Tuore kuukausiennuste: Näin edetään kohti talvilomia – helmikuussa jo ajoittain kevään tuntua?

Sää jatkuu vaihtelevana – edessä on välillä kylmempiä ja välillä lauhempia jaksoja. Eteläiseenkin Suomeen ennakoidaan tällä viikolla ajoittain öisiä 10–15 asteen pakkasia ja ensi viikolla 10–20 asteen pakkasia, mutta välillä pakkaset hellittävät. Talvilomien lähestyessä kuukausiennusteessa näkyy keskimääräistä lämpimämpiä viikkoja.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 24. tammikuuta julkaisemassa kuukausiennusteessa tämän viikon keskilämpötila on Suomessa tavanomaista lämpimämpi, ensi viikolla osassa maata on merkkejä keskimääräistä kylmemmästä säästä. Sen jälkeen helmikuun loppuun asti kuukausiennuste näyttää keskimääräistä lämpimämpää säätä. Koululaisten talvilomakausi alkaisi siis tämän ennusteen mukaan ajankohdan tavanomaisia lukemia lauhemmissa merkeissä.

Tammikuun 24. päivä alkanut viikko: Vaihtelevaa säätä

Tämä viikko alkoi lauhana, mutta pakkasiakin nähdään. Kuukausiennusteen mukaan viikon keskilämpötila on Suomessa laajalti 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

– Kuukausiennusteessa lauha alkuviikko lämmittää viikon keskilämpötilaa. Lämpötilat vaihtelevat tällä viikolla vielä pikkupakkasesta kireään pakkaseen, lounaassa ja etelässä voidaan käydä plussallakin, toteaa Forecan meteorologi Jenna Salminen.

Aurinkoisen tiistain jälkeen sää kylmenee keskiviikon vastaiseksi yöksi niin, että etelässäkin pakkasta voi olla paikoin 15 astetta. Viikon keskivaiheilla tulossa on lumisateita ja lauhtuvaa, etelässä ja lounaassa mahdollisesti räntää ja vettäkin.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötiloista!

Sademäärät ovat kuukausiennusteen mukaan tällä viikolla etelässä ja lännessä hieman ajankohdan keskimääräisiä lukemia suurempia, pohjoisessa keskimääräisiä tai hieman keskimääräistä pienempiä.

Tämän hetken ennusteen perusteella pohjoisenpuoleinen virtaus voimistuu ainakin hetkeksi viikonlopun alla, jolloin pakkaset pääsevät jälleen kiristymään öisin jopa 15–20 asteen lukemiin. Viikonloppuna edessä saattaa kuitenkin olla taas hieman lauhempaa säätä, matalapainetta ja lumisateita.

Laajemmassa Euroopan sääasetelmassa 24. tammikuuta alkaneella viikolla läntisessä Euroopassa on korkeapaineen aluetta, Pohjois-Euroopassa matalapaineista säätä. Viikon keskilämpötila on laajalti Pohjois-Euroopassa sekä keskisessä Euroopassa ajankohdan tavanomaisia lukemia korkeampi. Etelä-Euroopassa, etenkin kaakossa, on keskimääräistä kylmempää. Esimerkiksi Kreikassa on alkuviikolla satanut lunta.

Viikko on läntisessä ja eteläisessä Euroopassa laajalti keskimääräistä vähäsateisempi. Norjassa ja paikoin Ruotsissa sekä Baltian maissa ja Puolassa sateita tulee tavanomaista enemmän.

Tammikuun 31. päivä alkava viikko: Osassa maata tavanomaista kylmempää

Tammikuun 31. päivä alkavalla viikolla viikon keskilämpötila on Suomessa etelässä ja lännessä hieman keskimääräistä kylmempi, muualla lähellä keskimääräistä. Sademäärät ovat ajankohdan tavanomaisissa lukemissa.

– Näyttää siltä, että Euroopan korkeapaineen pääpaino on edelleen läntisessä Euroopassa, matalapaineet keskittyvät pohjoiseen Eurooppaan ja Länsi-Venäjälle. Tämä tarkoittaa Suomeen virtauksia pohjoisesta ja lännestä. Ajoittain pakkanen voi kiristyä ja ajoittain heiketä. Tämän hetken ennusteen mukaan ensi viikolla etelässäkin pakkanen voi selkeämpinä ja heikkotuulisina öinä kiristyä 20 asteen tuntumaan, pohjoisessa pakkasta voi olla 30 astetta, Jenna Salminen ennustaa.

Sateet ovat näillä näkymin ensi viikolla enimmäkseen lunta.

Katso videolta kuukausiennuste sateista!

Pitkän ajan säätilastojen mukaan keskimääräiset ylimmät lämpötilat ovat Suomessa tammi–helmikuun vaihteessa maan eteläosassa laajalti 0–4 pakkasastetta, lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla 0–2 plusastetta. Maan keskiosassa keskimääräinen ylin lämpötila on tammi–helmikuun vaihteessa 0–6 pakkasastetta, pohjoisessa laajalti 4–10 pakkasastetta.

Muun Euroopan osalta 31. tammikuuta alkava viikko on keskimääräistä lämpimämpi osin läntisessä ja keskisessä Euroopassa, mutta edelleen tavanomaista kylmempi kaakkoisessa Euroopassa.

Läntisessä Euroopassa ja Välimeren ympäristössä sateita tulee tavanomaista vähemmän.

Helmikuun 7. päivä alkava viikko: Keskimääräistä lämpimämpää koko maahan

Kuukausiennusteen mukaan 7. helmikuuta alkavan viikon keskilämpötilat ovat Suomessa 1–3 astetta ajankohdan keskimääräisiä lukemia korkeampia.

– Lauhempi sää nostaa päätään. Näyttää siltä, että läntisessä Euroopassa ollut korkeapaine on siirtymässä. Todennäköisesti korkeapaineen aluetta tulee muodostumaan joko eteläiseen Eurooppaan tai Euroopan keskivaiheille, mahdollisesti ajoittain Suomeenkin ulottuen. Matalapainetoiminta keskittyy Euroopan pohjoispuolelle. Tässä asetelmassa Suomi jäisi enemmänkin lauhojen lounaisvirtausten vaikutukseen. Tämä edesauttaa keskimääräistä lämpimämmän sään saapumista, Jenna Salminen sanoo.

Viikon sademäärät näyttävät Suomessa keskimääräisiltä.

Kuukausiennusteen mukaan 7. helmikuuta alkava viikko on etenkin keskisessä ja pohjoisessa Euroopassa keskimääräistä lämpimämpi, kaakkoisessa Euroopassa ja Turkin seudulla on edelleen keskimääräistä kylmempää.

Viikon sademäärät ovat Euroopassa laajalti keskimääräistä pienempiä tai keskimääräisiä. Norjassa ja paikoin Ruotsissa sateita tulee tavanomaista enemmän.

Helmikuun 14. päivä alkava viikko ja talvilomien alku: Miltä näyttää helmikuun loppupuolisko?

Helmikuun 14. päivä alkavalla viikolla korkeapainesää on edelleen todennäköistä eteläisessä ja keskisessä Euroopassa. Kuukausiennusteen mukaan Suomessa viikon keskilämpötila on yhä 1–3 astetta tavanomaista korkeampi.

– Lounainen ilmavirtaus alkaa helmikuun mittaan taittaa lämpötilaa nollan yläpuolelle etenkin etelässä ja lännessä. Samalla todennäköisyys vesisateille alkaa olla etelässä ja lännessä suurempi, Jenna Salminen toteaa.

Muualla Euroopassa Lounais-Euroopasta pohjoiseen Eurooppaan on kuukausiennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpää, kaakkoisessa Euroopassa puolestaan keskimääräistä tai keskimääräistä kylmempää.

Koululaisten talvilomia vietetään Suomessa viikoilla 8–10 eli 21.2.–13.3.

ECMWF:n ennustekartat ulottuvat nyt viikon 9 loppuun asti. Tämän hetken ennusteissa viikoille 8–9 näkyy merkkejä ajankohdan keskimääräisiä lukemia lämpimämmästä säästä, niin Suomeen kuin laajalle muuallekin Eurooppaan. Ennusteiden epävarmuus kuitenkin kasvaa jo tässä vaiheessa.

– Tämän hetken ennusteessa tuuli käy talvilomien kahdella ensimmäisellä viikolla yhä enemmän tai vähemmän etelän ja lännen väliltä tuoden meille ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeampia lämpötiloja. Korkeapainetta on todennäköisimmin alkuun edelleen eteläisessä ja keskisessä Euroopassa, toisella talvilomaviikolla ennusteen mukaan korkeapaineen pääpaino siirtyy taas enemmän läntiseen Eurooppaan. Korkeapaine näillä alueilla edesauttaa matalapaineiden reitin pysymistä Atlantilta kohti Pohjois-Eurooppaa tai sen pohjoispuolella. Sateita yltänee Suomeen, etelämmäs todennäköisemmin vetenä ja pohjoisessakin olomuodossa voi olla enemmänkin vaihtelua, Jenna Salminen toteaa.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

– Helmikuullakin on kuitenkin varmasti vielä vilpoisia öitä edessä, mutta ei ole pois suljettua, että sieltä olisi helmikuun loppua kohti tulossa muutamia lauhempia päiviä, missä aurinko paistaa ja tuo jo vähän kevään tuntua, Jenna Salminen sanoo.

Pitkän ajan sääennusteet ovat vielä kehitysasteella. Ne kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Pitkä sääennuste helmi–huhtikuulle: Näin meteorologi kommentoi lopputalven ja alkukevään mielenkiintoista tilannetta!

Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!

Karita Kontula-Sokka