Näin Suomen kesät kärventyvät, jos ilmastotavoitteisiin ei päästä – "Kanadan kohtalo voi pian olla täällä"

Pariisin ilmastosopimuksen arkkeihin on kirjattu selvä tavoite: keskilämpötila maapallolla saisi nousta enintään 1,5 asteella vuoden 2020 jälkeen. Mikäli tavoitteesta lipsutaan, on Suomellakin edessään kuumat oltavat. Korkeat leveysasteet lämpenevät suhteessa enemmän kuin maapallo keskimäärin. Jokainen asteen nousu maapallon keskilämpötilassa nostaisi Suomen kesäkuukausien keskilämpötilaa 1,5 asteella. Suomen kesien "lämpenemiskerroin" on siis 1,5.

Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisellä ilmastollisella vertailukaudella 1981–2010 noin 0,6 astetta esiteollisista ajoista eli vuosista 1851–1900 lähtien. Ero ei tunnu vielä suurelta, mutta lyödäänpä tiskiin vuodet 2016–2020 ja ajatellaan asiaa uudestaan.

Maapallon keskilämpötila oli viimeisen viiden vuoden aikana jo 1,1 astetta korkeampi kuin 1800-luvun loppupuolella, eli lämpeneminen on kiihtynyt. 1,1 asteen globaali nousu keskilämpötilassa tarkoittaa, että Suomen kesät ovat jo nyt lämmenneet esiteollisista ajoista noin 1,6–1,7 asteella, kun huomioidaan korkeiden leveysasteiden "lämpenemiskerroin".

Lue myös: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin maapallollamme?

Etelä-Suomi matkalla kohti Keski-Euroopan ilmastoa

Jos Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin päästötavoitteisiin ylletään ja maailmanlaajuinen lämpötilan nousu saadaan rajattua 1,5 asteeseen, tarkoittaa tämä sitä, että Suomen kesät lämpenevät vielä noin 2,2–2,3 asteella vuosisadan loppua kohden mentäessä.

Tässä optimistisessa tapauksessa esimerkiksi Helsinki–Kaisaniemen heinäkuun keskilämpötila nousisi nykyisestä 17,8 asteesta noin 20 asteeseen, mikä vastaa nykyilmastossa Saksan Frankfurtin keskilämpötilaa heinäkuussa.

Jos päästöt vielä entisestään kasvaisivat, niin yhdessä pahimmista päästöskenaarioista kuluneen vuosisadan loppupuolella kesät lämpenevät Suomessa 4,5 asteella. Tämän myötä Etelä-Suomen kesäilmasto vastaisi vuosisadan loppupuolella nykyistä Unkarin ilmastoa. Helsinki–Kaisaniemessä heinäkuun keskilämpötila kipuaisi 22,3 asteeseen. Se on nykyisellään Budapestin heinäkuun keskilämpötila, ja kaupungin kaikkien aikojen lämpöennätys on 40,7 astetta.

Yhä pidempiä helle- ja kuivuusjaksoja korkeilla leveysasteilla

Mennyt kesäkuu murskasi liudan lämpöennätyksiä Suomessa. Takana on mittaushistoriamme kuumin kesäkuu ja useita paikkakuntakohtaisia lämpötilaennätyksiä rikottiin myös. Muutamalla havaintoasemalla maan kaakkoisosassa kesäkuun keskilämpötila kohosi 20 asteeseen.

Vaikka ilmastonmuutos lämmittääkin korkeilla leveysasteilla eniten talvikuukausia, myös kesäkuukaudet lämpenevät. Suomessa valmistuneen meteorologisen tutkimuksen mukaan kesäkuukaudet lämpenevät tarkastelujaksosta 1971–2000 noin kolmella asteella tarkastelujaksoon 2070–2099 tultaessa, mikäli Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästötavoitteet kuta kuinkin täyttyvät ja globaali lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen vuoden 2020 jälkeen.

Täytyy kuitenkin huomioida, että kesämme ovat jo lämmenneet vertailujaksosta 1971–2000 lähtien, joten jos ilmastosopimuksen mukaisessa tavoitteessa onnistutaan pysymään, kesämme lämpenevät vielä reilulla kahdella asteella.

Ilmaston lämpeneminen lisää helleaaltojen todennäköisyyttä ja niiden kestoa korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa.

On mahdollista, että suursääkuviot, kuten pitkään paikallaan pysyvät sulkukorkeapaineet, jämähtävät kesäisin päällemme yhä pidemmiksi ajoiksi. Pitkäkestoisten lämpöputkien kääntöpuolena joudumme sietämään myös ennennäkemätöntä kuivuutta. Samantyyppinen säätilanne voi jatkua vastaisuudessa yhä pidempään, mikä voi tulla suomalaisille yllätyksenä, sillä olemme tottuneet nopeasti vaihtelevaan säähän.

"Samantyyppinen säätilanne voi jatkua vastaisuudessa yhä pidempään, mikä voi tulla suomalaisille yllätyksenä, sillä olemme tottuneet nopeasti vaihtelevaan säähän."

Suursääkuvioiden lukkiutumisen taustalla ovat yläilmakehän suihkuvirtauksissa tapahtuvat muutokset. Ilmastonmuutoksen on arvioitu hidastavan suihkuvirtauksia, jolloin niiden luontainen itä–länsi-suuntainen liike hidastuu ja suihkuvirtauksista voi tulla yhä mutkittelevampia.

Käytännössä tämä näkyisi siten, että esimerkiksi keskileveysasteilla kulkevan suihkuvirtauksen haarat yltäisivät pohjoisessa yhä korkeammille leveyspiireille ja vastaavasti etelässä yhä matalammille leveyspiireille. Tämän seurauksena lämmintä ilmaa pääsisi virtaamaan yhä pohjoisemmas ja kylmää ilmaa yhä etelämmäs.

Sää voi myös muuttua hyvin yksitoikkoiseksi: yhdellä alueella sateinen ja kolea kesäsää voi jatkua kuukausitolkulla, kun taas toisaalla helle kärventää viikosta toiseen.

Lue myös: Mikä on suihkuvirtaus ja miten se vaikuttaa säähän?

Maastopalot uhkaavat

Täällä koto-Suomessa olemme jo pitkään asuneet tietynlaisessa lintukodossa, missä pitkäkestoisen kuivuuden aiheuttamia taloudellisia ja inhimillisiä haittavaikutuksia on hankala ymmärtää. Eikä niitä paljoa olekaan tarvinnut murehtia, kun useammin täällä miettii, että voi kunpa tuo ainainen sade jo loppuisi.

Pian saatamme joutua kohtaamaan kuivuuden silmästä silmään.

"Täällä koto-Suomessa olemme jo pitkään asuneet tietynlaisessa lintukodossa, missä pitkäkestoisen kuivuuden aiheuttamia taloudellisia ja inhimillisiä haittavaikutuksia on hankala ymmärtää."

Emme välttämättä vuosisadan edetessä enää ole turvassa Kanadan tai Välimeren kaltaisilta massiivisilta maastopaloilta, kun haihdunta lisääntyy pitkittyneiden helle- ja kuivuusjaksojen seurauksena. Luonto pääsee kuivumaan ennennäkemättömällä tavalla, mikä lisää maastopalojen riskiä kuumassa ja kuivassa säässä.

Kanadan tilanne pysäyttävä

Kesäkuussa ei hikoiltu pelkästään Suomessa. Atlantin toisella puolella Kanadassa on kärvistelty käsittämättömässä pätsissä, kun maan lounaisosassa sijaitsevalla paikkakunnalla Lyttonissa rikottiin kolmena päivänä peräkkäin maan kaikkien aikojen lämpöennätys. Lämpötila kohosi lopulta 49,6 asteeseen ja tämä on nyt Kanadan uusi lämpöennätys. Aiempi ennätys vuodelta 1937, tasan 45 astetta, ylitettiin liki viidellä asteella.

Kanadaa piinaavat tällä hetkellä myös pahimmat metsäpalot miesmuistiin. Poikkeuksellisen helleaallon seurauksena jopa 500 ihmistä on menettänyt henkensä.

Kanadan ennätyksellinen helleaalto on pysäyttävä ja huolestuttava.

Harva meteorologi olisi osannut aavistaakaan, kuinka korkealle lämpötila kohoaa. Jos joku olisi minulle aiemmin kertonut, että pian leveyspiirillä 50°N – siis suunnilleen Berliinin tai Lontoon korkeudella – tullaan mittaamaan lähes 50 asteen lämpötiloja, olisin lähinnä pudistellut päätäni. Niin uskomattomalta ajatus kuulostaa.

Kanadan uusi ennätyslukema on kovempi kuin koko Euroopan lämpöennätys (48,0 astetta Ateenassa). Se on myös korkeampi kuin Las Vegasin nykyinen lämpöennätys 47,0 astetta.

40 asteen raja rikkoutunee Suomessa tällä vuosisadalla

Kanadan kohtalo voi periaatteessa olla pian täällä Euroopassakin, kun kesämme lämpenevät entisestään. Ilmastonmuutos korventaa kesiä erityisesti Välimeren maissa, ja onkin vain ajan kysymys, milloin 50 asteen raja menee virallisesti ensimmäistä kertaa rikki Manner-Euroopassa.

Suomessa 50 asteen raja ei tule ylittymään, sillä sijaintimme on yksinkertaisesti liian pohjoisessa.

Suomen nykyinen lämpöennätys on Liperissä 29. heinäkuuta vuonna 2010 mitattu 37,2 astetta. Aiempi lämpöennätys, 35,9 astetta Turussa, ehti olla voimassa liki vuosisadan (v. 1914).

Jos Suomen lämpöennätys murskattaisiin uudestaan Kanadan tavoin, olisi maamme uusi ennätys huimat 41,8 astetta. Kanadan Lyttonissa vanha ennätys ylitettiin 4,6 asteella (aiempi ennätys 45,0 astetta, uusi ennätys 49,6 astetta). Tästä voi päätellä, kuinka absurdista tilanteesta on ollut kyse.

Kuluneen vuosikymmenen aikana on ollut hämmentävää seurata, kuinka nopeasti ja aggressiivisesti uusia lämpöennätyksiä paukutetaan menemään. Kyse ei ole desimaalipelistä, vaan vanhat ennätykset on joissain tapauksissa ylitetty kertaheitolla useilla asteilla.

Tämän johdosta uskon, että 40 asteen raja tulee rikkoutumaan kuluvan vuosisadan aikana Suomessa. Ehkä aiemmin kuin arvaammekaan.

Harjoittelin jo työvuorossani, miltä tuntuisi piirtää ensimmäistä kertaa ikinä Suomen sääkartalle neljänkympin lukuja.

Pelottavaa, ahdistavaa. Aivan liian punaista Suomelle. Toivottavasti tämä jäi vain harjoitukseksi.

Lähteet:

Tutkimus: "Climate Projections for Finland Under the RCP Forcing Scenarios" (Ruosteenoja ja muut, 2016)

Markus Mäntykannas

Päivitetty 3.7.2021 klo 10.09