Siitepölykausi on alkamassa toden teolla – ”Ilmastonmuutoksella lienee vaikutusta kukinnan aikaistumiseen ja voimistumiseen”
Siitepölyallergiasta kärsivien kannattaa alkaa viimeistään nyt varautua siitepölykauteen: Suomeen on jo kulkeutunut kaukokulkeumina lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä. Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan osassa maata noin viikon sisällä. Pidemmän ajan seurannassa on havaittu, että siitepölykausi on hieman aikaistunut Suomessa. Lisäksi ainakin lepän ja koivun siitepölymäärien on todettu kasvaneen jonkin verran.
Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan pähkinäpensas ja leppä kukkivat nyt Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa. Paikallinen kukinta Suomessa ei ole vielä alkanut, mutta pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan lämpimillä kasvupaikoilla maan lounaisosassa ja Uudellamaalla noin viikon sisällä. Loppuviikolla maan eteläosaan voi kulkeutua pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta.
Pähkinäpensaan ja lepän kaukokulkeumia on saapunut Suomeen jo tammi–helmikuun aikana sekä maaliskuun alussa.
– Ensimmäiset pähkinäpensaan kaukokulkeumat tulivat Suomeen tammikuun puolivälissä, mikä on melko aikaista, mutta ei ennenkuulumatonta. Ensimmäinen lepän kaukokulkeuma havaittiin tammikuun lopulla. Pieniä kaukokulkeumia on tullut suunnilleen viikoittain, mutta määrät ovat olleet vähäisiä, toteaa projektitutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.
Seuraa siitepölytilannetta Forecan sivuilta!
Sää vaikuttaa siitepölykauteen
Luonnonvarakeskus Luke julkaisee yleensä maaliskuun aikana tuloksia norkkolaskennoista, joista pystytään arvioimaan tulevaa siitepölykautta. Norkkojen määrän lisäksi siitepölytilanteeseen vaikuttavat muun muassa sää ja lämpötilat. Lisäksi ilmavirtausten mukana Suomeen voi siis kulkeutua siitepölyä myös muualta.
– Riippuu hyvin paljon säistä, minkälaiseksi siitepölykausi muodostuu. Luken norkkolaskentojen tuloksesta saa jonkinlaisen arvion koivun kukinnan voimakkuudesta, mutta esimerkiksi alkamisajasta tai kukinnan kestosta se ei kerro, Maria Louna-Korteniemi sanoo.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Keskimääräisenä vuonna leppä aloittaa kukintansa maan eteläosassa maaliskuun loppupuolella ja koivu huhtikuun loppupuolella, mutta erot vuosien välillä voivat olla suuria.
– Lisäksi Suomi on pitkä maa, joten siitepölykauden alkamisaika vaihtelee monella viikolla eri osissa maata.
Kukinnan voimakkuudessa on vuosittaista vaihtelua.
– Esimerkiksi koivun ja lepän kukinnoissa on selvästi syklisyyttä, eli runsaamman ja heikomman kukinnan vuodet vaihtelevat. Lisäksi kukintaan vaikuttaa sekä edellisen että kuluvan vuoden sää.
– Viime vuonna kaikki kevään allergiakasvit, pähkinäpensas, leppä ja koivu, kukkivat runsaasti. Myös heinien siitepölymäärät nousivat ajoittain keskimääräistä korkeammiksi, mutta pääasiassa heinät pysyttelivät tavanomaisissa lukemissa. Pujon kukinta oli aika tavanomainen. Viime vuosi saattoi olla erityisen hankala niille, jotka ovat allergisia pähkinäpensaalle, koivulle ja lepälle. Myös heinäallergikoilla saattoi olla erityisen hankalia päiviä, Maria Louna-Korteniemi toteaa.
Siitepölykausi on aikaistunut
Pidemmän aikavälin tarkastelussa Suomen siitepölykaudessa on tapahtunut joitain muutoksia. Yksi syy voi löytyä ilmastonmuutoksesta.
– Suomessa ainakin lepän, koivun ja pujon kukinnan alkamisajankohdan on todettu keskimäärin aikaistuneen muutamalla päivällä, mutta kukinnan alkuajankohdassa on aina vaihtelua vuosien välillä. Heinien kohdalla kukinnan aikaistumista ei ole havaittu. Ainakin lepän ja koivun siitepölymäärien on myös todettu kasvaneen jonkin verran. Heinien ja pujon siitepölymäärät taas ovat hieman laskeneet, Maria Louna-Korteniemi kertoo.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Muutoksia on havaittu analyyseissä ajanjaksolla 1980–2015. Aivan viime vuosia ei analyyseissä ole mukana, mutta Louna-Korteniemen mukaan trendi lienee pysynyt samana.
– Ilmastonmuutoksella lienee vaikutusta kukinnan aikaistumiseen ja voimistumiseen. Lämpimämmät säät ja ilmakehän korkeampi hiilidioksidipitoisuus edistävät kasvien kasvua, kukintaa ja siitepölyn tuottoa. Heinien ja pujon siitepölymäärien vähenemisen taustalla taas saattavat vaikuttaa esimerkiksi maankäytön muutokset, Maria Louna-Korteniemi toteaa.
Noin viidesosa suomalaisista kärsii siitepölyallergiasta
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton mukaan suomalaisista noin 20 % on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.
Siitepölyt voivat aiheuttaa muun muassa allergista nuhaa, yskää ja hengenahdistusta. Oireita ovat myös esimerkiksi nenän ja silmien kutina sekä aivastelu, joskus myös voimakas väsymys.
Siitepölykaudella ilmassa on vähiten siitepölyä aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä.
Lue seuraavaksi: Uusi pitkän ajan sääennuste huhti–kesäkuulle julki: Tältä näyttää kevään ja alkukesän tilanne!
Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!
Päivitetty 14.3.2022 klo 10.55
