Nämä harvinaiset olosuhteet johtivat mittaushistorian ensimmäisen hirmumyrskyn syntyyn – seuraava myrsky tekee jo tuloaan

Suomen merialueilla on ensimmäistä kertaa mittaushistoriamme aikana havaittu hirmumyrskytuulia (väh. 33 m/s). Lyly-myrskyn aikana Rauma Kylmäpihlajan asemalla 10 minuutin keskituulen nopeus oli enimmillään 33,5 m/s ja voimakkaimmat tuulen puuskat olivat lähes 40 m/s perjantai-iltana. Useat suotuisat tekijät vaikuttivat hirmumyrskyn syntymiseen. On syytä kuitenkin muistaa, että Suomessa on aiemminkin mitattu hirmumyrskytuulia tunturiasemilla ja merelläkin mahdollisesti vuonna 1890.

Perjantaina nopealiikkeinen ja nopeasti syvenevä matalapaineen keskus liikkui luoteesta Ahvenanmeren yli kohti Baltiaa aiheuttaen merialueilla ennätyksellisen voimakkaita tuulia ja sakeaa lumentuloa Etelä- ja Keski-Suomessa. Useilla merihavaintoasemilla Selkämerellä ja Ahvenanmaan ympäristössä mitattiin perjantai-illan aikana myrskytuulia.

10 minuutin tuulen keskiarvo oli korkein Rauma Kylmäpihlajan asemalla, 33,5 m/s. Hirmumyrskyn raja-arvo on keskileveysasteiden matalapaineissa 33 m/s, ja tämän raja-arvon ylitys tarkoittaa sitä, että perjantaina Suomessa on havaittu mittaushistoriamme ensimmäinen hirmumyrsky. Jos tätä tuulilukemaa peilataan hurrikaanien voimakkuutta kuvaavaan Saffirin-Simponin hurrikaaniasteikkoon, olisi Raumalla mitattu tuulilukema vastannut luokan yksi hurrikaania.

Rajuimmat tuulet osuivat Satakunnan rantakaistaleelle. Myös Porin Tahkoluodon satamassa mitattiin keskituulessa 30,3 m/s. Voimakkaimmat tuulen puuskat olivat Rauman ja Porin mittauspisteillä 38–40 m/s. Satakunnan ja Varsinais-Suomen rannikkoalueilla esiintyi laajalti myrskypuuskia perjantai-iltana.

Lauantaiaamuun mennessä lunta oli paikoin kertynyt liki 20 cm. Meteorologisen määritelmän täyttävä ensilumi satoi monin paikoin maan eteläosaan viikosta kahteen etuajassa, etelärannikon tuntumassa paikoitellen jopa yli kaksi viikkoa etuajassa. Eteläisimmillään ensilumi havaittiin lauantaiaamuna Helsinki–Vantaan (2 cm), Helsingin Kumpulan (2 cm) sekä Espoo Nuuksion havaintoasemilla (2 cm). Ensilumi katsotaan sataneeksi silloin, kun virallisella säähavaintoasemalla on vähintään senttimetrin paksuinen lumikerros maassa talviaikana klo 8:n ja kesäaikana klo 9:n havainnoissa.

Lumipyry ennustettua etelämpänä, myrsky ennustettua voimakkaampi

Vielä edellisenä päivänä torstaina ennustemallit eivät ennakoineet sakean lumisateen yltävän esimerkiksi Uudellemaalle asti, vaan pitivät sen hieman pohjoisempana Päijät-Hämeen suunnalla. Sakeaa lumentuloa odotettiin Kymenlaaksosta Pohjanmaalle yltävällä vyöhykkeellä, mutta matalapaine ottikin hieman ennustettua eteläisemmän reitin, jolloin kylmempi ilmamassa lumisateineen valui noin 50 kilometriä ennustettua etelämmäs. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta kun kyseessä on tiheään asuttu Uusimaa ja kun ennakoimattoman sääilmiön vaikutusalue yltää pääkaupunkiseudulle, seuraukset voivat olla kohtalokkaat.

Myöskään mahdollisesta hirmumyrskyn syntymisestä ei ollut ennustemalleissa viitteitä aivan edeltävinä päivinä, joskin edeltävänä viikonloppuna osa säämalleista ennakoi siihen pientä mahdollisuutta.

Neljä tekijää hirmumyrskyn taustalla

Lyly-myrskyn äityminen hirmumyrskyksi saakka tuli yllätyksenä, vaikka toki myrskymatalapaineen syntymistä osattiinkin odottaa. Ennustemallit kuitenkin näyttivät vahvasti siltä, että voimakkaimman myrskyn vaikutukset jäisivät merialueille Selkämerelle ja Ahvenanmaan ympäristöön, eikä siitä mantereen puolella paljoa kärsittäisi.

Energiateollisuuden mukaan sähköttömiä talouksia oli rajun tuulen ja tykkylumen vuoksi yhteensä yli 65 000 kappaletta. Vaikka Lyly-myrsky olikin numeroina voimakkaampi kuin tammikuussa 2019 hirmumyrskylukemia hiponut Aapeli-myrsky, sen tuhovaikutukset jäivät onneksi pienemmiksi, koska rajuimmat tuulet jäivät tällä erää kapealle alueelle Selkämeren ja länsirannikon tuntumaan. Aapelin jyllätessä sähköttömiä talouksia oli yli 100 000 kappaletta. Aapeli-myrskyssä voimakkain 10 minuutin keskituulen nopeus oli Kökarin Bogskärin havaintoasemalla mitattu 32,5 m/s. Voimakkain puuska samaisella asemalla oli 41,5 m/s.

Lylyksi nimetyn hirmumyrskyn taustalla olivat seuraavat neljä tekijää:

• Myrskyn reitillä vallinneet suuret lämpötilaerot ruokkivat myrskyn voimistumista. Matalapaineen keskuksen eteläpuolella Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa mitattiin jopa 10–16 asteen lämpötiloja, kun taas matalapaineen keskuksen pohjoispuolella Suomessa lämpötila jäi lähemmäs nollaa astetta ja olosuhteet olivat talviset. Keskileveysasteilla voimakkaat myrskyt syntyvät alueelle, missä pohjois-eteläsuuntaiset lämpötilaerot ovat suuria.

• Matalapaine syntyi voimakkaan suihkuvirtauksen alueella, missä yläilmakehän voimakkaat tuulet saattoivat edesauttaa tuulten voimistumista myös alemmissa ilmakerroksissa.

• Myrskyn voimistumista saattoi edesauttaa tavanomaista lämpimämpi Itämeri. Selkämerellä pintaveden lämpötila on tällä hetkellä vielä paikoitellen lähes 10 astetta. Mikäli meren yllä ilmamassa kylmenee voimakkaasti korkeuden mukana, saattaa ylempien ilmakerrosten "tuulienergiaa" helpommin siirtyä myös alailmakehään. Voimakkaiden tuulien tarkoitus on tasata lämpötilaeroja ilmakehässä sekä pysty- että vaakasuunnassa.

• Myrskytuulten alueella länsirannikon läheisyydessä liikkui iltakahdeksan ja -yhdeksän aikana merellä syntyneitä voimakkaita kuurosadenauhoja, joihin liittyneet tuulen puuskat ovat paikallisesti saattaneet voimistaa tuulisuutta.

Lyly on ensimmäinen hirmumyrsky mittaushistoriassamme, mutta ei välttämättä Suomen ensimmäinen hirmumyrsky

Tiettävästi kaikissa muissa Pohjoismaissa hirmumyrskylukemia on jo modernin mittaushistorian aikana havaittu merisääasemilla, eli 10 minuutin tuulen keskinopeus on ainakin kertaalleen saavuttanut 33 m/s Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Esimerkiksi Ruotsissa Gudrun-myrsky toi vuonna 2005 hirmumyrskytuulia Hanön saarelle ja Tanskan edustalla mitattiin 3. joulukuuta vuonna 1999 keskituuleksi 38 m/s.

Suomessa hirmumyrskytuulia on useaan otteeseen mitattu tuntureilla, mutta perjantaina hirmumyrskyn määritelmä täyttyi mittaushistoriamme aikana ensimmäistä kertaa merisääasemalla. Hirmumyrskyksi ei siis Suomessa lasketa sellaista säätilannetta, jossa 33 m/s tuuliraja ylittyy tuntureilla.

Lyly on mittaushistoriamme ensimmäinen hirmumyrsky, mutta se ei todennäköisesti ole Suomen historian ensimmäinen hirmumyrsky. On merkkejä siitä, että elokuun lopussa vuonna 1890 Itämeren pohjoisosassa jyllännyt myrsky oli todennäköisesti myös hirmumyrsky. Keskituulen nopeuden arvellaan Suomen merialueilla olleen 30–35 m/s ja puuskahuiput Helsingin edustalla olivat tuhojen perusteella yli 40 m/s. Elokuun 1890 myrsky kaatoi Helsingissä runsaasti puita. Ilmiötä on tutkinut meteorologi Pauli Jokinen pro gradu -tutkielmassaan.

Lue myös: Tilastot paljastavat: Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen myrskyihin yllättävällä tavalla, hurrikaaneilla erilainen kehityssuunta

Uusi myrsky ja lumipyry sunnuntaina

Myrskyiselle säätyypille ei näy loppua, sillä jo seuraava mahdollinen myrskymatalapaine tekee tuloaan sunnuntaina. Sen reitti on jokseenkin samanlainen kuin Lyly-myrskyn, mutta tuulet eivät tämänhetkisen ennusteen mukaan voimistu yhtä rajuiksi.

Sunnuntai-illan aikana myrskytuulet (yli 21 m/s) ovat mahdollisia Selkämerellä, Ahvenanmaan ympäristössä ja pohjoisella Itämerellä. Rajuimmat tuulen puuskat voivat Ahvenanmaan eteläpuolella pohjoistuulessa olla jopa 30 m/s, mutta uutta hirmumyrskyä tästä ei suurella todennäköisyydellä ole tulossa. Tuulivahingotkin näyttävät jäävän huomattavasti vähemmälle, koska maa-alueilla voimakkaimmat tuulen puuskat osuvat Suomen sijasta Baltian maihin.

Sunnuntain matalapaineen ylityksessä suurin huolenaihe on lumipyrystä johtuva huono tai erittäin huono ajokeli. Lunta pyryttää aiempaa ennustettua etelämpänä aina Uudenmaan maakuntaa myöden, joten huonoon tai jopa erittäin huonoon ajokeliin tulee varautua laajalti maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Aivan etelä- ja lounaisrannikon tuntumassa sade on todennäköisesti vetisempää, eikä sadealueen etureunassa satava lumi välttämättä jää maahan pääkaupunkiseudun länsipuolella. Suurimpia lumikertymiä odotetaan Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan välille, missä lunta voi jäädä maahan enimmillään 10 senttimetriä.

Matalapaineiden reitin ja voimakkuuden ennustettavuus on ylipäänsä tällä hetkellä huono, koska melko pienikokoiset ja ärhäkät matalapaineet saapuvat meille luoteen suunnalta. Jo pienikin muutos niiden reitissä voi tuoda joko odotettua vähemmän tai enemmän lunta ennen kaikkea maan eteläosaan.

Lue seuraavaksi: Lapissa on takana syksyn toistaiseksi kylmin yö: Jopa yli 20 astetta pakkasta – etelässä puolestaan paikoin noin 20 senttimetriä lunta

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 2.11.2024 klo 15.37