Kesälomien ja alkusyksyn pitkä sääennuste on nyt julki: Tältä näyttää tilanne Suomessa – katso heinä–syyskuun ennuste!
Pitkän sääennusteen mukaan heinä–syyskuun jakso on Suomessa hieman tavanomaista lämpimämpi. Sademäärät ovat kolmen kuukauden jaksolla ennusteen perusteella ajankohdalle tavanomaisia tai paikoin vähän tavanomaista suurempia. Meteorologin mukaan kolmen kuukauden keskimääräinen ilmanpaine Suomessa kallistuu pikemmin keskimääräistä matalampaan kuin korkeampaan päin.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. kesäkuuta ennusteen heinä–syyskuun jaksolle.
– Tämän vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso heinäkuusta syyskuuhun on lähes koko Euroopassa, myös Suomessa, ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Yleisesti Suomessa lämpötilaero keskiarvoon on 0–0,5 astetta tavanomaista lämpimämpään suuntaan, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Kolmen kuukauden jaksolle mahtuu kuitenkin monenlaista säätä ja erilaisia jaksoja.
– Kuukausikohtaisessa tarkastelussa ennuste näyttää Suomeen keskilämpötilaltaan melko tavanomaista heinäkuuta, elo- ja syyskuussa puolestaan olisi tavanomaista lämpimämpää, Joanna Rinne kertoo.
Lue myös lähiviikkojen kuukausiennuste!
Onko tulossa sateista vai kuivaa?
Sademäärien osalta heinä–syyskuun ennuste näyttää Suomeen laajalti jaksolle tavanomaisia sademääriä, paikoin hieman tavanomaista sateisempaa.
– Sadekartalla signaalit ovat Suomessa hyvin vähäisiä, mutta sademäärä kallistuu meillä pikemmin sateiseen kuin kuivaan päin, vaikka ero ei ole suuri. Ilmanpainekarttojen mukaan on todennäköistä, että kolmen kuukauden jakso on meillä ennemmin matala- kuin korkeapainevoittoinen. Se tarkoittaa, että painopiste on heinä–elo–syyskuussa pikemmin länsivirtauksissa ja vaihtelevassa säässä kuin hyvin pitkäaikaisissa korkeapainejaksoissa, vaikka korkeapainejaksojakin todennäköisesti kolmen kuukauden aikana ehtii esiintyä. Kolme kuukautta on kuitenkin pitkä aika, joten kovin pitkälle meneviä päätelmiä säästä näiden kuukausien aikana ei ennusteesta voi tehdä, Joanna Rinne sanoo.
Sateet voivat olla erityyppisiä.
– Kesäisin sateita voi tulla toisaalta Atlantilta tulevien matalapaineen keskuksien ja niihin liittyvien säärintamien mukana, toisaalta iltapäivän sadekuuroina, joiden yhteydessä sademäärät voivat olla paikallisesti hyvinkin suuria. Ennuste ei ota kantaa siihen, minkälaisista sateista kertymä voisi tulla.
Eteläiseen Eurooppaan ennustetaan tavanomaista kuumempaa heinä–syyskuuta
Ennusteen mukaan muualla Euroopassa heinä–syyskuun jakso on pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa enimmäkseen 0–1 astetta keskimääräistä lämpimämpi, eteläisessä Euroopassa laajalti 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
– Etelä-Euroopan suhteen ennuste on karu. Normaalioloissakin Välimeren seudun kesät ovat kuumia ja kuivia, mutta ennusteen mukaan Etelä-Euroopan kesä on tavanomaistakin kuumempi ja kuivempi. Sekä kuumuuteen että veden puutteeseen liittyviä ongelmia on odotettavissa siellä tänä kesänä, Joanna Rinne sanoo.
Etelä-Euroopassa kolmen kuukauden jakso näyttää selvästi keskimääräistä vähäsateisemmalta.
– Pohjois-Euroopassa ennuste puolestaan kallistuu pikemmin sateiseen kuin kuivaan päin. Pohjois-Euroopan osalta sateisuus painottuu Britteinsaarten suunnalle. Kuukausikohtaisessa tarkastelussa etenkin heinäkuu näyttää Pohjois-Euroopan alueella keskimääräistä sateisemmalta. Myös elo- ja syyskuun sademäärät ovat ennusteen mukaan Pohjois-Euroopassa jonkin verran keskiarvoista suurempia, mutta ero keskimääräiseen on pienempi kuin heinäkuussa, Joanna Rinne sanoo.
Kolmen kuukauden ennuste voi toteutua monella eri tavalla
Vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.
Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Viikon, kuukauden tai kolmen kuukauden sisälle mahtuu yleensä monenlaista säätä.
Vuodenaikaisennuste voikin toteutua monella tavalla, esimerkiksi kolmen kuukauden aikana voi olla lyhyt hyvin viileä jakso ja muuten melko keskimääräisiä lämpötiloja, tai kylmä ja lämmin sää voivat vuorotella. Pitkiin ennusteisiin tulisikin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.
– Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi. Ennusteen mukaan ENSO-kierrossa, jossa nyt ollaan La Niña -vaiheessa, tilanteeseen ei ole loppuvuoden aikana näkyvissä merkittäviä muutoksia. Ennusteen mukaan La Niña -tilanne jatkuu yhä, Joanna Rinne toteaa.
Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
Päivitetty 9.6.2022 klo 14.14