Dennis on ennätyksiä kolkutteleva sykloni: ”Vastaavaa ei ole koettu sitten vuoden 1993”

Dennis-myrskyn voima oli ennakoitavissa jo aiemmin tällä viikolla. Kyseessä on tiettävästi Pohjois-Atlantin voimakkain sykloni sitten vuoden 1993. Ilmanpaine laski lauantain aikana Islannin eteläpuolella 920 hPa:iin, mikä lähentelee kaikkien aikojen ennätystä Pohjois-Atlantilla. Näin alhaisia ilmanpaineita mitataan voimakkaiden trooppisten hirmumyrskyjen yhteydessä, mutta keski- ja pohjoisleveysasteilla ne ovat harvinaisia. Dennis vaikuttaa myös Suomen säähän sunnuntai-illasta alkaen, jolloin maan länsiosaan on odotettavissa laaja-alaisia tuulivahinkoja ja sähkökatkoja.

”The Perfect Storm” – Denniksen voimakkuus lähes ennätysluokkaa

Britteinsaarilla Dennis-myrskyä on kutsuttu nimellä The Perfect Storm (suom. täydellinen myrsky), sillä vastaavaa ei ole koettu sitten vuoden 1993. Syklonin rakenne muistuttaa hieman trooppista hirmumyrskyä: sillä on selväpiirteinen keskus ja silmä, jota tuulet, pilvet ja sateet kiertävät. Syntymekanismi kuitenkin poikkeaa trooppisesta hirmumyrskystä.

Dennis on yksi mittaushistoriamme voimakkaimmista keskileveysasteilla ja Pohjois-Atlantilla havaituista matalapaineista. NOAA:n tekemän analyysin perusteella alin ilmanpaine Denniksen keskuksessa oli lauantai-iltana 920 hPa, mikä lähentelee Pohjois-Atlantin kaikkien aikojen alhaisimman ilmanpaineen ennätystä. Islannin Hafnarfjallissa kovin yksittäinen puuska oli peräti 72 m/s.

Täytyykin hypätä ajassa lähes 30 vuotta taakse päin, jotta saadaan Dennikselle vertailukohde: tammikuussa 1993 Pohjois-Atlantilla raivosi Braer-niminen sykloni, jonka yhteydessä ilmanpaine oli alimmillaan 914 hPa. Tiettävästi Pohjois-Atlantilla on ollut mittaushistoriamme aikana vain kourallinen myrskyjä, joissa ilmanpaine on alittanut 930 hPa.

Vertailun vuoksi: Dennis-myrskyn keskuksessa ilmanpaine on ollut yhtä alhainen kuin monissa Yhdysvaltoihin ja Meksikonlahdelle rantautuneissa hurrikaaneissa. Esimerkiksi toissavuoden Irma-hurrikaanissa ilmanpaine oli alimmillaan 914 hPa. Tiettävästi kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine, 870 hPa, on rekisteröity Tip-taifuunin yhteydessä Tyynellä valtamerellä lokakuussa 1979. On mahdollista, että voimakkaiden tornadojen yhteydessä ilmanpaine laskee hetkellisesti jopa tätäkin alhaisemmaksi.

Miksi Denniksestä tuli näin voimakas?

Useammat meille saapuneista talvimyrskyistä ovat saaneet lähtölaukauksensa Yhdysvaltojen koillisrannikolta. Lämpötilaero kylmän mantereen ja Golfvirran luoteishaaran välillä voi olla useita kymmeniä asteita, mikä luo täydellisen kasvualustan nopeasti kehittyville ja syveneville matalapaineille. Yläilmakehän suihkuvirtaukset ohjaavat matalapaineiden kulkua, ja tänä talvena ne ovatkin kulkeutuneet voimakkaan suihkuvirtauksen myötä liukuhihnana Pohjois-Atlantille ja siitä edelleen kohti Jäämerta.

Dennis pääsi voimistumaan lähes ennätysluokkaan useammankin tekijän avustamana. Voimakkaan suihkuvirtauksen alla matalapainetoiminta on ollut vilkasta ja suurten lämpötilaerojen vyöhykkeellä matalapaineet pääsevät syvenemään varsinkin siellä, missä alla on lämmintä merivettä. Dennis sai tuekseen kaikki nämä elementit. Vielä viimeisenä silauksena Dennis ahmaisi sisäänsä toisen myrskymatalapaineen Islannin eteläpuolelta: yhdessä ne olivat enemmän, ja niinpä Denniksestä tulikin The Perfect Storm.

Pohjois-Atlantin ja Suomen myrskyt tuskin olivat vielä tässä. Suursäätila pysyy vaistaisuudessakin samanlaisena, mikä pitää Atlantin myrskyradan liukkaana. Jo keskiviikkona Islannin edustalle on syntymässä seuraava myrskymatalapaine, joka tuntuu Suomessakin myöhemmin.

Myrskyt vähenivät 2000-luvulla Suomessa, kääntyykö kelkka nyt?

Jännä seurata, mitä kaikkia ennätyksiä tässä meneekään talvikauden aikana rikki, sillä kulunut alkuvuosi on ollut Suomessa harvinaisen myrskyisä. Jo pelkästään tammikuu söi sisäänsä kahdeksan myrskypäivää, mikä on eniten ainakin vuodesta 1994 lähtien tarkasteltuna. Myrskypäiviä on nyt kuluneen 1,5 kuukauden aikana enemmän kuin ennätyshiljaisena vuonna 2014, jolloin myrskysi vain kahdeksana päivänä.

2000-luvulla myrskyjen määrässä on ollut selvä laskeva trendi. Kysymys kuuluukin: onko kelkka nyt kääntynyt kohti myrskyisämpiä aikoja vai jääkö tämä alkuvuosi vain piikiksi tilastoissa? Se jää nähtäväksi.

Tuulitilastot: Ilmatieteen laitos

Markus Mäntykannas

Päivitetty 17.2.2020 klo 12.35