lopussa lunta oli ainoastaan Inarin Angelin Lintupuolenselän havaintoasemalla, missä lumensyvyys oli 11 senttimetriä.
Syyskuussa neljä myrskypäivää
Syyskuun loppu oli tuulinen. Syyskuussa oli yhteensä neljä myrskypäivää, jotka osuivat kaikki kuukauden viimeiselle viikolle. Tilastojen mukaan syyskuussa on myrskypäiviä keskimäärin 1,9 kappaletta. Myrskypäiväksi katsotaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.
Syyskuun voimakkain keskituuli meri- ja maa-asemilla oli 28. syyskuuta Sipoon Itätoukin havaintoasemalla mitattu 23,4 m/s.
Euroopassa pahoja tulvia Boris-myrskyssä – voimakas hurrikaani Helene iski Yhdysvaltoihin
Suomen lisäksi myös Ruotsissa oli lämmintä syyskuussa. Ruotsin uusi syyskuun lämpöennätys syntyi 4. syyskuuta, kun Helsingborgissa ja Lundissa mitattiin 31,1 astetta.
Kuun puolivälin molemmin puolin Euroopassa koettiin rankkoja sateita ja pahoja tulvia Boris-myrskyn yhteydessä. Ensin tulvat koettelivat keskistä ja itäistä Eurooppaa, myöhemmin myös Italiaa. Boris-myrskyn seurauksena menehtyi ainakin 26 ihmistä. Kuolonuhreja oli Romaniassa, Puolassa, Itävallassa ja Tšekissä. Runsaita sateita ja tulvia oli myös Saksassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Lisäksi Alpeille satoi paikoin suuria lumimääriä.
Syyskuussa koettiin myös useita trooppisia hirmumyrskyjä. Voimakas hurrikaani Helene rantautui Yhdysvaltoihin Floridan pohjoisrannikolle Big Bendin alueelle paikallista aikaa myöhään illalla 26. syyskuuta neloskategorian hurrikaanina. Helene eteni heikentyneenä pitkälle sisämaahan ja toi usean osavaltion alueelle rajuja tuulia, rankkoja sateita ja pahoja tulvia. Lokakuun 1. päivän tietojen mukaan Helenen seurauksena on menehtynyt ainakin 133 ihmistä kuudessa eri osavaltiossa. Kuolonuhreja on Floridassa, Pohjois-Carolinassa, Etelä-Carolinassa, Georgiassa, Tennesseessä ja Virginiassa.
Jo aiemmin syyskuussa kuun 11. päivä Yhdysvaltojen etelärannikolle iski hurrikaani Francine. Se rantautui Louisianaan Meksikonlahdelta kakkoskategorian hurrikaanina.
Voimakas taifuuni Yagi iski syyskuun alkupuolella Kiinan eteläosaan sekä Vietnamiin. Jo tätä ennen Yagi oli aiheuttanut tuhoa trooppisena myrskynä Filippiineillä. Yagin vaikutukset ylsivät lisäksi Laosiin, Thaimaahan ja Myanmariin asti. Yagin seurauksena menehtyneitä oli yli 800, joista Myanmarissa yli 400 ja Vietnamissa yli 300.
Nepalin itä- ja keskiosan syyskuun loppupuolen rankkasateissa ja tulvissa menehtyi ainakin 200 ihmistä.
Päivitetty 1.10.2024 klo 17.06
