Loppukesän ja alkusyksyn ennuste julki, tältä näyttää elo–lokakuu: "Euroopassa kytee yksi 2000-luvun pahimmista tilanteista"

ECMWF:n tuoreen vuodenaikaisennusteen mukaan elo–lokakuu ovat lähes koko Euroopassa tavanomaista lämpimämpiä. Suomessa ennustettu poikkeama normaalista on 0,5–1 astetta, keskisessä Euroopassa laajalti 1–2 astetta. Suomessa sademäärä olisi ennusteen mukaan lähellä tavanomaista tai paikoin sen yläpuolella.

5. heinäkuuta julkaistun Euroopan keskuksen, ECMWF:n, uusi vuodenaikaisennuste elo–lokakuun jaksolle antaa ymmärtää, että kesä on tänä vuonna monin paikoin Euroopassa pitkä ja kuuma.

"Tuoreen vuodenaikaisennusteen mukaan on mahdollista, että kesä pitkittyy Suomessakin ja hellejaksot ovat vielä mahdollisia loppukesälläkin."

Kun katsoo kolmen kuukauden ennustettua sademääräpoikkeamaa, on selvää, että syytä huoleen on. Kulunut kesä on Välimeren alueella ja paikoin keskisessäkin Euroopassa ollut erittäin kuiva ja kuuma, eikä helpotusta tilanteeseen ole vuodenaikaisennusteen mukaan tiedossa. Päinvastoin.

Katso tuorein neljän viikon sääennuste täältä!

Euroopassa kytee monin paikoin yksi 2000-luvun pahimmista tilanteista, mikäli ankarat helle- ja kuivuusjaksot venyvät pitkälle loppukesään tai jopa alkusyksyyn. Tämä voi laukaista laaja-alaisia maastopaloja ja aiheuttaa ongelmia vedensaantiin.

Myös pohjoinen Eurooppa näyttää loppukesän ja alkusyksyn osalta lämpimältä, mutta meillä ennustettu sademäärä on lähellä tavanomaista tai hieman sen yläpuolella. Vaikuttaa siltä, että matalapaineet kulkevat tyypillistä reittiä Pohjois-Atlantilta kohti itää tai koillista ja nostattavat aika ajoin lämpöä etelämpää Euroopasta.

Tuoreen vuodenaikaisennusteen mukaan on mahdollista, että kesä pitkittyy Suomessakin ja hellejaksot ovat vielä mahdollisia loppukesälläkin.

Tutustu myös tähän: Mitä on helle ja missä päin Suomea on eniten hellepäiviä?

Kesä voi venyä

Elo–lokakuu näyttää ECMWF:n pitkän aikavälin sääennusteessa laajalti 0,5–2 astetta tavanomaista lämpimämmältä. Lähinnä Norjan rannikkokaistaleella, itäisellä Välimerellä ja Portugalin länsirannikolla poikkeama on tätä pienempi.

Manner-Euroopassa ei ilmanpaine-ennusteen perusteella näy suurempia poikkeamia, mutta on viitteitä siitä, että Britteinsaarilla, Irlannissa ja siitä länteen päin ilmanpaine olisi tavanomaista korkeampi. Näin ollen matalapaineet ehkä kulkisivat tyypillisellä radallaan Pohjois-Atlantilla Islannin seutuvilta kohti Skandinaviaa. Tämä toisi Suomeen vaihtelevaa säätä, mutta nostattaisi ajoittain myös lämpöä etelämpää Euroopasta.

Vaikka yksittäisen kuukauden säätilanteesta ei vuodenaikaisennusteen perusteella pysty vetämään johtopäätöksiä, on tuoreen ennusteen valossa mahdollista, että kesä venähtää eri puolilla Eurooppaa tänä vuonna pitkäksi. Varsinkin etelämpänä Euroopassa tukalat hellejaksot saattavat jatkua syyskuulle saakka.

Lue myös: Termiset vuodenajat – milloin koittaa talvi, kevät, kesä tai syksy?

Leimahdusherkkä tilanne

Jo alkukesästä alkaneiden helle- ja kuivuusjaksojen seurauksena maaperä on päässyt Etelä- ja Keski-Euroopassa kuivahtamaan toden teolla. Mikäli uuden vuodenaikaisennusteen mukainen sääasetelma toteutuu, eli loppukesä ja alkusyksy ovat suuressa osassa Eurooppaa lämpimiä ja kuivia, on meillä käsillä hyvin leimahdusherkkä tilanne. Laaja-alaisten maastopalojen riski on suuri.

2000-luvun suurimmat vahingot aiheutuivat Euroopan unionin alueella vuoden 2017 maastopaloista, jolloin maastoa roihusi jopa miljoonan hehtaarin kokoisella alueella. Toiseksi pahin tilanne oli vuonna 2021, kun maastoa paloi satojatuhansia hehtaareita erityisesti Turkissa ja Italiassa.

Sateita Pohjois-Eurooppaan

Kolmen kuukauden sade-ennusteessa Euroopassa näkyy selkeä kahtiajako: Etelä- ja Keski-Eurooppa jäävät vähemmille sateille, kun taas Pohjois-Euroopassa sademäärä on tavanomainen tai jopa tavanomaista suurempi.

Suomessa elo–lokakuun jaksosta ennustetaan keskiarvoa sateisempaa lähinnä läntisessä Suomessa, muualla maassa sademäärä on lähellä tavanomaista. Myös Norjan länsirannikolla ja paikoin muuallakin Skandinaviassa sataisi keskiarvoa enemmän.

Pitkän aikavälin sääennuste voi toteutua monella eri tavalla

Vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Viikon, kuukauden tai kolmen kuukauden sisälle mahtuu yleensä monenlaista säätä.

Vuodenaikaisennuste voikin toteutua monella tavalla, esimerkiksi kolmen kuukauden aikana voi olla lyhyt hyvin viileä jakso ja muuten melko keskimääräisiä lämpötiloja, tai kylmä ja lämmin sää voivat vuorotella. Pitkiin ennusteisiin tulisikin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 6.7.2022 klo 12.26