Miten lumivyöry tapahtuu ja mitkä ovat sen ensimerkit?

Lumivyöryjä esiintyy säännöllisesti myös Suomen Lapin tuntureilla. Tietyt tekijät lisäävät niiden todennäköisyyttä. Kuva: PIxabay

Lumivyöry tarkoittaa tilannetta, jossa lumimassa lähtee vyörymään rinnettä pitkin alaspäin. Lumivyöryn voi laukaista esimerkiksi runsas lumentulo tai lämpötilan suuri vaihtelu.

Lumivyöryvaara on suurimmillaan jyrkissä rinteissä ja niiden välittömässä läheisyydessä. Lumivyöryyn joutumisen riskiä voi vähentää kulkemalla lähellä loivia rinteitä. Suomessa lumivyöryt ovat yleisimpiä kevättalvella.

Nämä tekijät voivat laukaista lumivyöryn

Lumivyöryn todennäköisyyteen vaikuttavat sekä sääolosuhteet että maaston muodot. Lumivyöryvaara kasvaa seuraavissa tapauksissa:

Rinteen kaltevuus yli 25 astetta ja rinne sijaitsee suojanpuolella
Runsas lumentulo
Voimakas tuuli, joka on kasannut lunta rinteiden päälle
Kevätaurinko, joka sulattaa lunta päivisin, mutta yöllä lumipeite jäätyy
Suuret ja nopeat vaihtelut lämpötilassa
Lumesta lähtevät erikoiset äänet
Vesisade talvella

Omat valinnat ratkaisevat

Peräti 90 % lumivyöryyn joutuneista on aiheuttanut lumivyöryn itse laskettelemalla jyrkillä luonnonvaraisilla rinteillä. Valtava määrä lumimassaa saattaa lähteä liikkeelle suksien tai lumilaudan alla pienestäkin liikkeestä, jos rinne on hyvin kalteva.

Omilla valinnoilla on siis todella suuri merkitys, kun arvioidaan lumivyöryyn joutumisen potentiaalisia riskitekijöitä. Mutta miten lumivyöryyn joutumisen riskiä voi pienentää?

On tärkeää selvittää, missä maastossa lumivyöryjä yleensä esiintyy ja välttää liikkumista vaara-alueilla. Lumivyöryjä syntyy erityisesti jyrkissä rinteissä, jolloin myös vyöryn kulkuväylällä ja lumen kasaantumisalueella liikkumista tulisi välttää. Jos lumivyöryn alle joutuu, eloonjäämisen todennäköisyys pienenee jo 15 minuutin jälkeen lumimassan alla.

Tilanne on syytä ottaa tosissaan, sillä apua ei välttämättä heti ole tarjolla. Suomessa lumivyöryvaaran todennäköisyyttä voi seurata lumivyöryennusteesta. Ulkomailla ollessa kannattaa selvittää, mikä on kunkin maan virallinen taho, joka ennusteita tuottaa.

Talvipäivä Kilpisjärvellä — Suomessa lumivyöryt ovat todennäköisimpiä kevättalvella, kun yön ja päivän välinen lämpötilaero kasvaa ja lumipeite lähtee kevätauringossa vähitellen pehmenemään ja sulamaan. Kuva: Markus Mäntykannas, Kilpisjärvi, arkistokuva

Näin vähennät riskiäsi joutua lumivyöryyn

Älä poikkea merkityiltä reiteiltä ja kulje vain hiihtokeskuksen merkitsemillä turvallisilla alueilla
Älä lähesty jyrkkiä rinteitä, joiden kaltevuus on yli 25 astetta
Kulje harjanteita ja korkeampia muotoja myötäillen
Ole valppaana luonnonvaraisilla rinteillä varsinkin huonolla säällä
Seuraa koko ajan sijaintiasi puhelimen tai kartan avulla, äläkä poikkea alueelle, jota et tunne

Jos lumivyöry kuitenkin pääsee laukeamaan, eikä sitä ole mahdollista väistää, on syytä yrittää laskea viistosti alaspäin alueelta. Jos lumivyöry kuitenkin ehtii viedä mennessään, pitäisi pyrkiä kaikin keinoin pysymään pinnalla. Lumen seassa puolestaan pitää yrittää parhaansa mukaan taata hengittämisen sujuvuus, eli pitää suu ja nenä vapaana lumesta.

Jos puolestaan havaitsee lumivyöryn vieneen mukanaan muita ihmisiä, on tärkeää selvittää tarkka sijainti ja hälyttää apua.

Lue seuraavaksi: Lapin lämpötiloissa on suurta paikallista vaihtelua: Miksi tunturin huipulla on lauhempaa kuin laaksossa?

Lähteet: Luontoon.fi

Päivitetty 9.2.2021 klo 13.45