Kireää pakkasta keskellä päivää? – Nämä asiat vaikuttavat talvella lämpötilaan ja sääennusteen onnistumiseen

Talvella lämpötilan paikallisvaihtelu kasvaa ja esimerkiksi pilvisyydellä on vielä suurempi merkitys kuin kesäaikaan.

Viime päivinä monia on ihmetyttänyt oman lämpömittarin ero ennusteeseen. Lämpötila on saattanut olla selvästi kylmempi kuin ennusteessa tai lähimmällä havaintoasemalla, tai sää on alkanut kylmetä äkisti keskellä päivää. Eilen itsenäisyyspäivänä kireää pakkasta oli paikoitellen etelässä asti.

Lue myös: Milloin pakkanen on kireää? Näin määritelmä vaihtelee eri puolella Suomea

Yllättäen iskevät kovat pakkaset ovat monen asian summa

Pohjois-Lappi on tällä hetkellä jo enimmäkseen kaamoksen vallassa, eikä maan eteläosassakaan aurinko paljoa vaikuta lämpötilaan. Suurin merkitys paikallisiin lämpötiloihin tähän aikaan vuodesta on siis maastonmuodoilla, pilvisyydellä, tuulella ja sulilla vesistöillä. Ennustevirhe voi sopivissa oloissa olla helposti kymmenen asteen verran.

Pilvet estävät lämpösäteilyä karkaamasta maanpinnalta avaruuteen. Varsinkin matalalla roikkuvilla pilvillä on säähän sama vaikutus kuin paksulla peitolla ihmiselle: lämpötila laskee selvästi hitaammin kuin ilman sitä.

Talvisessa korkeapainesäässä pilvisyys ei yleensä ennustu hyvin ja pilvipeite voi olla hyvinkin riekaleinen – joskus alueella on enemmän reikiä kuin pilveä. Mitä pitempään sää pysyy selkeänä, sitä kylmemmäksi lämpötila yleensä laskee. On tavallista, että pilvipeitteen aukkojen kohdassa lämpötila on 5–10 astetta sääennustetta kylmempi. Lapin laaksoissa ero on usein vielä tätä suurempi.

Tuuli sekoittaa ilmaa maanpinnan lähellä, joten tuulisena päivänä pakkaset ennustuvat paremmin kuin tyynenä. Suomessa lämpötila mitataan kahden metrin korkeudelta, ja tyynessä säässä ero sen ja maanpinnan välillä voi olla jo merkittävä. Esimerkiksi viime eli torstain vastaisena yönä Jyväskylän lentoasemalla alin lämpötila maanpinnassa (tai tässä tapauksessa lumihangen päällä) oli −26,1 astetta ja kahdessa metrissä −19,5 astetta. 

Lue myös: Inversio tuo kovat pakkaset ja huonon ilmanlaadun

Vesistöt toimivat pitkälle alkutalveen kuten kuumavesipullot. Jos veden päällä ei ole vielä jääkantta, tuuli käy meren puolelta tai havaintopaikka on saaressa veden ympäröimänä, lämpötila on yleensä korkeampi kuin sisämaassa. Esimerkkinä tältä päivältä on Lappeenranta: Hiekkapakan havaintoasema on luodolla Saimaalla ja lämpötila oli siellä puoleenpäivään mennessä alimmillaan −13,5 astetta, kun taas Konnunsuon kylmällä ja alavalla peltoalueella oli −23,3 astetta. Osa erosta voi tosin johtua myös pilvisyyden vaihtelusta.

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä tekijänä on maasto. Kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin, ja heikkotuulisessa säässä se valuu kohti ympäristön matalinta kohtaa. Ei tarvitse olla syvä laakso, että lämpötila muuttuu joidenkin kilometrien matkalla useita asteita. Vaarojen ja tuntureiden ympäristössä erot ovat suuria, ja viime vuoden marraskuussa Muonion ja viereisten tuntureiden välinen lämpötilaero oli jopa yli 30 astetta.

Talven kylmimmät lämpötilat liittyvät Suomessa arktiseen ilmamassaan ja korkeapaineeseen. Viime päivien tilanne ei ole ollut vielä pahimmasta päästä, vaikka sää onkin hyvin kylmää ajankohtaan nähden.

Usein kylmässä korkeapainesäässä tiedetään etukäteen sään yleiskuva, mutta ei sitä, missä tarkalleen ottaen on kylmintä. Jos omalla paikkakunnalla taivas alkaa muuttua ennustettua selkeämmäksi, kannattaa varautua nopeasti kylmenevään säähän.

Anna Latvala
meteorologi

Päivitetty 7.12.2023 klo 16.42