Vuosi 2020 on ollut Suomessa myrskyisä – Liisa-myrsky mukaan lukien jo 40 myrskypäivää
Liisa-myrsky myllää tänään torstaina Suomessa. Vuoden varrelta muistetaan myös Tuuli-, Päivö- ja Aila-myrskyt.
Tänään 19. marraskuuta on vuoden 40. myrskypäivä, kun Liisa-myrsky riepottelee parhaillaan Suomea. Tämä on suurin myrskypäivien vuosittainen lukumäärä vuodesta 2006 alkavissa Ilmatieteen laitoksen myrskypäivätilastoissa – ja vuotta on yhä jäljellä. Vuonna 2007 myrskypäiviä oli 39. Myrskypäiväksi katsotaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu kymmenen minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.
Tältä syksyltä mieleen on jäänyt voimakas Aila-myrsky syyskuulta. Syyskuussa oli kuitenkin vain kolme myrskypäivää, kun alkuvuonna myrskypäiviä oli huomattavasti useammin. Tammikuussa myrskypäiviä oli kahdeksan ja helmikuussa kymmenen, yksi helmikuun myrskyistä oli Tuuli-myrsky. Maaliskuussa myrskypäiviä oli seitsemän ja huhtikuussa viisi. Kesäkuu puolestaan päättyi ajankohtaan nähden harvinaisen voimakkaaseen Päivö-kesämyrskyyn.
Lue myös: Aila-myrsky: Poikkeuksellisen voimakas puhuri syyskuussa
Yksi syy alkuvuoden runsaiden myrskyjen taustalla oli, että viime talvena ylempään ilmakehään syntyi vahva polaaripyörre, jonka alla länsivirtaukset ovat keskimäärin voimakkaita Suomen leveysasteilla. Voimakas polaaripyörre lisää talvimyrskyjen todennäköisyyttä Suomessa.
– Länsivirtauksen mukana Atlantilta pääsi liikkumaan meille matalapaineen keskus toisensa jälkeen. Osa matalapaineista oli myrskymatalapaineita. Myrskyjen suuri määrä johtui yksinkertaisesti siitä, että koska matalapaineita pääsi meille enemmän kuin keskimääräisenä talvena, joukkoon mahtui myös useampia myrskymatalapaineita. Vuodenaikaan nähden runsasmyrskyisiä kuukausia olivat erityisesti tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuu, sanoo Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Entä miltä näyttää loppuvuosi myrskyjen osalta?
– Todennäköisesti myrskyjä on tulossa lisää, kun tarkastelee suursäätilaa. Pitkän ajan ennusteen mukaan meillä tuulet kävisivät loppuvuoden ajan keskimäärin lounaasta tai lännestä, mikä viittaa vilkkaaseen matalapainetoimintaan. Eli en ihmettelisi, jos myrskyjä kertyy vielä useampi. Ja tilastollisestihan joulukuu on vuoden myrskyisin kuukausi, sanoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.
Lue myös: Tuore pitkä sääennuste ulottuu jouluviikolle: Näin edetään kohti joulua – katso ennuste!
Vuosittain keskimäärin 27 myrskypäivää
Ilmatieteen laitoksen mukaan keskiarvo vuosina 2006–2019 on 27 myrskypäivää vuodessa. Tätä vuotta aiemmin eniten tässä tilastossa on myrskynnyt siis vuonna 2007, jolloin oli 39 myrskypäivää. Vähiten vuodesta 2006 lähtien on myrskynnyt vuonna 2014, jolloin oli 16 myrskypäivää. Myrskyisin kuukausi on joulukuu, jolloin on ollut keskimäärin 6,6 myrskypäivää. Tammikuussa myrskypäiviä on keskimäärin 4,4 ja marraskuussa 3,5. Vähiten myrskyää heinäkuussa, jolloin on ollut keskimäärin 0,1 myrskypäivää vuosina 2006–2020. Suurin tilastossa oleva myrskypäivien määrä kuukaudessa vuodesta 2006 alkaen on joulukuulta 2011, yhteensä 16 myrskypäivää. Silloin riehuivat muun muassa Tapani- ja Hannu-myrskyt.
Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan tilastoitavien myrskypäivien määritelmää muutettiin kesäkuussa 2020. Aiemmin katsottiin kolmen tunnin välein tehdyistä havainnoista, onko 21 m/s raja ylittynyt. Nykyään automaattihavaintojen avulla otetaan huomioon kaikki kymmenen minuutin liukuvat keskiarvot tuulen nopeudesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan tällä tavoin myrskyt eivät jää huomioimatta, vaikka ne osuisivat kolmen tunnin välein tehtävien päähavaintojen väliin. Nykymenetelmällä laskettava vertailukelpoinen aineisto alkaa vuodesta 2006.
Päivitetty 19.11.2020 klo 18.25
