Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Lumikaaos vai poutaviikko?
Blogi |

Lumikaaos vai poutaviikko?

Sadealueet tuottavat välillä meteorologeille harmaita hiuksia. Näin on juuri nyt: viime päivien ennusteet ovat tuoneet matalapaineen keskuksen lumisateineen eteläisen Suomen ylle tämän viikon puolivälissä.

Kuinka ollakaan, uusimmat ennusteet vievät mainostetun lumipyryn ennustettua eteläisempää reittiä pitkin ja tämän hetken tiedon mukaan lumikaaos sataa ja uppoaa suoraan Suomenlahteen.

Ilmamassa ke 26.2.2020
Kuva: Foreca

Suomi kuuluu tällä hetkellä kylmän polaarisen ilmamassan piiriin. Keskileveysasteiden lauhat ilmat pysyttelevät Etelä-Euroopan, ajoittain Keski-Euroopan yllä. Lämpötilat pysyvät pian käytännössä koko Suomessa pakkasella päivin ja öin.

Talvinen ilmamassa on myöskin hyvin kuivaa, sateet jäävät enimmäkseen Keski-Euroopan asiaksi. Keskiviikoksi Etelä-Suomeen odotettu sadealue on tässä poikkeus: matalapaineen keskus liikkuu Britteinsaarten, Tanskan ja Etelä-Ruotsin yli ja siihen liittyvät sateet kurottavat kohti Suomea. Aiemmissa ennusteissa ne yltivät meille asti, mutta uusimmissa sateet jäävät Suomenlahden päälle.

Ennuste keskiviikoksi 26.2.2020
Kuva: Foreca

Suomessa sää on poutainen, ja etelärannikolle ulottuvat sateiden sijaan ainoastaan pilvet.

Tämäkin ennuste on edelleen vain ennuste: on mahdollista, että ennuste muuttuu takaisin, ja peruttu lumikaaos toteutuu sittenkin. On myös yhtä mahdollista, että sateet jäävät vielä etelämmäksi ja Tallinnassakin keskiviikkopäivä on poutainen. Seuraamme tilannetta!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Tällä hetkellä lumitilanne on Suomessa varsin erikoinen:

Lumipeitteen paksuus 24.2.2020
Kuva: Foreca

Tänään maanantaiaamuna lunta mitattiin maassa vasemman kartan mukainen määrä. Maan etelä- ja keskiosasta lumi puuttuu laajoilta alueilta kokonaan, toisaalta Keski-Lapissa lunta on yli metrin verran.

Oikeanpuoleinen kuva näyttää helmikuun viimeisen päivän lumensyvyyden keskiarvon vuosina 1981-2010. Tähän aikaan vuodesta lunta on keskiarvoisena vuonna koko maassa vähintään kymmenen sentin kerros. Maan keskivaiheilla on alueita, joilla maa on nyt paljaana, vaikka keskimääräisenä vuonna lunta olisi jopa yli 40 cm!

Lapissa tähän aikaan vuodesta lunta on yleensä 60-80 cm, ainoastaan Kilpisjärven tuntumassa yli 80 cm. Todellisuus on toinen: Meri-Lapissa lunta on puolen metrin verran, mutta muuten suuressa osassa Lappia lunta on yli 90 cm, eli selvästi enemmän kuin tähän vuodenaikaan yleensä.

Tänä aamuna (maanantaina 24.2.) lunta oli eniten Puolangan Paljakan havaintoasemalla (126 cm) ja Sodankylän Vuotson ja Kittilän Pokan havaintoasemilla molemmilla 120 cm.

Miksi lunta on Etelä-Suomessa keskiarvoa vähemmän, mutta osassa Lappia keskiarvoa enemmän?

Syy löytyy koko talvikauden kestäneestä suursäätilanteesta: pohjoinen polaaripyörre on ollut vahva. Välimeren tienoilla on pysynyt sitkeä ja pitkäaikainen korkeapaine, ja ilmavirtaukset Suomeen ovat käyneet Atlantilta. Sää on ollut lauha ja sateinen. Etelässä sateet ovat tulleet lähes kokonaan vetenä, ja maa on pysynyt mustana. Lapista ovat jääneet puuttumaan kylmät, kuivat pakkaskaudet; juuri sellaiset, joka tällä viikolla on meillä alkamassa. Lappiin runsaat sateet ovat tulleet lumena, ja lumipeite on siellä paksu.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Nyt suursäätila on muuttunut. Alkava kylmä, kuiva jakso kestää ennusteiden mukaan ainakin tämän viikon ajan.

Lunta Luostolla helmikuun puolivälissä 2020
Luosto helmikuun puolivälissä 2020. Kuva: Joanna Rinne

Joanna Rinne

Päivitetty 27.2.2020 klo 17.57

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat