Suomessa majailee nyt yhtä hyytävä ilmamassa kuin vuoden 1999 kylmyysennätyksen, –51,5, aikana: "Ei paljoa kylmempää voisi olla"

Ylempänä ilmakehässä Suomen yllä on nyt erittäin kylmää, jopa arktista ilmamassaa. Kuhmossa pakkanen kiristyi tiistaiyönä 38,9 asteeseen, mikä on kuluneen vuosituhannen kylmin maaliskuinen lukema.

Onni onnettomuudessa, että olemme jo pitkällä maaliskuun puolella, eikä arktinenkaan ilmamassa pääse enää tähän vuodenaikaan kurittamaan yhtä hyytävänä kuin sydäntalvella. Talvi pitää Suomea tiukasti otteessaan vielä muutaman päivän ajan, mutta tämän päivän kaltaiset lumimyräkät alkavat olla historiaa.

Maaliskuun sää on nyt kuitenkin harvinaisen kylmää: tiistain vastaisena yönä mitattiin kylmimmät maaliskuiset lukemat yli 20 vuoteen, kun pakkanen kiristyi Kuhmossa 38,9 asteeseen. Keskiviikon vastaisena yönä kylmyys kurittaa laajemmalla alueella.

Sää on lähes poikkeuksellisen kylmää

Tilastojen mukaan sää on tällä hetkellä harvinaisen kylmää, mutta itäisessä Suomessa tiistain vastainen yö ja mahdollisesti myös keskiviikkoyö lähentelevät jo poikkeuksellisen kylmän sään rajaa. Poikkeuksellinen säätapahtuma toistuu enintään muutaman kerran vuosisadassa.

Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen kylmyyden raja on maaliskuussa noin –35 ja pohjoisempana Kainuun alueella noin –38 astetta. Keskiviikon vastaisena yönä pakkasta on rannikoita lukuun ottamatta maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 20–35 astetta, paikoin enemmänkin.

Viimeksi –40 astetta on alittunut Suomessa maaliskuussa vuonna 1998. Kaikkien aikojen maaliskuun kylmyysennätys on –44,3 astetta ja se mitattiin Sallan Tuntsassa 1.3.1971. Näin kylmät lukemat näyttävät kuitenkin nyt epätodennäköisiltä.

Maan keskivaiheilla maaliskuun kylmyysennätys on Nurmeksen Ylikylässä 3.3.1962 mitattu –37,8 astetta. Eteläisen Suomen osalta alin lämpötila on Vihdin Maasojan 1.3.1960 mitattu –34,7 astetta. Tilastoja on tarkasteltu vuodesta 1959 lähtien.

Kylmän sään taustalla Venäjän arktinen ilmamassa ja korkeapaine

Maaliskuun sää on näinä päivinä niin kylmää kuin se periaatteessa tähän vuodenaikaan vain voi olla – ei paljoa kylmempää voisi olla, kun ottaa huomioon vuodenajan ja auringon lämmittävän vaikutuksen.

"Maaliskuun sää on näinä päivinä niin kylmää kuin se periaatteessa tähän vuodenaikaan vain voi olla"

Erittäin alhaisten lämpötilojen taustalla lymyävät nyt seuraavat tekijät:

• Arktinen ilmamassa
• Kylmä, talvinen korkeapainetilanne
• Säteilyjäähtyminen

Korkeapaineen keskus on vahvistumassa Suomen ylle keskiviikkoyöksi, jolloin tuulet pääsevät heikkenemään ja sää on selkeää. Kun tähän yhdistää Venäjältä saapuvan arktisen kylmän ilmamassan ja maanpinnan voimakkaan säteilyjäähtymisen, pakkanen pääsee kiristymään varsin kipakoihin lukemiin.

Säteilyjäähtyminen on korkeapainetilanteissa voimakasta kylminä vuodenaikoina silloin, kun aurinko ei lämmitä, eikä tuuli sekoita ilmaa. Tällöin maanpinta jäähtyy nopeammin kuin ylemmät ilmakerrokset ja lämpötila laskee voimakkaasti erityisesti alavilla mailla. Kylmimmällä ilmalla on tapana hakeutua sekä valua laaksoalueille ja notkelmiin, sillä kylmä ilma on tiheää ja raskasta.

Lue myös: Tällainen on Suomen sää tilastollisesti maaliskuussa

Ilmamassa yhtä kylmää kuin vuoden 1999 pakkasennätyksen aikana

Kun meteorologiassa puhutaan ilmamassasta, viitataan ilman ominaisuuksiin melko laajalla alueella 850 hPa:n painepinnassa eli noin 1,5 kilometrin korkeudessa ilmakehässä. Ilman ominaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sen lämpötilaa ja kosteutta. 

Tällä hetkellä ilmamassan lämpötila on valtaosassa maata –10 ja –20 asteen välillä, mutta itäosassa maata se on tätäkin kylmempää. Lukemat eivät sinällään kuulosta suomalaisen korviin kovin hurjilta, mutta jos ilmamassan lämpötila laskee sydäntalvella lähemmäs 20 pakkasastetta, voi pakkanen voimakkaassa inversiotilanteessa kiristyä jopa lähemmäs 50 astetta maan pinnalla.

Kun Kittilän Pokan pakkasennätys, –51,5 astetta, mitattiin tammikuussa 1999, ilmamassan lämpötila oli Suomessa –20 asteen molemmin puolin. Suomen kylmyysennätyksen aikana ilmamassa oli siis kuta kuinkin yhtä kylmää kuin nyt näinä päivinä itäisen Suomen yllä.

Todettakoon, ettei arktisen ilmamassan pääsy Suomeen ole mitenkään tavatonta ja näin voi käydä useampana talvena lyhytkestoisesti. Jos arktinen ilmamassa saapuu yhdessä korkeapaineen kanssa ja tuulet pääsevät heikkenemään, pakkanen kiristyy hyvin hyytäviin lukemiin.

Tammikuussa 1987 ilmamassan lämpötila on ollut GFS-analyysin perusteella Etelä- ja Itä-Suomessa vielä nykyistäkin hyytävämpi: noin –30 astetta. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla mitattiin 34–36 asteen ennätyspakkasia. Niinä talvina, kun polaaripyörre pääsee heikkenemään tai hajoamaan, arktista ilmamassaa voi valahtaa pidemmiksi ajoiksi Suomen leveysasteille ja paljon etelämmäskin.

Ilmamassan lämpötila eroaa maan pinnan lämpötilasta

Se, kuinka hyytäväksi meno pääsee kehkeytymään kylmän ilmamassan vallitessa täällä maan kamaralla, riippuu pilvisyydestä, tuulisuudesta ja säteilyjäähtymisen voimakkuudesta. Vaikka 1,5 kilometrin korkeudessa päällämme olisikin arktista ilmamassaa, se ei aina välttämättä tunnu eikä näy alempana.

Hyytävimmät talvilämpötilat mitataankin aina maan pinnalla, missä säteilyjäähtyminen on selkeässä säässä voimakasta eli maan pinnalta siis poistuu pitkäaaltosäteilyä avaruuteen ja pinta kylmenee nopeasti. Jos taivas on selkeä, eikä ilma tyynessä säässä sekoitu, lämmön karkaamista ei juuri estä mikään.

Tuulen viritessä pakkanen lauhtuu nopeasti, sillä ilma sekoittuu pystysuunnassa. Myös pilvisyys torppaa pakkasen kiristymisen, sillä se hidastaa pitkäaaltosäteilyn karkaamista avaruuteen. Itse asiassa merkittävä osa säteilystä heijastuu pilvistä takaisin maanpinnalle.

Vaikka sää onkin nyt vuodenaikaan nähden miltei poikkeuksellisen kylmää, täytyy todeta, että kylmempääkin voisi olla. Jos yhtä hyytävä ilmamassa levittäytyisi Suomeen yhdessä talvisen korkeapaineen kanssa tammi–helmikuussa, hytisisi Suomi selvästi jäätävämmässä säässä.

Nyt maaliskuun aurinko tekee jo tehtävänsä ja tasaa pakkashuiput. Lämpötila kohoaakin keskiviikkona aamun alhaisimmista lukemista jopa 15–20 asteella iltapäivään mennessä. Todennäköisesti näin kylmää säätä ei enää nähdä ennen ensi talvea, jos silloinkaan.

Lue seuraavaksi: Tutkimus: Ilman siitepölypitoisuudella on yhteys koronan tartuntatiheyteen – koivun kukinta tänä vuonna mahdollisesti viime vuotta runsaampaa

Blogin tilastotiedot: Ilmatieteen laitos, Wetter3 (arkisto)

Markus Mäntykannas

Päivitetty 9.3.2021 klo 19.25