Vahva polaaripyörre sanelee lopputalven sään – tänne osuvat rajut kylmänpurkaukset

Stratosfääriä kiertävä polaaripyörre vaikuttaa keskileveysasteiden talvisäähän. Niinä talvina, kun pyörre on tiivis, länsivirtaukset ovat voimakkaita ja talvisää leutoa. Jos polaaripyörre on heikko ja se hajoaa tai jakaantuu, napa-alueen kylmää ilmaa valuu eteläisemmille leveysasteille. Nyt elämme vahvan polaaripyörteen vaihetta, jolle ei loppua näy. Pyörre pysyy pitkän ajan ennusteessa voimakkaana, mikä enteilee talven ystäville karuja oltavia. Mutta voiko tämä kääntyä vielä siihen, että kylmät talvisäät tulevatkin viiveellä vasta silloin, kun odotetaan jo kevättä? Pohditaan tätä vaihtoehtoa blogissa lisää.
Napapyörre eli polaaripyörre syntyy napa-alueen ympärille talviajaksi suurten lämpötilaerojen seurauksena. Mitä suurempia napa-alueen ja tropiikin väliset lämpötilaerot ovat, sitä voimakkaampi pyörteestä muodostuu. On tyypillistä, että polaaripyörteen reuna-alueet aaltoilevat leveyspiirien 60–70 °N välillä ja näin ollen vaikuttavat merkittävästi Suomen talvisäähän.
Tiiviin polaaripyörteen aikana yläilmakehässä stratosfäärissä länsivirtaukset ovat Suomen leveysasteilla voimakkaita, jopa yli 80 m/s. Stratosfäärin tuulet kytkeytyvät viiveellä säätapahtumiin myös alempana ilmakehässä. Voimakkaan polaaripyörteen aikana, kuten esimerkiksi talvella 2019–2020, koettiin hyvin lauhaa säätä. Polaaripyörre on myös kuluvana talvena pysynyt tavanomaista vahvempana, mikä on johtanut pitkäkestoisiin lauhan ilman aaltoihin Suomessa.
Vastaavasti niinä talvina, kun polaaripyörre on heikko, pääsee napa-alueen kylmää ilmaa herkemmin purkautumaan esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan tai Aasiaan. Nämä talvet voivat olla pitkäkestoisia ja ankaria, kuten esimerkiksi talvi 2009–2010 Euroopassa. Polaaripyörteen hajoamiseen tai jakaantumiseen liittyy korkeilla leveysasteilla tapahtuva stratosfäärin äkillinen lämpeneminen.

Lue lisää aiheesta: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?
Talven selkä taittuu nyt sisämaassa
Sisämaassa eletään parhaillaan tilastollisesti vuoden kylmintä hetkeä, mutta rannikoilla ja saaristossa se ajoittuu helmikuun alkuun. Esimerkiksi Helsingissä vuorokauden keskimääräinen lämpötila on pitkän ajan tilastojen mukaan alhaisin helmikuun 2.–10. päivänä, kun taas Jyväskylässä kylmin hetki koetaan jo 28.1.–2.2. välisenä ajanjaksona. Voisi siis todeta, että sisämaassa talven selkä on juuri näinä päivinä taittumassa, mutta meren äärellä tämä tapahtuu noin viikon viiveellä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Tilastot eivät kuitenkaan kuvasta tämän vuoden talvisäätä, joka on ollut ajankohtaan nähden erittäin leuto. Viikonlopun tilapäisestä kylmenemisestä huolimatta suursäätila jatkuu Suomen kannalta leutona, eikä pitkiä pakkasjaksoja tai paksua lumivaippaa ole ainakaan eteläiseen Suomeen näköpiirissä.

Polaaripyörre pysyy vahvana, mutta tuoko korkeapaine yllätyksiä matkaan?
Lauhan talvisään takana on monikerroksinen tuulijärjestelmä ilmakehässä. Stratosfäärissä dominoi voimakas polaaripyörre, troposfäärin yläosassa jylläävät voimakkaat suihkuvirtaukset ja lähempänä maanpintaa vuorottelevat länsivirtausten mukana etenevät matala- ja korkeapaineen alueet. Valtaosassa ilmakerroksista vallitseva tuulen suunta on kuitenkin kuluvana talvena ollut länsi, mikä on johtanut lauhan ja merellisen ilman kulkeutumiseen Atlantilta kohti Pohjois-Eurooppaa.
Vaikka viikonlopun aikana sää muuttuukin hetkellisesti talvisemmaksi, isossa kuvassa länsivirtaukset näyttäisivät yhä dominoivan säätilaa ainakin ylempänä ilmakehässä. Alla olevasta kuvasta nähdään, kuinka eri jäsenistä koostuvan parviennusteen keskiarvo (sininen paksu viiva) länsivirtausten voimakkuudessa pysyy selvästi ilmastollisen keskiarvon (punainen paksu viiva) yläpuolella vielä koko helmikuun ajan.
Tämä tukee käsitystä siitä, että polaaripyörre pysyy tiiviinä lopputalven ajan, eikä pitkäkestoisia pakkasjaksoja tai paksua lumipeitettä ole ainakaan eteläiseen Suomeen näköpiirissä. Huomautan kuitenkin, ettei tästä ennusteesta voi vielä suoraan päätellä, pysyvätkö länsivirtaukset voimakkaina koko lopputalven ajan nimenomaan Suomessa – väliin voi osua myös huomattavasti kylmempiäkin hetkiä.

Katsotaan vielä toista näkökulmaa. Alla olevassa kuvassa nähdään eurooppalaisen säämallin ECMWF:n näkemys erilaisten suursäätilojen todennäköisyydestä Euroopan alueella maaliskuun puoliväliin saakka. Ennusteessa on tällä hetkellä hyvin voimakas signaali Skandinaviaan asettuvasta sulkukorkeapaineesta ("Block"), mikä voi vielä tuoda yllätyksiä matkaan.

Alkava helmikuu on todennäköisesti pääosin leuto, mutta ei enää yhtä leuto kuin tammikuun loppu. Ennustemalleissa on merkkejä siitä, että Skandinaviaan muodostuu viikonlopun aikana korkeapaine, jonka itäpuolitse Suomeen pulpahtaa kylmempää ilmaa Jäämereltä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Korkeapaine hyvin todennäköisesti jää elämään Eurooppaan ensi viikollakin, mutta sen sijainti vaihtuu. Näen kolme erilaista skenaariota helmikuun alkupuoliskolle, joista jokaisessa Suomessa vallitsisi vähän erilainen sää. Mikään näistä skenaarioista ei kuitenkaan tuo maahamme paukkupakkasia eikä kovin paljoa lunta:
- Skenaario 1: Korkeapaineen jämähtäminen Skandinaviaan toisi viimeaikaista kuivempaa säätä, mutta ajoittain myös pakkasta eteläistä Suomea myöden. Lämpötilan vaihtelu on erittäin suurta, jos tuuli käy luoteen ja pohjoisen väliltä.
- Skenaario 2: Korkeapaineen jämähtäminen Keski-Eurooppaan palauttaisi voimakkaat ja leudot länsivirtaukset, jolloin myös sadealueita liikkuisi Suomen yli. Etelässä olisi tässä tapauksessa yhä vetistä helmikuun alussa.
- Skenaario 3: Korkeapaineen painopiste siirtyy Venäjälle, jolloin vallitseva tuulen suunta olisikin etelän ja kaakon väliltä. Tämä vaihtoehto toisi pääosin kuivaa säätä ja pikkupakkasta.
Rajuja kylmänpurkuja Pohjois-Amerikkaan
Vaikka polaaripyörre näyttääkin puhkuvan lopputalven tavanomaista vahvempana, ei se kaikkialle takaa leutoja talvisäitä. Eri puolilla Pohjois-Amerikkaa on tänä talvena hytisty poikkeuksellisen kylmässä ja lumisessa säässä. Tammikuun 21. päivänä eteläisiä osavaltioita koetteli ennätyksellinen lumimyräkkä, jonka aikana lunta satoi aina Meksikonlahden rantaviivaa myöden Floridassa, Louisianassa ja Teksasissa.
Rajut kylmänpurkaukset näyttäisivät vastaisuudessakin suuntautuvan Pohjois-Amerikan mantereelle, kun taas Euroopassa niiden todennäköisyys on pienempi. Syypäänä tähän on polaaripyörteen pitkulainen muoto. Pyörre näyttäisi ajoittain venyvän napa-alueelta kohti Kanadaa ja Yhdysvaltoja, jolloin ankaran talvisään todennäköisyys näillä alueilla kasvaa. Polaaripyörre ei siis varsinaisesti näyttäisi talven edetessä merkittävästi heikkenevän tai hajoavan, mutta joskus sen eteläreuna voi aaltoilla kauemmas etelään.
Muistutetaan vielä, että polaaripyörre hajoaa luonnollisista syistä viimeistään huhtikuun aikana, kun napa-alue lähtee kunnolla lämpenemään ja lämpötilaerot eteläisempien leveysasteiden välillä pienenevät.

Talvi keskelle kevättä?
Olen törmännyt sosiaalisessa mediassa sääkeskusteluihin, joissa Suomeen manataan talvea keskelle kevättä.
"Jos ei talvi ole talvella, niin se ottaa paikkansa keväällä!"
Tällä hetkellä keskipitkät sääennusteet yltävät maaliskuun alkuun, joten kevään alkamisesta ei voi vielä sanoa mitään. Lauha talvi ei suoraan tarkoita sitä, että talvi tulisi sitten keväällä "viiveellä" lukuisine takatalvineen. Toki näinkin on joskus käynyt, että kylmimmät hetket ovat koittaneet vasta maaliskuussa. Esimerkiksi talvikaudella 2007–2008 talven kylmimmät ja lumisimmat hetket koettiin Helsingissä vasta maaliskuussa.
Katsotaan tilastojen avulla, miten on aikaisempina vuosina käynyt lauhan talven päätteeksi, eli onko kevät (maalis–toukokuu) ollut kylmä vai lämmin. Kriteerinä tarkastelussa on, että joulu–helmikuun pätkä on ollut laajalti vähintään kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi.
Vuosi | Talvi | Kevät |
---|---|---|
2023 | Selvästi tavanomaista lauhempi, monin paikoin yli 2 astetta. | Paikoitellen normaalia kylmempää maan keskivaiheilla. Muutoin melko tavanomaista. |
2020 | Poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauha. | Tavanomainen. |
2017 | Laajalti pari astetta tavanomaista lämpimämpää. | Tavanomaista kylmempää. |
2015 | Lappia lukuun ottamatta yli 2 astetta normaalia lämpimämpää. | Tavanomaista lämpimämpää. |
2014 | Laajalti pari astetta tavanomaista lämpimämpää. | Tavanomaista lämpimämpää. |
2008 | Poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauha talvi. | Tavanomaista kylmempää pohjoisessa ja osin myös maan keskivaiheilla, etelässä tavanomaista tai vähän normaalia lämpimämpää. |
2005 | Laajalti pari astetta tavanomaista lämpimämpää. | Tavanomaista kylmempää. |
1995 | Selvästi tavanomaista lauhempaa. | Hieman kylmempää etelässä ja Länsi-Lapissa, idässä tavanomaista lämpimämpää. Kokonaisuus lähellä tavanomaista. |
1993 | Selvästi tavanomaista lauhempaa. | Lähellä tavanomaista, etelä- ja keskiosassa maata lämpimämpää, pohjoisessa viileämpää. |
1992 | Selvästi tavanomaista lauhempaa. | Lähellä tavanomaista tai hieman lämpimämpi. |
1975 | Laajalti pari astetta tavanomaista lämpimämpää. | Hieman tavanomaista lämpimämpää. |
1973 | Selvästi tavanomaista lauhempaa. | Tavanomainen tai hieman normaalia kylmempää. |
Lähde: Ilmatieteen laitoksen tilastot
Mitään selvää korrelaatiota tämä otanta ei siis osoita, eli hyvin lauhaa talvea on yhtä hyvin voinut seurata lämmin tai sitten kylmä kevät. Kaikista lauhimpien talvien, kuten 2020 ja 2008, jälkeen keväät eivät ole olleet erityisen lämpimiä ja osassa maata kallistuneet viileälle puolelle. Ehkä kyse on siitä, että jos suursäätyyppi Euroopan alueella pysyy läpi talven ja kevään samanlaisena, voivat talvet olla keskiarvoon nähden hyvin leutoja, mutta keväällä tilanne tasoittuu ja voi kääntyä jopa päinvastaiseksi.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue seuraavaksi: Helmikuun kuukausiennuste: Kauanko sään muutos kestää? Katso talvilomille ulottuva ennuste
Pe 31.1.2025 klo 9.26 tarkennettu alueellisia lämpötilapoikkeamia taulukkoon; tarkennettu vuoden 2008 kevättilastoja, jolloin kevät oli viileä pohjoisessa, lämmin etelässä.
Päivitetty 31.1.2025 klo 10.41