Sää ja allergia-asiantuntija: Katariina Ijäs tietää, miten helpottaa siitepölyallergian oireita ja mistä ne tunnistaa

Siitepöly aiheuttaa vuosittain oireita arviolta miljoonalle suomalaiselle, eli meistä noin joka viides kärsii allergiaoireista. Katariina Ijäs toimii Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntijana ja paljastaa tässä haastattelussa, mitkä ovat tyypillisimmät siitepölyallergian oireet ja miten niitä voi helpottaa.

Siitepölyksi kutsutaan siitepölyhiukkasten muodostamaa hienojakoista pölyä, joka leviää ilman mukana. Siemenkasvit tarvitsevat siitepölyä lisääntymiseen. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että siitepölyhiukkasen mukana kulkeutuu kasvin koiraspuolinen sukuaines, joka kiinnittyy sen naaraspuoliseen lisääntymiselimeen eli emiöön. Tätä tapahtumaa kutsutaan pölytykseksi ja sitä seuraa hedelmöitys.

Siitepölylle altistumista on hankala välttää, mutta mistä johtuu, että vain osa meistä saa oireita?

– Siitepölyhiukkaset koostuvat erilaisista proteiineista, jotka periaatteessa ovat täysin vaarattomia, mutta kun ihmiset altistuvat niille tarpeeksi monta kertaa, niin osa saa oireita. Oireet johtuvat siitä, että osalla meistä kehon immuunijärjestelmä tulkitsee vaarattomat hiukkaset vaarallisiksi, jolloin alkaa kehittyä vasta-aineita. Kun sitten siitepölyhiukkasia päätyy siitepölykauden alkaessa limakalvoille, kehossa vapautuu histamiinia, mikä saa aikaan allergiset reaktiot, opastaa Katariina.

Tutustu myös tähän: Siitepöly aiheuttaa allergian noin miljoonalle suomalaiselle

Allergiat periytyvät

Joillakin ihmisillä vastustuskyky ylireagoi, mikä voi selittää voimakkaamman oireilun. Jos on muita allergioita tai hengitystiesairauksia jo entuudestaan, niin tämäkin voi edesauttaa siitepölyallergian puhkeamisessa.

– Puhutaan, että ihmisillä, joilla on atopiaperheen sairauksia, eli on taipumusta atooppiseen ihottumaan, astmaan tai allergioihin, niin he kuuluvat riskiryhmään. He allergisoituvat herkemmin ympäristön allergeeneille. Usein tämä on periytyvää.

Siitepölyallergiat alkavat tyypillisesti jo leikki-iässä, ennen kouluikää, mutta on mahdollista, että oireet alkavat vasta aikuisiällä. Muut allergiat herkistävät siitepölyallergialle. Taipumukset allergioihin ovat perinnöllisiä.

– Jos molemmat vanhemmat ovat allergiaa sairastavia, niin lapsen riski kehittää allergiaoireisto on 60–80 %. Jos toinen vanhemmista on allerginen, riski on 30–50 %. Jos kumpikaan vanhemmista ei kärsi allergioista, riski on vain 10–15 %.

Katariina kertoo, että vuosikymmenien aikana siitepölyallergiat ovat yleistyneet.

– Puhutaan hygieniahypoteesista, eli kun elämme kaupungistuneessa ympäristössä, on hygieniatasomme parantunut. Emme enää altistu samalla tavalla ympäristön mikrobeille, kun luontoyhteys on vähän heikentynyt. Uuden allergiaohjelman (2008–2018) tavoite oli, että suomalaisten sietokykyä parantamalla tähdätään allergioiden ennaltaehkäisyyn.

Länsimaihin kohdistuvat kansanterveysohjelmat, hygienian parantuminen, rokotukset, antibiootit ja kaupungistuminen ovat vähentäneet mikrobikontakteja ja infektioita. Tämä on voinut johtaa allergeenien sietokyvyn madaltumiseen.

Tällaisia oireita siitepöly aiheuttaa

Siitepölyallergian oireet tunnistaa parhaiten siitä, että ne ovat ajallisesti yhteydessä siitepölykauteen. Suomessa herkimmät voivat oirehtia jo helmikuussa, mikäli etelämpää Euroopasta kulkeutuu pähkinäpensaan tai lepän siitepölyä kaukokulkeumana. Kotoperäiset kukinnat alkavat yleensä maaliskuun aikana.

– Siitepölyallergian tyypillisin oire on allerginen nuha. Jos mietitään, miten oireen erottaa esimerkiksi flunssasta, on allergian aiheuttama nuha yleensä kirkasta ja vesimäistä. Muitakin allergiaoireita voi olla, eli silmät ärtyvät, punoittavat tai kutisevat. Aivastelu on yksi oire, eli tuntuu, että limakalvot ovat ärtyneitä ja kutisevat, vinkkaa Katariina.

Osa voi saada myös hengitystieoireita, eli tulee yskää tai astmaoireita, vaikka muutoin astmaa ei olisikaan. Siitepöly saattaa pahentaa astmaoireita. Myös atooppinen ihottuma tuppaa osalla vaikeutumaan siitepölyn seurauksena.

Suomen siitepölykausi

Siitepölykausi Suomessa ei ole pelkästään kiinni kotoperäisestä siitepölystä, vaan myös kaukokulkeumia esiintyy. Lauhoina talvina niitä voi tulla etelämpää Euroopasta jo alkuvuodesta, mutta varsinaiset kukinnat alkavat Suomessa myöhemmin.

– Eteläisessä Suomessa pähkinäpensas aloittaa kukkimisen joskus jo helmikuun loppupuolella tai viimeistään maaliskuussa, ja aika nopeasti alkaa leppäkin kukkimaan.

Voit seurata siitepölyhavaintoja ja -ennustetta Forecan sivuilta!

Leppä ja pähkinäpensas aiheuttavat oireita selvästi vähemmän kuin koivu, joka aloittaa kukintansa huhtikuun loppupuolella. Kesän aikana kukkivat heinät ja viimeisinä pujot.

– Pujo voi otollisissa olosuhteissa kukkia vielä syyskuussakin tai myöhemminkin syksyllä, jos kasvukausi jatkuu. Etelämpää Euroopasta voi loppukesästä kulkeutua myös tuoksukkien siitepölyä, mikä voi aiheuttaa osalle oireita. Jos olosuhteet Suomessa muuttuvat tulevaisuudessa otolliksi, voivat tuoksukit levitä myös meille.

Taulukossa + tarkoittaa, että siitepölyä on tähän ajankohtaan ilmassa ajoittain, ++ aikana siitepölyä on usein ja +++ aikana siitepölyä esiintyy yleensä aina. Lähde: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto

Koivu on pahin oireiden aiheuttaja

Koivu menestyy Suomessa hyvin ja koivun siitepöly tuppaa myös leviämään ilmassa tehokkaasti. Tämä voi selittää, miksi monet suomalaiset oirehtivat koivun kukintojen aikaan. 

Tarkempaa mekanismia ei kuitenkaan tiedetä, miksi nimenomaan koivu aiheuttaa runsaasti siitepölyallergian oireita. 

– Koivussa siitepölyn proteiinin rakenne on ehkä erilainen ja se saa nopeammin aikaan vasta-aineiden syntymisen. Koivu aiheuttaa ehdottomasti eniten oireita ja seuraavaksi eniten heinät ja sitten pujot. Leppä ja pähkinäpensaat aiheuttavat onneksi harvemmalle porukalle oireita, paljastaa Katariina Ijäs.

Joinakin vuosina koivun siitepölyä on ilmassa enemmän kuin toisina. Tähän vaikuttavat edellisen kesän olosuhteet. On mahdollista, että niinä vuosina, kun ilmassa on runsaasti siitepölyä, oireita tulee myös niille, ketkä eivät yleensä oirehdi.

– On nähty, että ihmiset, jotka eivät aikaisemmin ole tienneet olevansa allergisia koivun siitepölylle, saavat oireita, kun ilmassa on ennätyksellisen paljon siitepölyä. Sitten taas seuraava kevät onkin usein helpompi, eli oireita ei tule.

Sää vaikuttaa siitepölypitoisuuksiin

Kun kevätsää on parhaimmillaan, eli aurinko paistaa ja on lämmintä, syntyy monelle siitepölyallergikolle oireita.

– Lämmin ja aurinkoinen sää tehostaa kukintoja. Kun on kuivaa ja tuulista, niin siitepöly leviää todella tehokkaasti.

Allergiaoireista kärsivälle helpotusta tuovat kevätsateet. Ikävä kyllä säätilastojen valossa sateet ovat harvemmassa juuri silloin, kun niitä kaivattaisiin. Kevätkuukaudet ovat Suomessa vuoden vähäsateisinta aikaa, ja mikäli pitkäkestoinen ja lämmin korkeapainejakso osuu juuri huhti–toukokuulle, voi ilmassa olla runsaasti siitepölyä.

Kevätsateet tuovat siitepölyallergikolle helpotusta. Jos kevät on epävakainen, viileä ja etenee hitaasti, oireet tulevat lievempinä.

– Sade sitoo ilmasta siitepölyä ja huuhtoo sen maahan. Sade laskee pitoisuuksia hyvin. Siitepölyallergikon kannattaa harkita ulkoilua varsinkin sateen aikana tai heti sateen jälkeen, tarkentaa Katariina.

Myös vuorokauden ajalla on merkitystä.

– Siitepölyä on vähemmän ilmassa aikaisin aamulla tai myöhään illalla.

Näin oireita voi yrittää helpottaa

Siitepölyallergikon on hyödyllistä miettiä, mitä kaikkia väyliä pitkin siitepölyä voi päästä livahtamaan omaan kotiin.

– Jos pitää tuulettaa asuntoa, niin tuuletusikkunoihin voi laittaa suodatinkankaita, jotka vähän suodattavat siitepölyä. Kun tulee ulkoa, suihkussa käynti voi auttaa, jotta saa hiuksista ja iholta siitepölyhiukkasia pois. Tyynyliinaa ja petivaatteita kannattaa myös vaihtaa, eikä päästää lemmikkieläimiä samaan sänkyyn, vinkkaa Katariina.

Vaatteitakaan ei välttämättä kannata vilkkaimman siitepölykauden aikana kuivata ulkona, koska niihin voi kerääntyä siitepölyä.

Ilmanpuhdistin on yksi väline, jota voi kokeilla. Ne keräävät ilman epäpuhtauksia, kuten pölyä ja siitepölyä.

– Sisäilmaan voi siitepölyn lisäksi kulkeutua myös katupölyä, joka on terveydelle haitallista ja aiheuttaa samanlaisia oireita kuin siitepöly, tietää Katariina.

Siitepölypitoisuudet laskevat yöksi, joten tuulettamista kannattaa harkita silloin. Ikkunat on hyvä sulkea aamulla, kun aurinko alkaa lämmittää ja kukinnot vilkastuvat.

Milloin lääkäriin?

Hankalat ja pitkäkestoiset allergiaoireet ovat aina hyvä syy kääntyä lääkärin puoleen. Jos kyseessä on alle kouluikäinen lapsi, kannattaa lääkärin vastaanotolle mennä matalalla kynnyksellä, kun oireet ensimmäistä kertaa ilmaantuvat.

– Hengitystieoireet, jotka viittaavat astmaan, ovat ehdottomasti syy käydä lääkärillä. Siihen käytettäviä lääkkeitä saa vain reseptillä lääkäriltä.

Jos oireet ovat todella hankalat ja epätyypilliset, eivätkä ne helpota ilman reseptiä saatavilla tuotteilla, tarvitaan mahdollisesti yhdistelmähoitoja ja muita lääkkeitä. Jos oireet alkavat jo varhain keväällä ja jatkuvat kasvukauden loppuun saakka syksyllä, tarvitaan järeitä toimia.

– Jos allergia on vaikea ja kestää tosi pitkään, on järkevä käydä lääkärissä. Voidaan miettiä, olisiko siedätyshoidosta apua. Toisaalta on myös järkevää saada reseptillä lääkkeitä, koska tämä pienentää kuluja, vinkkaa Katariina Ijäs.

Ilmastonmuutos pidentää siitepölykautta

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee kaikkialla Euroopassa, mikä tarkoittaa, että kukinnot alkavat aiemmin keväällä ja jatkuvat pidemmälle syksyyn.

"Pahimmillaan ollaan siinä tilanteessa, että siitepölyä on ilmassa lähes ympäri vuoden."

Jotkin lajit, kuten pujo, saattavat ehtiä kukkimaan jopa kahteen otteeseen. Tämä yhdistelmä ei tiedä hyvää siitepölyallergiasta kärsiville.

– Meille on alkanut tulla tänne liittoon kyselyitä jo tammikuussa, että miksi on siitepölyallergian oireita, vaikka Suomessa on pakkasta ja kylmää. Jos Keski-Euroopassa on kuitenkin kasvukausi jo alkanut ja sää on siellä normaalia lämpimämpää, voi kaukokulkeumia tulla myös Suomeen.

Tutustu myös tähän: Miltä näyttää Suomen sää keväällä 2100? Katso meteorologin kuvitteellinen ennuste!

Vastaisuudessa siitepölyä voi kulkeutua Suomeen vieläkin aikaisemmin.

– Pahimmillaan ollaan siinä tilanteessa, että siitepölyä on ilmassa lähes ympäri vuoden.

Pujo on yksi kotoperäisistä kasveista, joka voi kukkia kahteen otteeseen, mikäli syksyn olosuhteet ovat otolliset eli lämpimät.

– Sivuversot voivat kukkia pitkään ja aiheuttaa oireiden pidentymistä. Myös pujon sukulaiskasvit, kuten tuoksukit, voivat aiheuttaa oireita. Niitä ei toistaiseksi ole Suomessa, mutta ne ovat mahdollisesti tulevia tulokaslajeja. Ne aiheuttavat muualla Euroopassa paljon allergiaoireita.

Tuoksukit aiheuttavat voimakkaita allergiaoireita ja tällä hetkellä niitä tavataan erityisesti Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne ovat ruohovartisia, pystykasvuisia kasveja ja lajeja tiedetään olevan yli 40 kappaletta.

Lue myös: Mitä eroa on säällä ja ilmastolla?

Mikä on Katariina Ijäksen suosikkisää?

– Siitepölyallergiasta huolimatta semmoinen aurinkoinen kevätsää, naurahtaa Katariina.

Entä suosikkikuukausi, löytyykö sellaista?

–  Toukokuu on suosikkikuukausi, kun on koko ihana kesä vielä edessä ja kaikki on vehreää.

Forecan sivuilta löydät siitepölyhavainnot ja -ennusteen!

Tutustu myös näihin näihin:

• Sää ja liikenneasiantuntija: Jussi Pohjonen paljastaa, minkälainen sää ja ajokeli johtavat todennäköisimmin onnettomuuteen

• Sää ja liikennelentäjä: Ari Huusela kertoo, onko turbulenssi vaarallista ja miltä tuntuu, kun salama iskee lentokoneeseen

• Sää ja maanviljelijä: Juuso Joonan mielestä surkea lomasää onkin kasveille paras kasvusää – roudan puute ajaa maanviljelysalan ahdinkoon tulevaisuudessa

Markus Mäntykannas

Päivitetty 4.4.2023 klo 13.43