Tältä näyttää touko–heinäkuun jakso – katso loppukevään ja kesän pitkä ennuste!
Kolmen kuukauden ennusteen mukaan touko–heinäkuun jakso on Suomessa keskilämpötilaltaan enimmäkseen tavanomainen tai osassa maata hieman tavanomaista lämpimämpi. Sademäärät näyttävät jaksolle melko tyypillisiltä. Muualle Eurooppaan ennustetaan laajalti keskimääräistä lämpimämpää touko–heinäkuun jaksoa.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. huhtikuuta kolmen kuukauden ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen touko–heinäkuulle. Ennuste näyttää Suomeen enimmäkseen jaksolle tavanomaisia tai osaan maata hieman tavanomaista korkeampia keskilämpötiloja.
– Touko–heinäkuun jaksosta on ennusteen perusteella tulossa Euroopassa laajalti tavanomaista lämpimämpi. Suomi keikkuu tavanomaista lämpimämmän sään rajalla, mutta yleisesti Pohjois-Euroopassa sään ennustettavuus on heikko. Etenkin alkukesästä matalapainetoiminta on tämän ennusteen mukaan melko vähäistä suuressa osassa Eurooppaa, toteaa Forecan meteorologi Sara Salonen.
Euroopassa ennusteen mukaan laajalti keskimääräistä lämpimämpää – myös osassa Suomea voi olla tavanomaista lämpimämpää
Touko–heinäkuun ennusteen mukaan suuressa osassa Eurooppaa olisi 0,5–1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, paikoin jopa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
– Suurin todennäköisyys tavanomaista lämpimämmälle säälle on eteläisessä Euroopassa. Pohjois-Euroopassa, Suomi mukaan lukien, on myös olemassa pienempi tavanomaista lämpimämpi signaali, mutta ennustettavuus on muuta Eurooppaa selvästi heikompi. On mahdollista, että toisinaan lämpöä pääsee leviämään muualta Euroopasta myös Suomeen asti. Suomessa suurin mahdollisuus tavanomaista lämpimämmälle säälle on maan eteläisellä puoliskolla, pohjoisessa signaalit ovat hyvin heikkoja. Ainoastaan Pohjanlahden ympäristössä on tavanomaista kylmempiä merkkejä hieman tavanomaista hitaammin sulavasta jääpeitteestä johtuen, Sara Salonen kertoo.
Touko–heinäkuun sademäärien ennustetaan olevan melko tyypillisiä Suomessa
Pitkän ennusteen mukaan touko–heinäkuun sademäärät ovat Suomessa melko lähellä jakson keskimääräisiä sademääriä.
– Kuurosateet kuuluvat Suomen kesään. Niihin voi liittyä suurtakin paikallista vaihtelua, mistä johtuen niiden ennustaminen pidemmän ajan päähän on hyvinkin haastavaa. Muun Euroopan osalta eteläisessä Euroopassa tavanomaista vähäsateisemman sään todennäköisyys on hieman koholla touko–heinäkuun jaksolla, Sara Salonen sanoo.
Huhtikuun alun aikana Suomi on toistuvasti jäänyt matalapaineiden reitille, mutta toukokuussa matalapainetoiminnassa on näkyvissä hieman rauhoittumisen merkkejä.
– NAO on kääntymässä negatiivisempaan suuntaan, joka voi näkyä Suomessa länsivirtausten ja matalapainetoiminnan heikkenemisenä. Myös suuressa osassa muuta Eurooppaa on kohonnut todennäköisyys tavanomaista korkeammalle tai tavanomaiselle ilmanpaineelle. Tämä ei poista mahdollisuutta vaihtelulle viikko- ja päivätasolla, mikä on etenkin Suomen säälle tyypillistä.
Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO (North Atlantic Oscillation) on yksi laajan mittakaavan suursäätilaa kuvaavista ilmiöistä. Se määritellään Islannin ja Azorien saariryhmän välisenä ilmanpaine-erona. Negatiivisen NAO-indeksin aikaan ilmanpaine-ero on keskimääräistä pienempi, jolloin Pohjois-Euroopassa länsituulet heikkenevät. Kun NAO-indeksi eli poikkeama keskiarvosta on positiivinen, myös ilmanpaine-ero Islannin ja Azorien välillä on keskimääräistä suurempi. Matalapaineiden reitti ohjautuu silloin tyypillisesti Pohjois-Eurooppaan, jolloin Suomessa vallitsee läntinen tai lounainen ilmavirtaus.
Lue myös: Mikä on NAO?
Pitkän ajan säätilastojen mukaan terminen kesä alkaa Suomen eteläosassa keskimäärin ennen 20. toukokuuta ja aivan pohjoisimmassa Lapissa 24. kesäkuuta jälkeen. Terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 10 asteen yläpuolelle.
-b8desou8.jpg "Termisen kesän alku tilastoissa 1991–2020")
Viime vuonna terminen kesä alkoi maan etelä- ja keskiosassa laajalti 9.–10. toukokuuta. Myöhäisimmillään terminen kesä alkoi viime vuonna Käsivarren Lapissa 17. kesäkuuta.
El Niño vähitellen heikkenemässä
Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.
Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.
Lue myös:
- Suomen sää toukokuussa tilastojen mukaan
- Suomen sää kesäkuussa tilastojen mukaan
- Suomen sää heinäkuussa tilastojen mukaan
Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.
Meneillään oleva El Niño on vähitellen ollut heikkenemässä alkuvuoden aikana.
– Kesää kohti sama suunta jatkuu. Kovin äkillisestä muutoksesta ei ole kuitenkaan kyse. Kesällä ENSO on jäämässä melko neutraalille tasolle ja on vasta loppuvuoden puolella kallistumassa hieman La Niñan puolelle, joten suuria vaikutuksia ei vielä kesän aikana luultavimmin nähdä Euroopan, saati Suomen tasolla, Sara Salonen toteaa.
Lue seuraavaksi:
Mikä on El Niño?
Mikä on La Niña?
Päivitetty 8.4.2024 klo 16.17
