Myrskyn jälkeen kylmenee: Katso helmikuun kuukausiennuste!
Talvi ei hellitä otettaan: helmikuu alkaa Suomessa koleassa koillisviimassa. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 27. tammikuuta julkaiseman kuukausiennusteen mukaan sää kuitenkin lauhtuu jälleen, ja kuun lopussa voi ajoittain olla jo häivähdys keväistä säätä.
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky tuo Suomeen lumipyryä ja lounaisille merialueille myrskytuulia. Puuskat ovat kovia mantereenkin puolella maan etelä- ja keskiosassa, etenkin etelässä. Helmikuun alussa sää muuttuu väliaikaisesti kuivemmaksi ja kylmemmäksi.
Lue myös: Viikonlopun lumimyrskyssä pyryttää laajalti 10–20, Uudellamaalla jopa 35 senttiä
| Viikko | Ennuste | Ennustettavuus |
|---|---|---|
| 31.1.–6.2. | Suomessa 1–4 astetta keskimääräistä kylmempää, sademäärä tavallinen tai etenkin pohjoisessa paikoin pienempi | Hyvä |
| 7.–13.2. | Vähän keskiarvoa lämpimämpää, sademäärä tavanomainen | Kohtalainen |
| 14.–20.2. | Lauhaa ja melko sateista | Kohtalainen |
| 21.–27.2. | Lauhaa, sademäärä tavanomainen | Heikko |
31.1.–6.2.: Arktinen tuulahdus
Baltiaan viikonloppuna siirtynyt myrskymatalapaineen keskus kiertää helmikuun ensimmäisellä viikolla Suomen itäpuolelle. Tuuli kääntyy pohjoisen ja koillisen välille, ja kylmää ilmaa virtaa Suomeen sekä Skandinaviaan. Paikoin ilmamassa voi olla jopa arktista, mutta on vielä epävarmaa, pääseekö kaikista kylmin ilma Suomeen asti.
Manner-Suomessa lämpötila pysyttelee pakkasen puolella suurimman osan viikkoa. Alkuviikosta päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 5–10, Lapissa 10–20 pakkasasteessa. Öisin pakkanen voi kiristyä etenkin pilvipeitteen rakoillessa maan etelä- ja keskiosassa 10–20 asteeseen, pohjoisosassa paikoin vielä kylmemmäksi.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Viikon keskilämpötila onkin Suomessa laajalti 1–3 astetta keskimääräistä kylmempi, Lapissa poikkeama on 2–4 astetta.
Seuraava laaja matalapaine leviää Suomeen lännestä todennäköisesti viikon lopulla, ja samalla kylmä ilma alkaa väistyä takaisin itään ja pohjoiseen.
Viikon aikana sateet tulevat enimmäkseen lumena. Lähes joka päivä sataa jossakin päin maata, mutta määrät jäänevät vähäisiksi. Kokonaissademäärä on kuukausiennusteen mukaan maan etelä- ja keskiosassa lähellä tavallista ja pohjoisessa keskimääräistä pienempi.
7.–13.2.: Lauhan sään paluu
Helmikuun toisella viikolla Euroopassa kehittyy jälleen lauhaa länsivirtausta suosiva suursäätilanne. Korkeapaine levittäytyy Pohjois-Atlantilta idemmäksi ja ulottuu Länsi- ja Etelä-Eurooppaan, ja samalla matalapaineiden reitti siirtyy Suomen päältä vähän pohjoisemmaksi. Korkea- ja matalapaineiden välimaastossa Pohjois-Euroopassa vallitsee todennäköisesti useammin läntinen kuin pohjoinen ilmavirtaus. Viikon keskilämpötila on Suomessa 1–2 astetta tavallista korkeampi.
Viikon sademäärä on Suomessa tavanomainen, ja sadetta voi tulla sekä vetenä että lumena. Norjassa sen sijaan sää muuttuu hyvin sateiseksi.
Skandien vuoriston länsipuolen runsaat sateet, alueella yleistyvät länsituulet sekä lauha sää viittaavat ajoittaiseen lämpimän föhn-tuulen mahdollisuuteen. Usein föhn-tuuli eli kuiva laskutuuli tuo Suomen länsipuoliskolle laajalle alueelle suojasäätä keskellä talveakin.
Lue myös: Föhn-tuuli – miten se syntyy?
14.–27.2.: Lauha talvisää jatkuu
Helmikuun viimeisillä kahdella viikolla säätilanteessa ei tapahtu kuukausiennusteen mukaan suuria muutoksia. Etelä- ja Länsi-Euroopassa on keskimäärin korkeapaine, ja matalapaineet kulkevat Pohjois-Euroopan kautta. Suomessa jatkuu lauha sää ja föhn-tuuli voi edelleen ajoittain puhaltaa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Helmikuun loppupuolella lämpötila on jo tavallisesti vähän korkeampi kuin sydäntalvella, joten keskimääräistä lauhempi sää voi tuoda välillä jopa kevään tuntua. Lyhyet kylmät jaksot ovat kuitenkin edelleen mahdollisia.
Tilastoissa helmi–maaliskuun vaihteen keskimääräinen päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja lounaisosassa monin paikoin 0–2 plusastetta, muuten lännessä ja idässä 0–4 pakkasastetta ja pohjoisessa enimmäkseen 2–6 pakkasastetta. Vuorokauden alin lämpötila on vielä pakkasen puolella koko maassa saaristoa myöten.
Viikolla 14.–20.2. sademäärä voi olla Suomessa tavallista suurempi, mutta ennusteen epävarmuus jo kasvaa. Helmikuun viimeisellä viikolla sademäärässä ei ole enää poikkeamaa suuntaan tai toiseen.
Pitkän ajan ennusteet ovat vielä kehitysasteella, eivätkä ne ota kantaa yksittäisten päivien säähän. Suomen sää on tavallisesti vaihtelevaa, ja esimerkiksi suuri viikkosademäärä voi johtua yhdestä hyvin sateisesta päivästä tai pitkin viikkoa tulevista heikommista sateista.
Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
Katso yli 100 paikkakunnan lähipäivien sää:
