Harvinaisen jäätävä sääasetelma uhkaa Suomea – tästä kylmyys johtuu

Ennusteen mukaan edessämme voi olla harvinaisen kylmä joulukuun alku. Jos sää selkenee, pakkanen on kireää kautta maan.

Ei pienintäkään merkkiä lauhtumisesta, vaan päinvastoin: joulukuu voi alkaa meillä harvinaisen kylmänä, eli keskimäärin yhtä kylmää on kerran 10–30 vuodessa. Kylmimmässä skenaariossa pakkanen voi kiristyä maan etelä- ja keskiosassakin lähelle 30 pakkasastetta. Euroopan keskuksen (ECMWF) 10 vuorokauden ennusteessa on viitteitä äärimmäisen kylmästä korkeapainetilanteesta itsenäisyyspäivän jälkeen.

Uuden kuukausiennusteen mukaan 4. joulukuuta alkava viikko on meillä suorastaan jäätävän kylmä. Osassa maata lämpötilan ennustetaan olevan huimat 10 astetta pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Näin voimakkaita kylmiä poikkeamia on osunut hyvin harvoin omalle meteorologin uralleni.

Normaalisti joulukuun alussa päivälämpötila olisi etelä- ja lounaisrannikolla noin 0–1 asteessa ja suuressa osassa maata olisi pikkupakkasta, mutta tänä vuonna kaikki tulee olemaan toisin.

"Näin voimakkaita kylmiä poikkeamia on osunut hyvin harvoin omalle meteorologin uralleni"

2000-luvulla on ollut muitakin hyytäviä joulukuita. Viimeksi hyvin kylmä joulukuun alku koettiin vuonna 2021, mutta kuun puolivälissä sää lauhtui voimakkaasti. Vuoden 2010 joulukuu on toistaiseksi ollut 2000-luvun kylmin joulukuu. Silloin maan etelä- ja keskiosassa oli laajalti 6–10 ja pohjoisessa 2–9 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempää.

Tämän vuoden joulukuussa on samankaltainen sääasetelma kuin vuonna 2010, eli ilmavirtaus käy meille hyytävästä suunnasta koillisesta tai idästä. Joulukuussa 2010 kalsea sää jatkui koko kuukauden ajan ja itse asiassa pitkälle lopputalveen saakka, mutta vielä on epävarmaa, kuinka kauan kylmää piisaa tälle joulukuulle.

Suihkuvirtaus karkasi etelään

Kylmän säätyypin syypäänä on Etelä- ja Keski-Euroopan välimaastoon jämähtänyt suihkuvirtaus, joka pitää matalapainetoiminnan ja lännen lauhemmat puhallukset kaukana Suomen eteläpuolella. Tilanne on jatkunut muutamia poikkeusviikkoja lukuun ottamatta samanlaisena jo lokakuusta lähtien. Suihkuvirtaukset jakavat erilaisia ilmamassoja toisistaan.

"Kylmän säätyypin syypäänä on Etelä- ja Keski-Euroopan välimaastoon jämähtänyt suihkuvirtaus"

Suomen säähän eniten vaikuttavan polaarisen suihkuvirtauksen reitti kulkee keskimäärin Pohjois-Atlantilta leveyspiiriä 60 °N kohti itää, mutta nyt Pohjois-Euroopassa oleva kylmän korkeapaineen ja ilmamassan muodostama "sulku" ohjaa yläilmakehän suihkuvirtauksen kaartamaan rajusti kohti etelää.

Tilanne näyttää jatkuvan hämmästyttävän samanlaisena myös joulukuulle siirryttäessä. Suihkuvirtaus ei tällä hetkellä osoita ennusteessa minkään sortin muutosta. Se näyttäisi yhä pysyvän hyvin kaukana Suomen eteläpuolella mahdollistaen arktisen ilmamassan purkaukset Pohjois-Eurooppaan.

Lue myös: Suihkuvirtaukset – yläilmakehän "pikatiet"

Zonaalivirtaukset hyytyvät

Loikataan ennusteissa yläilmakehän virtauksiin ja puhutaan hetki zonaali- eli länsivirtauksista. Ne kun vaikuttavat olennaisesti talvisäähämme.

Mitä voimakkaampia länsivirtaukset yläilmakehässä ovat, sitä lauhempaa ja tuulisempaa talvisää on leveysasteillamme. Esimerkiksi talvi 2020 oli erittäin voimakkaiden länsivirtausten aikaa ja niinpä sää oli Suomessa hyvin leutoa, vetistä ja myrskyisää.

"Zonaalivirtaukset ovat joulukuun alussa hyytymässä alle pitkän ajan keskiarvon"

Jos länsivirtaukset kuitenkin syystä tai toisesta heikkenevät, johtaa tämä yleensä siihen, että tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys kasvaa keskileveysasteilla. Länsivirtausten heikkeneminen ja vaihtuminen itävirtauksiin voi tuoda hyytäviä olosuhteita joulukuun 2010 tapaan.

Nyt ennuste näyttää, että zonaalivirtaukset ovat joulukuun alussa hyytymässä alle pitkän ajan keskiarvon. Normaalisti länsivirtaukset ovat leveysasteillamme voimakkaimmillaan joulukuun puolivälissä, ja tämän vuoksi joulukuu on tyypillisesti vuoden myrskyisin kuukausi. Yläilmakehän länsivirtaukset näyttävät tämän hetkisessä ennusteessa pysyvän normaalia vaisumpina joulukuun alusta aina tammikuulle saakka, vaikka on toki ymmärrettävä, että ennusteen epävarmuus kasvaa viikkojen edetessä.

Jos ennuste tällaisenaan toteutuu ja länsivirtaukset jäävät yläilmakehässä keskiarvoa vaisummiksi, nostaa tämä kylmän sään todennäköisyyttä pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteilla joulu- ja tammikuussa. Ennuste on laskettu koko leveyspiirin 60 °N keskiarvona, eli se ei ota kantaa, mikä on länsivirtausten voimakkuus esimerkiksi Pohjois-Euroopan tasalla. Näin ollen ennusteesta ei voida päätellä, missä kylmän sään todennäköisyys kasvaa.

Pilvisyys hankaloittaa lämpötilan ennustamista

Lähiaikoina sään ennustamisessa tulee olemaan kaksi merkittävää haastetta: pilvisyys ja lämpötila. Tähän aikaan vuodesta pilvisyys vaikuttaa merkittävästi lämpötilaan. Selkeässä säässä pakkanen kiristyy nopeasti, mutta pilvikatto suojelee maan pinnan jäähtymiseltä. Tämän vuoksi paikalliset lämpötilavaihtelut tulevat olemaan suuria, koska pilvisyydessäkin on paljon vaihtelua. Näin ollen paikkakuntakohtaisiin lämpötilaennusteisiin kannattaakin tällaisessa säätilanteessa suhtautua suuntaa-antavasti.

Ennuste näyttää ilmamassan olevan joulukuun alussa Suomessa niin kylmää, että jos sää vähänkin selkenee ja tuuli tyyntyy, pakkanen kiristyy takuuvarmasti kaksinumeroisiin lukemiin. Tällä hetkellä näyttää, että 4. joulukuuta alkavalla viikolla laaja korkeapaineen alue vahvistuu Suomen itäpuolelle, mutta mikäli korkeapaine myöhemmin asettuukin Skandinavian ylle, tiedossa olisi 20–30 pakkasia eteläistä Suomea myöden.

Lue seuraavaksi: Tällainen on Suomen sää tilastollisesti joulukuussa

Päivitetty/korjattu 1.12. klo 9.00: 3. joulukuuta alkava viikko vaihdettu 4. joulukuuta alkavaksi viikoksi, joka on maanantai. Taulukon otsikkoa 2000-luvun kylmimpien joulukuiden osalta muutettu.

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 1.12.2023 klo 19.43