Ilmastonmuutos ei ole pelkkää lämpöennätystehtailua – toisessa ääripäässä tulevat pitkäkestoiset kylmät ja sateiset jaksot

Kulunut kesä on ollut pohjoisella pallonpuoliskolla ennennäkemätöntä lämpöennätystehtailua, mutta pelkästään sitä ilmastonmuutos ei ole. Ilmiöllä on myös toinen puoli, josta vähemmän puhutaan: lämpöennätysten vastakohtana kylmät ja sateiset jaksot voivat pitkittyä.

Ilmastonmuutos on tulenherkkä ja polarisoitunut aihe, joka jakaa mielipiteet voimakkaasti kahteen eri kastiin. Kun tiedeyhteisöllä on vahva konsensus ilmastonmuutoksen etenemisestä ja seurauksista, on yhdessä ääripäässä äänekäs ryhmä skeptikkoja, jotka kyseenalaistavat ilmiön vielä 2020-luvullakin. Tilastot kertovat kuitenkin kivenkovaa faktaa siitä, että ilmastomme on lämmennyt maailmanlaajuisesti 1,2 asteella 1800-luvun loppupuolelta saakka.

Olen kuullut, että ilmastonmuutoskeskustelussa ärsyttää erityisesti se, että "nykyään kaikki sääilmiöt laitetaan ilmastonmuutoksen piikkiin" ja kuulemma "ilmastonmuutos unohdetaan, kun sää onkin tavanomaista kylmempää".

On totta, että uutisointi ilmastonmuutoksesta kiihtyy, kun maapallolla esiintyy samanaikaisesti useita sään ääri-ilmiöitä. Kuluneena kesänä uutisoitavaa onkin riittänyt, kun esimerkiksi Euroopassa mitattiin ennätyskorkeita lämpötiloja ja Kanadassa mitattiin hälyttävät 49,6 astetta. Kuumuuden seurauksena laajat metsäpalot ovat piinanneet mantereita Atlantin molemmin puolin.

Kuumien kesien yleistyminen ja lämpöennätysten alituinen rikkoutuminen on kiistatta yksi ilmastonmuutoksen seurauksista, mutta ilmiö voi näyttäytyä myös hyvin eri tavalla. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa taustalla myös silloin, kun sataa pitkäkestoisesti ja todella paljon sään ollessa koleaa.

Lue myös: IPCC:n ilmastoraportti: 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella – “Jatkossakin Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät nopeimmin”

Sää voi olla myös kylmää ja sateista ilmastonmuutoksen seurauksena

Ilmastonmuutoksesta huolimatta sään luontainen vaihtelu tulee olemaan vastaisuudessakin suurta erityisesti korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa.

Otetaan käytännön esimerkkinä kulunut kesä. Korostan kuitenkin, ettei tarkoitus ole ujuttaa kaikkia tämän kesän sääilmiöitä ilmastonmuutoksen piikkiin, sillä kesän sää olisi todennäköisesti ollut jokseenkin samanlainen ilman ilmastonmuutostakin. On kuitenkin todennäköistä, että kesän helle- ja kuivuusputket olisivat jääneet lyhyemmiksi ja kesän korkeimmat huippulämpötilat matalimmiksi, jos ilmastonmuutos ei vaikuttaisi taustalla.

"Kesän helle- ja kuivuusputket olisivat jääneet lyhyemmiksi ja kesän korkeimmat huippulämpötilat matalimmiksi, jos ilmastonmuutos ei vaikuttaisi taustalla."

Suomen kesäsään saneli tänä vuonna paikalleen jämähtänyt polaarinen suihkuvirtaus. Päädyimme pitkäksi aikaa suihkuvirtauksen eteläpuolelle, jolloin valtaosan kesä- ja heinäkuusta kuuluimme etelämpää Euroopasta saapuneeseen lämpimän ilmamassan vaikutuspiiriin. Vastaavasti Länsi-Eurooppa oli suihkuvirtauksen kylmemmällä ja epävakaisemmalla puolella – siellä ilmamassa oli peräisin Pohjois-Atlantilta, ajoittain Jäämereltä saakka. Suursääkuvioiden lukkiutuminen aiheutti Suomessa kuivan helleputken, Länsi-Euroopassa tuhoisia tulvia.

Elokuussa pitkään jatkunut tilanne purkautui ja polaarisen suihkuvirtauksen sijainti muuttui siten, että Suomi päätyi suihkuvirtauksen viileämmälle ja sateisemmalle puolelle. Helteet karkasivat kauas itään ja etelään. Tuoreen kuukausiennusteen mukaan viileä asetelma voi kestää pitkään.

Jos ilmastonmuutoksen seurauksena suihkuvirtaukset heikkenevät ja jämähtävät paikoilleen yhä pidemmiksi ajoiksi, edessä on vääjäämättä myös pitkäkestoisia ja koleita sadejaksoja – ja vastaisuudessa nekin voivat hellejaksojen tapaan pitkittyä.

On ihan sattumasta kiinni, miten suihkuvirtauksen koukerot Euroopan yllä luikertelevat, mutta tämän kesän tapaan kuumaa säätä voi yhdessä kolkassa Eurooppaa jatkua kaksi kuukautta putkeen, kun taas toisaalla on yhtä pitkän aikaa märkää ja koleaa. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan tämän kesän kaltaisten tulvien todennäköisyys on kasvanut ilmastonmuutoksen myötä Länsi-Euroopassa.

Suomessakin voi vastaisuudessa sataa kerralla enemmän, mikä lisää kaupunki- ja taajamatulvien riskiä. Kaiken kaikkiaan sademäärät kasvavat Suomessa sekä kesä- että talvikuukausina. Ja silloin, kun sataa, voi sataa aiempaa enemmän.

Ilmastomme lämpenee siitä huolimatta, että sää olisikin ajoittain hyvin kylmää ja sateista. Ikävä kyllä pitkäkestoinen viileys on kuitenkin omiaan laukaisemaan epäilyt ilmastonmuutoksesta, vaikka kylmät ajanjaksot kuuluvat asiaan siinä missä lämpimätkin.

"Ilmastomme lämpenee siitä huolimatta, että sää olisikin ajoittain hyvin kylmää."

Ratkaisevaa onkin seurata keskilämpötilan kehitystä maapallolla: viimeisen 50 vuoden aikana nousu on ollut huomattavaa. Onkin hyvä muistaa, että yksittäisen kylmän kuukauden tai edes vuoden perusteella ei voida perua ilmastonmuutosta, sillä ilmastollinen vertailukausi on meteorologiassa 30 vuotta.

Maailmanlaajuiset sääilmiöt, kuten La Niña, voivat hetkellisesti heilauttaa maapallon keskilämpötilaa alemmas ja tuoda mukanaan yksittäisiä kylmempiä vuosia, mutta 30 vuoden ilmastollisessa tarkastelujaksossa tällä ei ole merkitystä.

Lue seuraavaksi: Syksyllä alkava globaali sääilmiö voi laskea maapallon keskilämpötilaa ja laukaista voimakkaita myrskyjä: "Jännittää, mitä loppuvuosi tuo tullessaan"

Lähteet: Maailman ilmatieteen järjestö WMO (Climate change indicators and impacts worsened in 2020; Climate change made floods in Western Europe more likely)

Markus Mäntykannas

Päivitetty 25.8.2021 klo 21.10