Kesä ei väisty Euroopasta, vaikka marraskuu kolkuttelee jo ovella: "Voi tehdä yhden johtopäätöksen"
Kulunut kesä on ollut osassa Eurooppaa erittäin pitkä. Etelä- ja Länsi-Euroopassa tukahduttavat helleaallot alkoivat jo toukokuussa ja monin paikoin on kärsitty myös kuivuudesta. Lähestyvä talvi painaa lämpötiloja väkisinkin alaspäin, mutta lähitulevaisuus näyttää osassa Eurooppaa yhä kesäiseltä ja epätavallisen lämpimältä, vaikka marraskuu kolkutteleekin jo ovella.
Kulunut kesä on mielestäni ollut oiva esimerkki siitä, mihin suuntaan kesät ovat vuosisadan edetessä kehittymässä etelämpänä Euroopassa. Kesät pitenevät, helleputket alkavat yhä aikaisemmin kevätpuolella ja ne voivat olla yhä intensiivisempiä.
Mitä etelämmäs Euroopassa siirrytään, sitä voimakkaammin kesät ovat kuumenemassa ja kuivumassa. Meillä täällä Pohjolassa kesäkuukausien keskilämpötilan odotetaan nousevan muutamalla asteella vuosisadan loppuun mennessä, kun taas Välimeren maissa muutos on 3–5 asteen luokkaa.
Tänä vuonna ensimmäiset 40 asteen ylitykset havaittiin Euroopassa jo toukokuussa, ja vielä lokakuun puolivälissäkin esimerkiksi Espanjan sisämaassa on mitattu yli 35 asteen lämpötiloja. Euroopan unionin Copernicus-palvelun mukaan kulunut kesä oli Euroopassa ennätyksellisen lämmin, eikä pitkään kestäneelle lämpöputkelle näy vieläkään loppua, vaikka marraskuu onkin pian alkamassa.
"Moderni ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti taustalla, eikä sään luonnollisella vaihtelulla voi enää yksinomaan kuitata näin intensiivisiä ja pitkäkestoisia lämpöputkia."
Eteläiseen ja keskiseen Eurooppaan on vielä lokakuun loppupuoliskollakin ohjautumassa Pohjois-Afrikasta hyvin lämmintä ilmamassaa. Syksyiset lämpötilat loistavat poissaolollaan, eikä kesä meinaa perääntyä tänä vuonna.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Katso videolta, kuinka lämpöä vyöryy kohti Eurooppaa lokakuun lopulla:
Sitkeä sääasetelma ja lämmin Välimeri mahdollistavat syyslämmön, myös Pohjois-Eurooppaa muuttuu leudoksi
Kesän helleaaltojen syypäänä eteläisessä ja läntisessä Euroopassa oli pitkäkestoinen korkeapaineen alue, jonka ympäristössä ilma kuumeni ja sää oli hyvin kuivaa. Kuiva maaperä itsessään mahdollistaa korkeammat lämpötilat, koska silloin lämpöenergiaa ei kulu kosteuden haihduttamiseen. Tällöin sekä maaperä että sen yläpuolella oleva ilma pääsevät kuumenemaan nopeammin.
Syyskuukausina Euroopan suursääasetelma on kuitenkin muuttunut. Nyt meillä on Pohjois-Atlantilla laaja-alainen matalapaineen alue ja keskisellä Välimerellä sitkeä korkeapaine. Näiden välistä Pohjois-Afrikan lämpöä ohjautuu vastaisuudessakin kohti läntistä Eurooppaa. Tavanomaista lämpimämpi Välimeri mahdollistaa myös osaltaan sen, ettei lämmin ilmamassa pääse niin paljoa viilenemään matkallaan kohti Euroopan mannerta.
24. lokakuuta alkavalla viikolla sään ennustetaan olevan huomattavasti tavanomaista lämpimämpää erityisesti läntisessä ja keskisessä Euroopassa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen eli ECMWF:n tuoreen kuukausiennusteen valossa poikkeama on suurin Ranskan ja Saksan alueella. Läntisellä Välimerellä ja keskisessä Euroopassa lämpömittareihin pamahtaa lokakuun viimeisellä viikolla monin paikoin 20–30 astetta siten, että lämpimintä on Ranskan lounaisosassa ja Iberian niemimaalla. Vuorokauden ylin lämpötila on tyypillisesti keskisessä Euroopassa tähän aikaan vuodesta 15 asteen vaiheilla tai vähän sen alapuolella, joten poikkeama ajankohdan normaaleihin lukemiin on paikoitellen yli 10 astetta.
Lämpöä ohjautuu viikon edetessä lounaisvirtausten mukana myös kohti Suomea, joten kolean alkuviikon jälkeen Pohjolassakin on odotettavissa varsin leutoa syyssäätä. Skandinavian ja Fennoskandian tuulinen, erittäin leuto ja sateinen suursäätila pitänee pörssisähkön hinnan kurissa lokakuun loppupuolella.
Pitkät ja kuumat kesät Euroopassa yleistyvät
Kesä ei siis ota loppuakseen osassa Eurooppaa, eikä meillä täällä pohjoisessakaan järin kylmältä vielä näytä. Copernicus-palvelun mukaan takanamme on kaksi ennätyksellisen kuumaa kesää Euroopassa: ensin kesä 2021 rikkoi ennätykset ja nyt kulunut kesä pisti vielä kuumemmaksi. Kuumuuteen on tänä kesänä liittynyt myös laaja-alaisia maastopaloja ja rajua kuivuutta.
Kesien kuivuminen ja kuumeneminen tuntuu voimakkaimmin Etelä-Euroopassa. Kuivuus ruokkii kuumuutta ja päinvastoin – maaperän kuivuminen ja Välimeren lämpeneminen mahdollistavat yhä korkeammat lämpötilat ja pitkäkestoisemmat helleputket. Pohjois-Euroopassa kesät sen sijaan lämpenevät maltillisemmin ja meillä kesäsadanta monin paikoin kasvaa. Keskilämpötilan nousu Suomen leveysasteilla on voimakkainta talvikuukausina.
Etelä- ja Keski-Euroopan kesät voivat vastaisuudessa jatkua yhä pidemmälle syksyyn, kuten tänä vuonna on käymässä. Kaksi peräkkäistä ennätyskuumaa kesää, joista jälkimmäinen ei näytä vielä marraskuun kynnykselläkään tulevan päätökseen, on huomiota herättävä yhtälö.
Tästä voi tehdä yhden johtopäätöksen: moderni ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti taustalla, eikä sään luonnollisella vaihtelulla voi enää yksinomaan kuitata näin intensiivisiä ja pitkäkestoisia lämpöputkia.
Tietynlaiset suursäätyypit tuntuvat nykyään jämähtävän päälle yhä pidemmiksi ajoiksi, mikä voi osaltaan selittää, miksi kulunut kesä on ollut erittäin kuuma ja pitkä nimenomaan eteläisessä ja läntisessä Euroopassa, kun taas idempänä vaihtelu on ollut suurempaa.
Uudessa tutkimuksessa on mainittu, että Euroopassa kesäisten helleaaltojen lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin muilla vastaavilla leveysasteilla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, ja syypäänä saattaa olla korkeammille leveysasteille vetäytyvä suihkuvirtaus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhä suurempi osa Euroopasta kylpee kesäisin keskileveysasteiden kuumassa ilmamassassa ja suihkuvirtauksen pohjoispuolella oleva polaarisen viileä ilma karkaa yhä pohjoisemmille leveysasteille. Tämä kehityssuunta mahdollistaisi ajoittain erittäin korkeat lämpötilat myös Euroopan pohjoisimmassa nurkassa esimerkiksi Jäämeren rannalla.
Lue seuraavaksi: Odotettu marras–tammikuun pitkä sääennuste julki – näin meteorologi kommentoi talven tilannetta
Blogin lähteitä:
