Koronatartunnoista löytyi mielenkiintoinen maantieteellinen yhtymä – näin sää voi vaikuttaa

Sattumaa vai ei? Pahimmat koronaviruksen epidemia-alueet sijaitsevat leveysasteilla 30–50 °N, missä talven ja kevään ilmasto-olot ovat melko samanlaiset. 10 000 tartunnan saaneen raja ylitettiin ensin Kiinassa, myöhemmin Iranissa, Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja nyt myös Yhdysvalloissa.

Tutkimus: Hengitystieinfektiot leviävät parhaiten kylmässä ja kuivassa ilmassa

Erään tutkimuksen mukaan osa influenssaviruksista leviää parhaiten kylmässä ja kuivassa säässä. Tutkimuksessa havaittiin, että virukset levisivät parhaiten, kun ilman lämpötila oli +5 astetta ja suhteellinen ilmankosteus verrattain matala (20–35 %). Myös ultraviolettisäteilyn määrän todettiin vaikuttavan viruksen rakenteeseen ja tarttuvuuteen.

Kiinan Wuhanissa (30 °N) epidemia lähti jylläämään alkuvuodesta. Mielenkiintoinen yhteensattuma, sillä tammikuussa Wuhanin keskilämpötila on neljä astetta ja tammikuu on yksi vuoden vähäsateisimmista kuukausista. Ilman suhteellinen kosteus on Kiinan sisämaassa alhaisimmillaan juurikin talvikuukausina.

Epidemia on levinnyt samalla ilmastovyöhykkeellä

En ole virologian asiantuntija, enkä sellaista halua tässä yhteydessä esittääkään. Seuraava koronaviruksen (COVID-19) tarkastelu onkin tehty puhtaasti klimatologisiin tilastoihin nojaten.

Kiina toimii siis tämän koronaviruksen alkuna ja juurena. Epidemia levisi Aasiassa myös mm. Etelä-Koreaan ja myöhemmin Iraniin. Koronavirus lähti leviämään aluksi subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä, johon suurin osa Kiinasta ja osa Iranistakin kuuluu. Viileä, vähäsateinen ja melko kuivakin talvi-ilmasto yhdistää ensimmäisiä epidemia-alueita.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon Japanin tilanne. Olisi ehkä ollut odotettavissa, että koronavirus lähtee leviämään kulovalkean tavoin Tokion kaltaisessa tiheään asutussa metropolissa, mutta sen sijaan sairastuneita onkin ollut eniten Japanin pohjoisosassa Hokkaidon alueella. Saarivaltion etelä- ja pohjoisosan välillä on keskimäärin 10–15 asteen lämpötilaero talvikuukausina: Tokiossa helmikuun keskilämpötila on 10,4 astetta.

Suunta kohti pohjoista ja eteläistä pallonpuoliskoa?

Jos koronaviruksen tarttuvuudella on jokin sääkorrelaatio, on odotettavissa, että epidemia-alueet hiipivät vähitellen kohti pohjoisempia leveysasteita – myöhemmin kenties myös eteläiselle pallonpuoliskolle heidän talviaikanaan.

Nythän koronaviruksen eteneminen on kuta kuinkin noudattanut seuraavaa kaavaa: ensin oli Wuhan leveyspiirillä 30 °N, myöhemmin epidemia levisi hieman pohjoisemmas Iraniin ja Välimerelle leveyspiireille 40–45 °N. Parhaillaan korona piinaa myös Saksaa ja Ranskaa leveyspiireillä 50 °N saakka. Leveyspiirien 45–50 °N eli Välimeren pohjoisosan ja Keski-Euroopan tämänhetkiset sääolosuhteet koittavat Suomeen keskimäärin huhti-toukokuun vaihteessa.

Tartuntoja on havaittu myös eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta vielä verrattain vähän, vaikka tilanne elääkin koko ajan. Australiassa sairastuneita oli torstai-iltapäivällä n. 700 ja Etelä-Afrikassa 150 kappaletta. Näillä alueilla auringon ultraviolettisäteily on vielä verrattain korkea ja ilman lämpötila myös. Tämä hankaloittaa ainakin joidenkin hengitystieinfektioiden leviämistä. Muutaman kuukauden kuluessa olosuhteet alkavat muistuttaa Välimeren talvi-ilmastoa: sateista ja viileämpää. 

Influenssavirusten on todettu leviävän parhaiten kylmien ja kuivien talvikuukausien aikana. Siellä, missä lämpötila ei kuitenkaan laske talvisin kovinkaan alhaisiin lukemiin, influenssapiikki onkin ajoittunut sadekauteen. Näin on käynyt kausi-influenssojen yhteydessä esimerkiksi Australiassa ja tropiikissa. 

Koronan osalta vain aika näyttää, miten virustartuntojen käy. Aikaisempi sikainfluenssapandemia ei vuosina 2009-2010 piitannut sään lämpenemisestä ja sen piikki ajoittui useassa Euroopan valtiossa kesäkuukausiin. SARS-epidemia puolestaan rauhoittui kesää kohden mentäessä vuonna 2003, mutta toki taustalla olivat ennen kaikkea järeät toimenpiteet tartuntojen ehkäisemiseksi.

Lähteet: Worldometers, WHO, Journals PLOS Pathogens

Markus Mäntykannas

Päivitetty 19.3.2020 klo 20.08