Pohjois-Euroopan energiasäässä hyytävä ajanjakso – "voi jatkua viikkoja"

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen, ECMWF:n mukaan, Pohjois-Euroopassa on edessä vuodenaikaan nähden hyytävä ajanjakso. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen, että energiasää on lähiaikoina Euroopan pohjoiskolkassa haastavaa ja pörssisähkön käyttäjiä uhkaavat hintapiikit. Joulukuun ensimmäisenä päivänä julkaistun kuukausiennusteen mukaan kylmä suursäätilanne voi jatkua viikkoja.

Kotimainen kantaverkkoyhtiö Fingrid on kehottanut varautumaan tulevana talvena kiertäviin sähkökatkoihin, mikäli Pohjois-Euroopassa koetaan selvästi tavanomaista kylmempää säätä ja tuulet tyyntyvät.

Sähkönriittävyyteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ovat seuraavat:

• Kuinka kylmä talvesta tulee? Etelä-Suomeen yltävä kireän pakkasen jakso vaikuttaa sähkönriittävyyteen eniten. Kireän pakkasen raja on maan eteläosassa –15, Keski-Suomessa –20 ja pohjoisessa –25 astetta. Sähkönkulutusta voidaan joutua säännöstelemään kylmimmän sään aikana.
• Kuinka paljon sähköä saadaan tuotua Ruotsista ja Virosta?
• Kuinka runsaita sateita Skandinaviassa saadaan ja kuinka paljon vesivoimalla tuotettavaa sähköä voidaan hyödyntää?
• Miten hyvin sähköä onnistutaan säästämään ja miten sähkönkulutuspiikkeihin varaudutaan?
• Missä vaiheessa Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa?

Fingrid mainitsee, että näistä tekijöistä sähkönriittävyyteen vaikuttavat eniten nimenomaan sääolosuhteet. Koko Pohjois-Euroopan alueelle levittäytyvä talvinen korkeapaineen alue kireine pakkasineen ja heikkoine tuulineen nostaisi sähkönkysynnän pilviin ja hyydyttäisi tuuli- ja vesivoimalla tuotettavan sähkön osuutta.

Kylmä asetelma edessä

Kulunut marraskuu oli Suomessa lämpöoloiltaan tavanomainen tai hieman normaalia lämpimämpi, mutta joulukuu näyttää ottavan selvästi kylmemmän vaihteen päälle. Lämpötilan odotetaan jäävän Pohjois-Euroopassa sekä 5. että 12. joulukuuta alkavilla viikoilla laajalti 1–6 astetta tavanomaista alhaisemmaksi.

Kylmän asetelman taustalla vaikuttavat seuraavat kaksi tekijää:

• negatiivinen NAO-indeksi
• tavanomaista korkeampi ilmanpaine Skandinaviassa.

NAO (North Atlantic Oscillation) kuvastaa Pohjois-Atlantin oskillaatiota – tarkemmin sanottuna sään vaihtelua ja ilmanpainepoikkeamia Pohjois-Atlantin alueella.

Lue myös: Mikä on NAO, ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Positiivisen NAO:n aikana matalapainetoiminta Islannin edustalla on vilkasta ja Euroopassa vallitsevat todennäköisemmin länsi- ja lounaisvirtaukset, kun taas negatiivisen NAO:n aikana matalapaineet ohjautuvat eteläisemmälle reitille. Silloin Islannin edustalla on ajankohdan keskiarvoa korkeampi ilmanpaine. Negatiivisen NAO-vaiheen aikana Pohjois-Eurooppaan voi talvisin muotoutua kylmä korkeapaineen alue, kun taas matalapaineet sateineen ohjautuvat Atlantilta Etelä-Eurooppaan ja Välimerelle.

Sekä eurooppalaisen (ECMWF) että yhdysvaltalaisen (NOAA) ennusteen mukaan negatiivinen NAO-vaihe on vahvistumassa joulukuun alussa ja NAO-indeksi on saavuttamassa loppuvuoden pohjalukemat. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Islannin edustalle odotetaan selvästi normaalia korkeampaa ilmanpainetta ja Azoreille vilkasta matalapainetoimintaa.

Asetelma tietää myös tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa. Eurooppalaisen säämallin päiväkohtaiset ennusteet antavat osviittaa siitä, että 5. joulukuuta alkavalla viikolla pakkanen voi kiristyä selvästi, jos sää pääsee selkenemään. Etelästä lähestyy kuitenkin ajoittain hankalasti ennustettavia matalapaineita, jotka voivat lisätä tuulisuutta ja lauhduttaa säätä, mutta kokonaiskuva näyttää varsin talviselta ja vuodenaikaan nähden kylmältä.

Kallista pörssisähköä ja kysyntäpiikkejä?

Pohjois-Eurooppaan kehkeytyvän kylmän sääasetelman voidaan odottaa heijastuvan sähkönkulutukseen ja pörssisähkön hintaan. Fingridin aineiston perusteella sähkönkulutus on ollut marraskuun alusta lähtien tarkasteltuna pienoisessa kasvussa, mutta toistaiseksi merkittäviä kulutuspiikkejä ei ole vielä nähty. Toisaalta laaja-alaista kireän pakkasen tilannettakaan ei ole toistaiseksi koettu.

Matalapaineiden reitti ja pilvisyys ovat tekijöitä, jotka määrittelevät, kuinka kireäksi pakkanen pääsee joulukuun edetessä kiristymään. Vaikka Pohjois-Eurooppa näyttääkin olevan korkeapainevoittoinen ja ilmamassa on pääsääntöisesti kylmää, voi etelämpää Euroopasta ajoittain nousta matalapaineita lumisateineen, jolloin sää lauhtuisi tilapäisesti.

Pitkäkestoinen lauhtuminen ja tuulinen sää eivät kuitenkaan näytä kovin todennäköisiltä vaihtoehdoilta ennustetussa asetelmassa. Pikemminkin odottaisin tuulien heikkenemistä ja pakkasen asteittaista kiristymistä lähiaikoina eri puolilla Pohjois-Eurooppaa. Yhdistelmä tietäisi hankalaa energiasäätä, koska tuulivoimalla tuotettavan sähkön osuus pienenisi ja kiristyvä pakkanen puolestaan lisää sähkönkulutuksen tarvetta samanaikaisesti eri puolilla Pohjoismaita.

Joulukuun alkupuoliskon ennusteeseen on kuitenkin viime aikoina liittynyt epävarmuuksia, joten nähtäväksi jää, kuinka paljon sää lopulta pääsee kylmenemään.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 3.12.2022 klo 11.35