Katso, miltä näyttää maapallomme kylmimmässä kylässä: Pakkasraja koulunkäynnille –56 astetta

Suomen leppoisassa talvisäässä on hankala kuvitella, että samoilta leveysasteilta löytyy nyt alue, missä pakkanen paukkuu yötä päivää 50–60 asteessa. Tehdäänpä seuraavaksi virtuaalimatka maapallomme kylmyyspisteeseen.

Mitä kauemmas itään päin siirrytään Atlantin ja Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta, sitä kylmemmäksi sää käy. Kaukana idässä Venäjällä pakkanen paukkuu parhaillaan yleisesti 30–50 asteessa ja paikoin Siperian laaksoalueilla lähestytään jopa –60 astetta.

Oimjakon: Maapallon kylmin kylä

Kun matkataan Helsinkiä vastaavia leveysasteita pitkin 10 000 kilometriä itään päin, ilmasto muuttuu melkoisesti. Venäjän suurella mantereella talvet ovat vähäsateisia ja pakkanen paukkuu niin hyytävissä lukemissa, että sitä on suomalaisen vaikea kuvitella.

Kylmän mantereen ylle muodostuu talvikuukausiksi staattinen korkeapaineen alue, jonka ympäristössä säteilyjäähtyminen on voimakasta. Maan pinnalta karkaa avaruuteen pitkäaaltosäteilyä ja matalalta paistavan auringon teho ei riitä paikkaamaan säteilyvajetta. Niinpä talvikuukausien nettosäteily on voimakkaasti negatiivinen ja lämpötila pysyttelee pakkasen puolella yli puolen vuoden ajan lokakuusta huhtikuulle Suomea vastaavilla leveysasteilla.

Lue myös: Mitä vaaraa on liiasta kylmyydestä?

Maapallomme tiettävästi kylmin asuttu kylä on Itä-Venäjällä sijaitseva Oimjakon. Vuonna 1933 lämpötila laski lähellä Oimjakonia –67,7 asteeseen ja tämä on tiettävästi yksi pohjoisen pallonpuoliskon alhaisimpia lämpötiloja.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysennätys on mitattu 22.12.1991 Grönlannin jäätiköillä, missä lämpötila laski –69,6 asteeseen.

 Suomen kylmyysennätys on Kittilän Pokassa 28.1.1999 mitattu –51,5 astetta.

Siperian talvi-ilmasto on huomattavan kuiva ja hyytävän kylmä, koska alueen läheisyydessä ei ole lämmön- eikä kosteudenlähteitä. Valtamerten uupuminen pitää matalapaineet ja lämpöiset ilmamassat loitolla ja niinpä pakkanen paukkuu laaksoalueilla talviaikana korkeapaineen vaikutuksessa useimmiten yli 40 asteessa. Oimjakonin keskilämpötila on tammikuussa noin –50 astetta.

Siperiassa on niin kylmää, että pilvetkin satavat alas kristallimaisena pakkaslumena. Alueella vallitsee usein myös voimakas inversio, joka heikentää ilmanlaatua maanpinnan läheisessä kerroksessa. Kovassa pakkasessa ilmansaasteet jäävät loukkuun maanpinnalle.

Lue myös: Mikä on inversio ja miksi se heikentää ilmanlaatua?

Paikalliset asukkaat eivät kuitenkaan ole pakkasesta moksiskaan, ja opinahjo pyörii kouluissa yli 50 asteen pakkasellakin. Esimerkiksi Oimjakonissa koulunkäynnin pakkasrajaksi on sovittu –56 astetta.

Siperia on maapallomme kylmyyspiste – torstaina Suomessa –30 astetta

Staattisen korkeapaineen vuoksi pakkanen on Siperiassa kiristymässä entisestään lähipäivinä. Forecan piste-ennuste näyttää Oimjakonin pohjoispuolella sijaitsevaan Verhojanskin kylään vuorokauden ylimmäksi lämpötilaksi –51 astetta. Todellisuudessa läheisillä laaksoalueilla pakkanen paukkuu todennäköisesti tätäkin hyytävämmissä lukemissa.

Maapallomme kylmyysnapa on nyt Siperia. Kaikista kylmimmät ilmamassat näyttäisivät visusti pysyttelevän itäisen Venäjän yllä, eivätkä ne ole sieltä nytkähtämässä liikkeelle kohti Suomea. Meilläkin pakkanen pääsee tilapäisesti torstaina kiristymään ohilipuvan korkeapaineen vuoksi.

Lappiin odotetaan torstaina kuluneen talven kylmyyshuippua: lämpötila voi laskea paikoin –30 asteen kylmemmälle puolelle.

Lue seuraavaksi: Näin edetään kohti pyhiä: Jopa 30 astetta pakkasta – tältä näyttää joulun ennuste nyt

Markus Mäntykannas

Päivitetty 15.12.2020 klo 08.39