Tämä sääilmiö voi tehdä kuluvasta vuodesta maapallon mittaushistorian kuumimman – Suomessa nurinkurinen tilanne

Suomen ympäristössä on jo lokakuulta saakka mitattu ajoittain planeettamme suurimpia negatiivisia lämpötilapoikkeamia, eli missään muualla sää ei ole ollut niin paljoa keskiarvoa kylmempää kuin meillä Pohjois-Euroopassa. Tilanne muualla maapallolla on ollut laajalti erilainen, koska globaali sääilmiö El Niño keskimäärin nostaa planeettamme lämpötilaa. Kokonaisuudessaan vuosi 2023 olikin odotetusti maapallon mittaushistorian lämpimin, mutta kiilaako jo kuluva vuosi 2024 edeltäjänsä ohi?

Kuluvana talvikautena talven ystäviä on toden teolla hemmoteltu, kun kylmä säätyyppi jämähti Pohjois-Eurooppaan jo lokakuussa. Polaarinen ja arktinen ilmamassa ovat vuoron perään pitäneet Suomen hyvin talvisena ja mahdollistivat 2000-luvun uuden pakkasennätyksen, kun lämpötila painui tammikuun neljäntenä päivänä Enontekiöllä –44,3 asteeseen. Viimeksi kylmempää on ollut vuonna 1999. Samaisena vuonna tammikuussa Kittilän Pokassa mitattiin Suomen kaikkien aikojen kylmyysennätys, –51,5 astetta.

Pohjois-Euroopassa koettu kylmä loppuvuosi ei kuitenkaan heijastunut planeettamme lämpötilatilastoihin, sillä vuodesta 2023 muodostui odotetusti mittaushistoriamme lämpimin. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan edellinen vuosi oli maailmanlaajuisesti lähes 1,5 astetta esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpi. Suomessakin vuodesta 2023 muodostui pitkän ajan keskiarvoja lämpimämpi, vaikka loppuvuosi olikin hyinen.

Vuoden 2023 keskilämpötilaennätyksestä ovat raportoineet useat eri lähteet, kuten WMO, NASA, NOAA sekä Copernicus. Mittaustavasta riippuen ennätyslukemassa saattaa olla hieman vaihtelua, mutta viesti on kuitenkin selvä: vuosi 2023 on ollut planeettamme mittaushistorian lämpimin.

Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n mukaan vuosi 2023 oli lähes 1,2 astetta 1900-luvun keskivertoa lämpimämpi. Edellisen vuoden aikana koettiin lukuisia merkittäviä ja ennätyksellisiäkin säätapahtumia:

• Planeettamme keskilämpötila oli vuodesta 1850 alkaneen mittaushistoriamme korkein.
• Euroopassa ja Aasiassa vuosi oli mittaushistorian toisiksi lämpimin.
• Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa vuosi oli mittaushistorian lämpimin.
• Tuhoisat maastopalot koettelivat muun muassa Kanadaa ja Yhdysvaltojen Havaijisaaria.
• Trooppisia myrskyjä ja hirmumyrskyjä oli maailmanlaajuisesti tavanomaista enemmän. Trooppisia myrskyjä rekisteröitiin 78 kappaletta ja niistä 45 voimistui hirmumyrskyiksi.
• Valtamerten keskilämpötila oli ennätyskorkea kaikkina kuukausina huhtikuulta joulukuulle saakka.

Maapallon lämpimimmät vuodet ovat olleet El Niño -vuosia

Ennätyslämpimän vuoden 2023 taustalla on globaali sääilmiö El Niño, jonka aikana maapallon keskilämpötila nousee ja äärevien säätapahtumien todennäköisyys kasvaa. Kaksi maapallon mittaushistorian lämpimintä vuotta, 2023 ja 2016, ovat molemmat olleet El Niño -vuosia. 

El Niño saa alkunsa, kun itäiset pasaatituulet heikkenevät Tyynellä valtamerellä tropiikissa ja meriveden lämpötila kohoaa Etelä-Amerikan länsipuolella. Tyypillisesti El Niño -vaihe kestää vuoden tai pari ja sen tiedetään vaikuttavan ennen kaikkea Etelä- ja Pohjois-Amerikan, Kaakkois-Aasian, Australian ja Oseanian säähän. La Niña on El Niñolle vastakkainen ilmiö ja sen aikana maapallo tyypillisesti viilentyy. Edellinen La Niña -vaihe oli hyvin pitkäkestoinen ja se koettiin vuosien 2020 ja 2022 välillä.

El Niñon vaikutukset pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana ovat seuraavat:

• Tyynen valtameren läntisissä osissa on normaalia kuivempaa ja kuumempaa.
• Tyynen valtameren keskisissä ja itäisissä osissa päiväntasaajalla sataa tavanomaista enemmän. Myös lämpötila kohoaa.
• Kanadan länsiosassa ja Alaskan eteläosissa talvisää on leutoa.
• Yhdysvaltojen eteläisissä osissa voi esiintyä runsaita sateita ja tulvia. Viileitä jaksoja on normaalia enemmän.
• Brasiliassa sekä Afrikan eteläosassa on kuumia ja kuivia jaksoja.

Hyydyttääkö ilmiö Suomen talvet?

Seuraavaksi mielenkiinto kohdistuu Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan. Ovatko El Niño -ilmiö ja kuluvan talven poikkeukselliset pakkaset vain yhteensattuma vai onko näillä jotain tekemistä toistensa kanssa?

Lähtökohtaisesti viime kuukausien kylmyys selittyy sillä, että kylmiä ja lämpimiä ilmamassoja jakava suihkuvirtaus on madellut hyvin pitkään Suomen eteläpuolella. Normaalisti Suomen sää on hyvin vaihtelevaa ja vuoroin kuulumme suihkuvirtauksen lämpimämmälle puolelle keskileveysasteiden ilmamassaan ja vuoroin kylmemmälle puolelle polaariseen tai jopa arktiseen ilmamassaan. Lokakuusta lähtien lämpimämpi ilmamassa on yltänyt Suomeen vain yksittäisinä päivinä, mikä on epätyypillistä. Kylmää kyytiä onkin jatkunut jo yhtä soittoa noin kolmen ja puolen kuukauden ajan.

Vaikka El Niñon vaikutukset Euroopan säähän ovatkin todennäköisesti vähäiset, erään tutkimuksen mukaan on mahdollista, että joinakin talvina ilmiö lisää tavanomaista kylmemmän ja vähäsateisemman sään todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa. Vastaavasti etelämpänä Euroopassa havaittiin keskiarvoa korkeampia sademääriä.

Tutkimuksessa tosin mainitaan, että negatiivinen lämpötilapoikkeama Pohjois-Euroopassa havaittiin El Niño -vuosina lopputalvesta (tammi–maaliskuu), kun taas tällä erää normaalia kylmempi jakso alkoi jo lokakuussa eli kolme kuukautta aikaisemmin kuin mitä tutkimuksessa esitetään. El Niñon vaikutuksesta Suomen tai muun Euroopan säähän on erilaisia, ristiriitaisiakin tutkimustuloksia, eikä konsensusta tunnu löytyvän.

On mielenkiintoista, että kovia pakkasia on koettu Suomessa El Niñon aikana aikaisemminkin, esimerkiksi tammikuussa 2016 ja 2019. Myös vuoden 2018 kevättalvi helmi–maaliskuussa oli selvästi normaalia kylmempi El Niño -ilmiön aikana. Toki joinakin talvina tilanne on ollut aivan päinvastainen, eli Suomessa on ilmiön aikana koettu hyvin lauhaa säätä.

Miten Tyynellä valtamerellä syntyvä El Niño sitten vaikuttaisi Euroopan ja Suomen säähän? Tässäpä tuhannen taalan kysymys. Tutkimuksen mukaan taustalla voivat olla esimerkiksi El Niño -ilmiön laukaisemat planetaariset aallot, jotka tuntuvat pohjoisella pallonpuoliskolla siten, että ne heikentävät napa-alueen ympärille talviajaksi syntyvää polaaripyörrettä. Tämä lisää kylmän sään todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa, ja voi johtaa negatiiviseen NAO-vaiheeseen, jonka aikana ilmanpaine Islannin ympäristössä kohoaa ja vastaavasti laskee Azoreiden saariryhmän seudulla. Negatiivisen NAO-vaiheen aikana kylmän ja ankaran talvisään todennäköisyys Pohjois-Euroopassa kasvaa.

2024 voi jälleen rikkoa ennätykset

Planeettamme mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta ovat 2023, 2016 ja 2020. Maapalloa lämmittävä El Niño -ilmiö vaikutti sekä vuosina 2023 että 2016.

"Ilmakehässä El Niñon lämmittävä vaikutus tuntuu vielä pitkään, vaikka itse ilmiö olisikin Tyynellä valtamerellä hiljalleen hiipumassa. Tämän vuoksi uskon, että kuluva vuosi voi olla jopa edeltäjäänsä kuumempi, ja maapallolla on jälleen edessään ennätystehtailua ja sään ääri-ilmiöitä."

Kuluvana vuonna El Niñon on vähitellen ennustettu laantuvan, mikä tarkoittaa, että Tyynen valtameren itäisissä osissa meriveden lämpötila pikkuhiljaa laskee ja pasaatituulet alkavat voimistua. El Niño on ollut voimakkaimmillaan vuodenvaihteessa, mutta kevään aikana se ennusteiden mukaan hiljalleen heikkenee ja osa malliajoista ennakoi ilmiön päättyvän tulevan kesän aikana.

El Niño -ilmiön laantuminen ei kuitenkaan välittömästi tarkoita maapallon keskilämpötilan laskua, vaan usein muutokset tulevat viiveellä. Nyt kun El Niñon huippu on ajoittunut vuodenvaihteeseen, on hyvinkin mahdollista, että kuluva vuosi on jälleen yksi mittaushistoriamme lämpimimmistä, ellei sitten jopa lämpimin.

Kun El Niño vaikutti vuosina 2014–2016, maapallon lämpöhuippu osui vasta vuodelle 2016, eli vasta El Niñon huipun jälkeiseen aikaan. Ilmakehässä El Niñon lämmittävä vaikutus tuntuu vielä pitkään, vaikka itse ilmiö olisikin Tyynellä valtamerellä hiljalleen hiipumassa. Tämän vuoksi uskon, että kuluva vuosi voi olla jopa edeltäjäänsä kuumempi, ja maapallolla on jälleen edessään ennätystehtailua ja sään ääri-ilmiöitä.

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 17.1.2024 klo 11.54