Suihkuvirtaus jämähtää kauas Suomen eteläpuolelle: "Mahdollistaa lumipyryt ja paukkupakkaset"

Euroopan suursäätilaa ohjaava suihkuvirtaus on jämähtämässä kauas Suomen eteläpuolelle. Tämän myötä kuulumme vastaisuudessa hyvin kylmän ilmamassan piiriin, mikä mahdollistaa lumipyryt ja paukkupakkaset. Lumipeitettä odotellaan vähitellen myös eteläiseen Suomeen.

Kulunut lokakuu oli maailmanlaajuisesti ennätyslämmin lokakuu ja Euroopassakin mittaushistorian neljänneksi lämpimin lokakuu, vaikka Suomessa se ei siltä tuntunutkaan. Meillä lokakuu oli tavanomaista kylmempi kuukausi, samaten myös Ruotsissa ja Norjassa. Syypäänä koleudelle oli normaalia eteläisemmälle reitille jämähtänyt suihkuvirtaus, joka piti Pohjois-Euroopan usean viikon ajan kylmän ilmamassan piirissä.

Suihkuvirtauksella tarkoitetaan troposfäärin ylimässä osassa puhkuvaa voimakkaan ilmavirtauksen aluetta, joka jakaa erilaiset ilmamassat toisistaan. Yleensä suihkuvirtaus syntyy alueelle, missä pohjois-etelä-suuntaiset lämpötilaerot ovat suurimmillaan. 

Suomen säähän vaikuttaa eniten polaarinen suihkuvirtaus, joka tyypillisesti kulkee lähellä leveysastetta 60 °N, mutta voi kiemurrella missä tahansa leveysasteiden 40 °N ja 70 °N välillä. Kuluneen syksyn ja alkutalven aikana tämän suihkuvirtauksen reitti on kuitenkin toistuvasti suunnannut Pohjois-Atlantilta kohti Keski-Eurooppaa, eli voisi todeta, että polaarinen suihkuvirtaus on jämähtänyt ja jämähtämässä uudelleen epätyypillisen alhaisille leveysasteille. Pohjois-Eurooppaan muodostuneet sitkeät korkeapaineen alueet voivat olla yksi osasyy, miksi suihkuvirtaus ei ole päässyt raivaamaan tietään pohjoisemmas.

Suihkuvirtauksen jumittaminen Keski-Euroopan ilmatilassa voi tietää Pohjois-Eurooppaan hyytäviä aikoja, koska ilmamassa polaarisen suihkuvirtauksen pohjoispuolella on jo erittäin talvista. Lumipeite voi pian tulla rytinällä maan eteläosaankin, ja pohjoisessa Suomessa paukkupakkaset voivat jatkua pitkään, jos sää on heikkotuulista ja pilvipeite vähäistä.

Tiistaina 14. marraskuuta rikottiin ensimmäistä kertaa kuluvana talvena 30 pakkasasteen raja Lapissa. Kylmempää voi olla vielä edessä.

Suihkuvirtaus voi pysyä samalla reitillä viikkoja, jopa kuukausia

Ilmamassoja erottavan suihkuvirtauksen reittiin ja voimakkuuteen vaikuttavat lukuisat tekijät. Maastonmuodot, lämpötilaerojen suuruus sekä erilaiset säähäiriöt, kuten matala- ja korkeapaineet, vaikuttavat suihkuvirtauksen syntymiseen ja sen reittiin.

Planeettamme voimakkain suihkuvirtaus on kunkin pallonpuoliskon talviajan polaarinen suihkuvirtaus. Sen vaikutukset Suomen ja Euroopan säähän ovat merkittävät. Polaarinen suihkuvirtaus on voimakkaimmillaan talviaikana, jolloin pohjois-etelä-suuntaiset lämpötilaerot ovat suurimmillaan.

Yksinkertaisimmillaan suihkuvirtaukset kulkevat lännestä kohti itää, mutta toisinaan niihin muodostuu mutkia. Mutkien syvyys vaikuttaa, kuinka kauas eteläisille leveysasteille purkautuu kylmää ilmaa ja vastaavasti kuinka kauas pohjoiseen virtaa lämmintä ilmaa. Voimakkaasti mutkitteleva suihkuvirtaus voi äärimmillään tuoda pakkasia ja lumisateita esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään tai vastaavasti toisessa ääripäässä sulattaa hankia ja jääpeitettä Norjan Huippuvuorilla.

Toisinaan suihkuvirtaukset matelevat samalla reitillä pitkiäkin aikoja. Tämän vuoksi samantyyppinen säätilanne voi jatkua tietyllä alueella viikkoja, jopa kuukausia.

Lokakuun puolivälissä polaarinen suihkuvirtaus jämähti Suomen eteläpuolelle, mikä mahdollisti vuodenaikaan nähden hyvin talvisen sään eri puolilla maata. Nyt sama näyttäisi toistuvan.

Lue myös: Meteorologi kuukausiennusteesta: ”Edessä on talvisia päiviä koko maassa” – pakkanen paukkuu paikoin jopa 30 asteen tienoilla

Talvinen jakso edessä

Merkit viittaavat, että marraskuun loppupuoli voi olla Suomessa hyvinkin talvinen. Tämän ajatukseni perustan siihen, että tällä hetkellä eri säämallit ennakoivat suihkuvirtauksen reitin pysyttelevän marraskuun jälkimmäisellä puoliskolla pääosin Suomen eteläpuolella, jolloin jäisimme pitkäksi aikaa polaarisen, talvisen ilmamassan vaikutusalueelle.

Vaihtoehtoisesti suihkuvirtaus voisi ajoittain tehdä myös syvän mutkan Suomen kohdalla kohti etelää, mutta tässäkin tapauksessa olisimme suihkuvirtauksen kylmällä puolella. Näyttää kovasti siltä, että korkeapaine toisensa perään pyrkii hallitsemaan Pohjois-Euroopan säätilaa ja niinpä Atlantin lauhduttavat matalapaineet joutuvat väistämään kohti keskistä Eurooppaa.

Katso videolta ennuste suihkuvirtauksen reitistä:

Mielenkiintoni kohdistuu erityisesti 20. marraskuuta alkavaan viikkoon. Suomi on talvisessa ilmamassassa ja matalapaineiden ennustetaan kulkevan pääsääntöisesti Suomen eteläpuolella tai eteläistä Suomea viistäen. Vastaavassa asetelmassa on aikaisempina vuosina maan etelä- ja keskiosassa koettu sakeita lumipyryjä. Kaikki riippuu siitä, mitä reittiä matalapaineet kulkevat, mutta periaatteessa mahdollisuudet sakeaan lumentuloon ovat olemassa, jos Atlantin matalapaineet viistävät Suomea kylmän ilmamassan alueella. Ympäristöään lämpimämpi Itämeri voi voimistaa sateita tähän aikaan vuodesta.

Pohjoisessa Suomessa puolestaan pakkanen tulee olemaan useampana päivänä kireää erityisesti yö- ja aamuaikana. Pakkanen voi ajoittain olla kireää myös maan keskivaiheilla. Kireän pakkasen raja on pohjoisessa 25, maan keskivaiheilla 20 ja etelässä 15 pakkasastetta.

Talvisesta marraskuun jatkosta huolimatta ECMWF:n tuorein vuodenaikaisennuste joulu–helmikuun jaksolle ennakoi tavanomaista lämpimämpää talvea Suomeen.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 15.11.2023 klo 11.23