"4487 kuorma-autollista lunta päivässä": Lumensyvyys on nyt paikoin harvinaisen suuri ja lisää valkeaa on tulossa – tästä erikoinen tilanne johtuu

Lunta tulvillaan on helmikuinen talvisää! Maan etelä- ja keskiosassa lunta on tupruttanut reilun viikon sisään niin paljon, että tällä hetkellä lumensyvyys on paikoin jopa harvinaisen suuri ajankohtaan nähden. Eikä lumentulo tähän ole loppumassa, sillä kuulumme jatkossakin matalapaineiden reitille.

Lumi jakaa kansan kahteen kastiin: osa nauttii lumenpaljoudesta täysin siemauksin, kun taas toiselle puoliskolle loputtomalta tuntuvat lumityöt ja liikkumisen vaikeus ovat käyneet raskaiksi. Kunnossapitokalusto on ollut koetuksella, kun töitä on paiskittu taukoamatta vuorokauden ympäri.

Yli puolen metrin lumensyvyyksiä mitataan nyt etelärannikkoa myöden, vaikka tilastollisesti talven lumisin ajankohta ajoittuukin suuressa osassa maata maaliskuulle, Lapissa vasta huhtikuulle. Lunta on tällä hetkellä eteläisessä Suomessa laajalti jopa tuplaten enemmän kuin keskimäärin talven lumisimpana ajankohtana maaliskuun alussa.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Espoon Nuuksiossa lumensyvyys oli maanantaiaamuna 74 cm, joka on kolminkertainen määrä ajankohdan normaaliin lumensyvyyteen nähden pääkaupunkiseudulla. Täytyy kuitenkin huomioida, ettei Nuuksion asema edusta Uudenmaan keskimääräistä lumitilannetta kovinkaan hyvin, sillä Nuuksion ympäristö on pinnanmuotojensa vuoksi yleensä jokaisena talvena Uudenmaan lumisimpia paikkoja. Esimerkiksi rannikon läheisyydessä Helsingin Kaisaniemessä lunta oli maanantaiaamun mittauksessa maltilliset 30 cm.

Eteläisen Suomen lumitilanteessa on kuitenkin suurta paikallista vaihtelua. Lähtökohtaisesti paksuimmat hanget löytyvät itäiseltä Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa lunta on huomattavasti vähemmän, paikoin alle 20 senttimetriä.

"Helsingin Kaupunkiympäristön Twitter-tilillä tiedotettiin helmikuun alussa, että lunta on parhaimmillaan kärrätty päivässä peräti 4487 kuorma-autollista. Tämä on suurempi määrä kuin kertaakaan viime talven aikana."

Valtteri-pyryn tai viimeisimmän viikonlopun kaltaisia "lumenpaisumuksia" ei enää uusissa ennustemalleissa näy, mutta siitä huolimatta suuressa osassa maata lumipeite jatkaa vahvistumistaan lähitulevaisuudessa. Talven tilastollisesti lumisimpaan hetkeen on maan eteläosassa vielä matkaa kuukausi ja keskisessä Suomessa reilu kuukausi. Pohjoisempana hanki on ollut paksuimmillaan vasta huhtikuussa.

Sydäntalven runsaille sateille löytyy luonnollinen selitys ylempää ilmakehästä. Korkeita leveysasteita kiertävä napa- eli polaaripyörre on tällä hetkellä vuodenaikaan nähden voimakas. Se tarkoittaa meidän leveysasteilla yleensä voimakkaita länsivirtauksia ja vilkasta matalapainetoimintaa. Meillä tilanne onkin purkaantunut runsaana lumentulona ja lukuisina myrskypäivinä.

Lue myös: Tammikuussa säässä tapahtui: Valtteri-pyry tykitti lunta, föhn-tuuli lämmitti, helmiäispilvet loistivat taivaalla – myrskypäiviä peräti yhdeksän kappaletta 

Harvinaisen paksuja hankia, mutta ei vielä ennätyksellisiä

Etelä- ja keskisuomalaiset ovat huokaisseet helpotuksesta, kun lumentulo on alkavalla viikolla tauonnut. Lunta on tällä hetkellä keskivertoa enemmän laajalti maan etelä- ja keskiosassa lounaisinta Suomea lukuun ottamatta. Mantereen puolella lunta on kaikkialla, vähiten Hangon Tvärminnen mittausasemalla, missä sitä on yhdeksän senttimetriä.

Jos lunta mielii pakoon, Utön saarella lumensyvyys näyttää nyt pyöreää nollaa.

Onko lunta nyt sitten jossain kohtaa jo ennätyksellisen paljon? Ei ole, ei lähellekään.

Miesmuisti on tunnetusti lyhyt: lunta on useampana vuotena ollut helmikuun alussa (1.–14.2.) jopa nykyistä enemmän. Vielä ei kolkutella ajankohdan ennätyksiä, vaikka loputtomalta tuntuneet lumityöt ovatkin koetelleet sekä lihaksia että pääkoppaa.

Etelä-Suomessa helmikuun alun paksuimmat hanget löytyvät tilastoista vuodelta 1984, jolloin Etelä-Karjalassa sijaitsevalla Ruokolahdella mitattiin 121 cm lunta 9. päivänä helmikuuta. Uudellamaalla puolestaan vuodesta 1959 alkavan digitoidun mittaushistorian paksuimmat, tasan metrin (100 cm) paksuiset hanget, mitattiin Lapinjärvellä 9. helmikuuta vuonna 1984.

Katso tämänhetkinen lumitilanne Forecan sivuilta!

Pääkaupunkiseudulla Helsinki–Vantaalla ei tarvitse kovin kauas vilkuilla mittaushistoriaan, sillä täällä lunta on ollut tämänhetkisiä arvoja (55 cm) enemmän vuonna 2019, jolloin helmikuun alussa lumensyvyys oli 63 cm. Suurin helmikuun alun lumensyvyys on mitattu Vantaalla vuonna 1966, jolloin lunta oli 79 cm. Toinen sija menee vuodelle 2011, jolloin lunta oli 76 cm ja kolmas sija vuodelle 2013, kun lumensyvyys oli 72 cm.

Pohjoisempana Juupajoen Hyytiälässä lunta on tällä hetkellä 76 cm ja se on kyseisen havaintoaseman kolmanneksi suurin lumimäärä helmikuun alussa. Eniten Hyytiälässä on ollut lunta helmikuun alussa vuonna 1984, jolloin lunta oli 94 cm, toiseksi eniten lunta oli vuonna 1974, 92 cm.

Vilkas matalapainetoiminta kasaa Suomeen lunta, vesisateet ja sulaminen jääneet vähemmälle

Helmikuun kuuden ensimmäisen vuorokauden (1.−6.2.) sadekertymä on paikoin jo yhtä suuri kuin koko kuukauden normaali sademäärä. Esimerkiksi Kouvolan Anjalassa sadetta on vedeksi muutettuna kertynyt 39,9 mm, kun paikkakunnan tilastollinen sademäärä helmikuussa on 40 mm. Eipä siis ihme, että kouvolalaiset kirjaimellisesti kahlaavat nyt lumessa!

Runsaiden sateiden syypäänä on vilkas matalapainetoiminta, jota ruokkii yläilmakehän tiivis napapyörre. Se syntyy talvikuukausiksi pohjoisen napa-alueen ympärille eri leveysasteilla vallitsevien suurten lämpötilaerojen vuoksi.

Pyörteen ollessa tiivis leveysasteillamme vallitsevat keskimäärin länsivirtaukset, jolloin matalapaineita vilisee Suomen ympäristössä. Tällä hetkellä länsivirtaukset ovatkin tilastollista keskiarvoa voimakkaampia ylempänä ilmakehässä. Matalapainetoiminta näyttäisi jatkuvan Suomessa vilkkaana lähitulevaisuudessakin.

Tilanne oli vastaavanlainen ensimmäisenä koronatalvena 2020, jolloin polaaripyörre niin ikään oli myös hyvin tiivis ja voimakas. Matalapainetoiminta oli vilkasta, mutta tuolloin Suomeen kulkeutuikin selvästi tätä talvea lauhempaa ilmaa, mikä piti sateet vetisempinä ja lumipeitteen loitolla maan etelä- ja länsiosasta.

Nyt tilanne on toisenlainen, sillä lauhin ilma on jäänyt Suomen länsi- ja eteläpuolelle, jolloin sateet ovat meillä pääsääntöisesti pysyneet kiinteässä olomuodossa. Vesisateiden ja lämpöputkien poissaolo onkin johtanut lumipeitteen suureen kasvuun verrattain lyhyessä ajassa.

Samantyyppinen sääkuvio on jatkumassa vastaisuudessakin, joten uskon, että lumipeite tästä vielä vahvistuu ja aurauskalustolla tulee olemaan kova kysyntä. Helsingin Kaupunkiympäristön Twitter-tilillä tiedotettiin helmikuun alussa, että lunta on parhaimmillaan kärrätty päivässä peräti 4487 kuorma-autollista. Tämä on suurempi määrä kuin kertaakaan viime talven aikana.

Lue seuraavaksi: Pitkä sääennuste maalis–toukokuulle julki: Toiveikas viesti kevään ystäville!

Markus Mäntykannas

Päivitetty 7.2.2022 klo 17.07