Nämä kaikki sääennätykset voivat rikkoutua toukokuussa: "Muistutus ilmastonmuutoksen vaikutuksista"

Kuluva toukokuu uhkaa rikkoa Suomessa useita sääennätyksiä. Toukokuusta on muodostumassa digitoidun mittaushistorian helteisin toukokuu, paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä voi mennä rikki ja lisäksi Suomen kaikkien aikojen toukokuun lämpöennätystä kolkutellaan kuluvalla viikolla. Myös kuivuusennätyksiä voi paikoitellen syntyä.

Kukapa olisi hyytävän talven ja takatalvien täyttämän kevään aikana uskonut, että toukokuussa säähän saapuva äkkikäänne tuo pitkäkestoisen lämpöaallon ja mahdollisesti jopa ennätyksellisen määrän hellepäiviä? Toki kesäisestä lämmöstä saatiin yksittäisinä päivinä esimakua jo huhtikuussa, mutta kovin pitkäkestoisia lauhan tai lämpimän ilman jaksoja meillä ei juurikaan syyskuun jälkeen esiintynyt.

Lue myös: Huhtikuussa oli välillä poikkeuksellisen kylmää, välillä poikkeuksellisen lämmintä – takatalvia, yli 20 plusastetta ja ukkosia

Näin ollen suhtauduin toukokuun alussa suurella varauksella, kun sääennusteisiin ilmaantui ensimmäisiä merkkejä pitkäkestoisesta, kesäisestä korkeapaineesta ja jopa hellepäivien mahdollisuudesta. Lopulta kauden ensimmäiseksi hellepäiväksi muodostui tiistai 14. toukokuuta, kun Kauhavalla mitattiin 25,1 astetta. Tämän jälkeen oli meteorologinkin pakko uskoa näkemäänsä, eli kylmästä talvesta ja keväästä oli otettu suuri ja peruuttamaton harppaus kohti kesää.

Toukokuun puolivälin jälkeen koetun väliaikaisen viilenemisen jälkeen ennusteissa oli jälleen merkkejä sitkeästä ja kesäisestä, jopa helteisestä korkeapaineasetelmasta. Nyt elämme tätä aikajaksoa.

"Kuluvan toukokuun aikana kuitataan todennäköisesti 16 hellepäivää, joka ylittää aiemman ennätyksen kahdella päivällä"

Uusi helle-ennätys todennäköinen

Maanantai on ollut jo kuluvan toukokuun 12. hellepäivä. Tämä tarkoittaa, että jossain päin Suomea, vähintään yhdellä havaintoasemalla, on kuluvan toukokuun aikana rikottu 25 asteen raja jo 12 päivänä.

Keskimäärin hellettä mitataan jossain päin Suomea toukokuussa vain kolmena päivänä, eli jo tänään maanantaina hellepäiviä on meillä kertynyt nelinkertainen määrä tilastoihin nähden, ja lisää on tulossa.

Lue myös: Helle – mitä se on ja missä on eniten hellepäiviä?

Digitoidun mittaushistorian (vuodesta 1961 alkaen) helteisin toukokuu koettiin vuonna 2018, jolloin helleraja ylittyi jossain päin Suomea 14 päivänä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ennätys on menossa uusiksi, koska jäljellä olevan toukokuun aikana helleraja on ennusteen mukaan ylittymässä jokaisena päivänä jossain päin maata. Näin ollen kuluvan toukokuun aikana kuitataan todennäköisesti 16 hellepäivää, joka ylittää aiemman ennätyksen kahdella päivällä.

Lue myös tämä: Uusi kuukausiennuste: Alkuun hurja helleaalto – katso juhannusviikolle yltävä ennuste!

Paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä uusiksi

Toukokuun loppupuoliskon lämpöaalto on meillä todennäköisesti poikkeuksellinen, eli vastaavaa koetaan vain kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Helle-ennätyksen lisäksi kuluvalla viikolla saattaa rikkoutua myös useita paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä, eli monilla havaintoasemilla voidaan kuitata mittaushistorian korkeimmat toukokuiset lämpötilat.

Näin on jo käynyt esimerkiksi Utön saarella sijaitsevalla havaintoasemalla (Parainen Utö), missä toukokuun kaikkien aikojen lämpöennätys meni uusiksi kahtena peräkkäisenä päivänä. Lauantaina 25. toukokuuta saarella mitattiin 22,2 astetta ja heti peräkkäisenä päivänä 22,7 astetta. Asema on toimittanut säähavaintoja jo yli 100 vuoden ajan. Näin korkeat lukemat ulkosaaristossa ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisia, sillä tyypillisesti merivesi on vielä tähän aikaan vuodesta hyvin kylmää Itämerellä. Tällä hetkellä pintaveden lämpötila vaihtelee Itämeren pohjoisosassa noin 13 ja 15 asteen välillä.

Lämpöaalto on lämmittänyt myös sisävesiä, sillä tällä hetkellä pintavesien lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa laajalti 1–10 astetta normaalia korkeampi. 20 asteen raja on maanantaiaamuna ylitetty Päijänteen, Tuusulanjärven ja Näsijärven havaintopisteissä. Pintaveden lämpötila mitataan aamukahdeksalta 20 cm:n syvyydestä.

Lähellä toukokuun kaikkien aikojen lämpöennätystä

Suomeen leviää kuluvalla viikolla kaakosta erittäin lämmintä ilmamassaa. Ilma on peräisin Kaspianmeren suunnalta, missä tavoitellaan tällä viikolla jopa 40 asteen lämpötiloja.

Suomessakin lämpötila voi kivuta ylimmillään 30 asteen vaiheille, eikä ole täysin poissuljettua, että tämä maaginen rajapyykki rikkoutuisi vielä toukokuun puolella. Mielenkiintoista onkin seurata, uhitellaanko tällä viikolla toukokuun kaikkien aikojen lämpöennätystä, 31 astetta. Se on mitattu kahtena peräkkäisenä päivänä 30.–31. toukokuuta vuonna 1995 Uudenmaan Lapinjärvellä.

Toukokuun viimeisinä päivinä vuorokauden ylin lämpötila kohoaa laajoilla alueilla maan etelä- ja keskiosassa 25 ja 30 asteen välille. Kaakkoisvirtauksilla lämpimin ilma tuppaa pakkautumaan lähelle lounais- ja länsirannikkoa, joten näillä alueilla odottaisin lämpötilan kohoavan paikallisesti jopa 30 asteeseen tai vähän sen yläpuolelle. 30 asteen lukemat ovat toki mahdollisia muuallakin maan etelä- ja keskiosassa pilvisyydestä ja tuulisuudesta riippuen.

Lämpötila saattaa kuluvalla viikolla useampana päivänä kivuta lähelle toukokuun 1995 ennätystä, ja kyllä tässä mielestäni pieni potentiaali on, että ennätys voisi jopa rikkoutua lähipäivinä. Ainakin hyvin lähelle 31 astetta voivat iltapäivän maksimilukemat kivuta. Kuurosateet kylläkin yleistyvät keskiviikosta alkaen, ja mikäli pilviä ja kuurosateita kehittyy laajoille alueille, jää lämpötila reilusti 30 asteen alapuolelle.

Kuivuusennätyksiä rikki?

Helteisen sään kääntöpuolena on kuivuus. Suomesta löytyy useampi havaintoasema, missä kuluvan toukokuun (1.–26.5.) sadekertymä on jäänyt alle kahteen millimetriin. Lahdessa, Helsingissä ja Heinolassa on satanut ennätyksellisen tai poikkeuksellisen vähän, yhteensä alle millimetrin.

Esimerkiksi Helsinki Kaisaniemen havaintoaseman kohdalla puhutaan jo ennätyksellisestä kuivuudesta, mikäli toukokuun viimeiset päivät eivät tuo helpotusta. Kulunut toukokuu on ollut havaintoasemalla koko sen 179-vuotisen mittaushistorian kuivin.

Eniten sadetta kuluneen toukokuun aikana on puolestaan ropissut Hyvinkään Hyvinkäänkylän havaintoasemalle, 41,8 mm. Mutta sielläkin tilanne on erikoinen: ajanjaksolla 1.–24.5. asemalla ei satanut yhtään, mutta kuluneen viikonlopun (25.–26.5.) aikana sade- ja ukkoskuurot toivat kahdessa päivässä koko kuukauden normaalin sademäärän.

Pitkään jatkuneen kuivuuden seurauksena maasto on erittäin kuivaa, eivätkä yksittäiset sade- ja ukkoskuurot ole tilanteeseen tuoneet merkittävää helpotusta. Maastopaloriski on koholla toukokuun loppupuolella suuressa osassa maata, eteläisessä Suomessa riski on jopa erittäin suuri muutamissa maakunnissa.

Tutustu myös tähän: Missä lomasää suosii? Nämä ovat tilastoissa Suomen suven aurinkoisimmat, helteisimmät ja sateisimmat alueet

Taustalla pitkäkestoinen korkeapaine – ilmastonmuutos lisää helle- ja kuivuusjaksoja

Lämpimän, mahdollisesti myös ennätyshelteisen toukokuun taustalla on pitkäksi aikaa Suomen ympäristöön jämähtänyt sulkukorkeapaine. Nimensä mukaisesti se "sulkee" ympäriltään matalapaineet, eli ne joutuvat kurvaamaan joko korkeapaineen pohjois- tai eteläpuolelle.

"Kuluva helteinen ja kuiva toukokuu on muistutus ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa"

Korkeapainevoittoinen toukokuu on mahdollistanut runsaan auringonpaisteen ja helteisen säätyypin. Suomeen on virrannut lämmintä ilmamassaa etelämpää Euroopasta ja kuun loppupuolella ilmavirtaus käy Kaspianmeren ympäristöstä, missä lämpötilan ennustetaan hipovan jopa 40 astetta. Kaspianmeren eteläpuolella Lähi-idässä rikotaan todennäköisesti liuta toukokuun lämpöennätyksiä, kun esimerkiksi Irakissa ja Saudi-Arabiassa voidaan paikallisesti puhkoa 50 asteen raja. Yhtä tuskaisia lukemia näkyy ennusteissa myös Pakistaniin ja Intiaan.

Meillä Fennoskandiassa lukemat ovat maltillisempia, mutta pitkäkestoisiin hellejaksoihin on syytä meilläkin totutella. Pitkien helleputkien syypäänä ovat yleensä Suomen ympäristöön jämähtäneet korkeapaineet ja niiden mukanaan nostama helteinen ilmamassa, joka saapuu etelämpää Euroopasta tai Venäjän suunnalta.

2000-luvulla hellejaksot ovat yleistyneet ja pitkittyneet Suomessa. Pisin yhtäjaksoinen hellejakso yksittäisellä havaintoasemalla oli 31 vuorokauden mittainen ja se koettiin Kouvolan Anjalassa 18.6.–18.7.2021. Myös kolme digitoidun mittaushistorian helteisintä kesää on koettu 2000-luvulla:

• 65 hellepäivää vuonna 2002
• 64 hellepäivää vuonna 2018
• 61 hellepäivää vuonna 2006.

Kuluva helteinen ja kuiva toukokuu on muistutus ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa. Kesähelteet voivat alkaa meillä vastaisuudessa yhä aiemmin ja pitkät hellejaksot yleistyvät myös tähän aikaan vuodesta. Kyse on mielestäni ennen kaikkea siitä, että tietynlaiset sääasetelmat jämähtävät paikoilleen yhä pidemmiksi ajoiksi, jolloin kuivat hellejaksot pitkittyvät ja vastaavasti toisessa ääripäässä voidaan kokea pitkäkestoisia rankkasadejaksoja.

Kulunut talvi oli hyvä osoitus siitä, kuinka sinnikkäästi hyytävän ilmamassan alue vaikutti Suomen ympäristössä, kunnes lopulta tilanne kevään aikana lähti purkautumaan. Jää nähtäväksi, meneekö tämä kesä täysin päinvastaisissa merkeissä, eli jatkuuko toukokuussa alkanut kuiva ja kuuma trendi myös tulevina kuukausina. Euroopan keskuksen ECMWF:n pitkän ajan ilmanpaine-ennusteen mukaan Pohjois-Euroopassa on kesä–heinäkuussa kohonnut todennäköisyys pitkäkestoisen korkeapaineen muodostumiselle. Kesäkuun alussa tosin matalapainetoiminta näyttää tilapäisesti Pohjois-Atlantilla vilkastuvan ja sateiden todennäköisyys kasvaa Suomessakin. Pitkän ajan ennusteisiin liittyy kuitenkin erityisesti korkeilla leveysasteilla epävarmuutta.

Lue seuraavaksi: Kesä–elokuun pitkä ennuste julki: ”Lämpimältä näyttää, mutta…”

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 27.5.2024 klo 17.41