Maastopalojen riski kasvanut merkittävästi – yksi yhdistelmä erityisen vaarallinen

Korkeapaine voi vaikuttaa Suomen säähän pitkälle juhannusviikkoon saakka. Maasto on jo entuudestaan kuivaa, eteläisessä Suomessa jopa erittäin kuivaa, ja tämän myötä maastopalojen riski on kasvanut osassa maata merkittäväksi. Alhainen ilmankosteus, helteet, kuivuus ja tuulen viriäminen voivat levittää maastopaloja tehokkaasti. Maastopalot syttyvät yleensä salamaniskun tai ihmisen huolimattoman toiminnan vuoksi.

Kesäkuu on alkanut valtaosassa maata tavanomaista vähäsateisempana. Maan etelä- ja itäosasta löytyy paikoin alueita, missä on kuluvan kesäkuun aikana satanut harvinaisen vähän. Tällaisia paikkakuntia ovat esimerkiksi Parainen, Kouvola, Lieksa ja Nurmes.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Etelärannikolla, Pohjanmaalla ja maan keskivaiheilla on kesäkuun 13. päivään mennessä satanut paikoin alle 10 millimetriä, eli alle puolet tavanomaisesta. Lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla on ollut vain yksi sadepäivä. Sadepäivän kriteeri on, että vuorokauden aikana sadetta kertyy yli 0,1 millimetriä.

Tilannehuoneen hälytyslistan perusteella maastopaloja on jo kesäkuun aikana jouduttu sammuttamaan varsinkin maan etelä- ja keskiosassa, eikä tilanteeseen ole näköpiirissä helpotusta.

Suuressa osassa maata sateet uhkaavat tämänhetkisen ennusteen perusteella jäävän hyvin vähiin kuluvan viikon aikana. Jos laaja-alaisia sadealueita ei ennen juhannusta ilmaannu, näyttää siltä, että juhannuskokot jäävät tänä vuonna suuressa osassa maata polttamatta. Yksittäisistä kuurosateista ei ole paljoa riemua, jos lähtötilanne on näin kuiva.

Lue myös: Juhannuksen sää Suomessa tilastojen valossa

Huhti- ja toukokuu hyvin kuivia osassa maata

Kuluneen kevään sateisuudessa oli suuria alueellisia vaihteluita.

Maaliskuussa suuressa osassa maata satoi normaalia enemmän, paikoin jopa yli tuplaten kuukauden normaaliin sademäärään nähden. Huhtikuussa sateisuus romahti ja valtaosassa maata oli normaalia kuivempaa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla satoi paikoin vain noin kolmanneksen huhtikuun normaalista sadekertymästä.

Maan etelä- ja lounaisosassa sekä monin paikoin muuallakin Suomessa myös toukokuu jäi vähäsateiseksi kuukaudeksi. Osassa maata kuivuutta onkin jatkunut jo huhtikuulta saakka ja tämän vuoksi maaperä on hyvin kuiva.

Etelä-Suomessa kriittinen tilanne

Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla maaperässä on selvästi vähemmän kosteutta kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa maaperän kosteussisältö voi 0–40 senttimetrin paksuisessa kerroksessa laskea kesäkuun puolivälissä jopa alle 10 %:iin, mikä olisi jo poikkeuksellisen kuivaa.

Tyypillisesti maaperä on näin kuivaa Välimeren maissa kesäkuukausina, mutta nyt kuivuus uhkaa myös osaa keskistä ja pohjoista Eurooppaa. Erityisesti Saksassa, Ruotsissa, Suomessa ja paikoin Baltiassakin maaperä voi pian olla niin kuiva, että maastopalojen riski kasvaa laajoilla alueilla suureksi. Korkeapaine pitää toistaiseksi pintansa ja sateet jäävät kuluvalla viikolla vähiin Pohjois-Euroopassa ja Saksassa.

Maastopaloja voi roihahtaa pienestäkin kipinästä, joten luonnossa liikkuessa tulee olla äärimmäisen tarkkana. Avotulen tekeminen on tällä hetkellä kielletty koko maassa, ja on hyvä muistaa, että kertakäyttöinen grillikin luokitellaan pelastuslain mukaan avotuleksi.

Tämä sääasetelma on erityisen vaarallinen

Kuluneet kuivat kevätkuukaudet ja kesäkuun puoliväliin ajoittuva korkeapaine- ja lämpöjakso tuovat otolliset olosuhteet maastopaloille eri puolilla Suomea.

Maastopalojen uhka on erityisen suuri silloin, kun seuraava sääasetelma toteutuu:

• taustalla pitkä ja kuiva ajanjakso, jonka aikana maaperä on kuivunut
• laaja-alaisia sadealueita ei ole näköpiirissä
• ilmankosteus on alhainen
• tuulen puuskat ovat kovia eli yli 14 m/s
• ukkosrintama pyyhkäisee kuivan alueen yli.

Näistä ehdoista kolme ensimmäistä toteutuvat lähiaikoina suuressa osassa maata, erityisesti eteläisessä Suomessa.

Korkeapaineen vallitessa tuulet pysyvät kuitenkin pääosin heikkoina, mutta etelä- ja länsirannikko sekä Saimaan ympäristö voivat muodostaa poikkeuksen tulevana viikonloppuna. Etelässä ja lännessä tuulen puuskat voivat merituulen syntyessä yltyä rantaviivalla navakoiksi (yli 8 m/s), ehkä jopa koviksi (yli 14 m/s). Toisaalta myös etelästä lähestyvä matalapaine voi voimistaa tuulia sekä etelärannikolla että Saimaan ympäristössä.

Maastopalot leviävät sitä tehokkaammin, mitä voimakkaampaa tuuli on. Ranskalaisen metsäpalomallin mukaan maastopalot etenevät 3–8 % nopeudella tuulen nopeudesta. Jos tuuli on navakkaa, etenevät palot noin 1,5 kilometriä tunnissa. Kovalla tuulella palot voivat edetä jopa 2,5–3 kilometriä tunnissa.

Maastopalojen kannalta olosuhteet ovat lähiaikoina kehittymässä osassa Suomea hyvin syttymisherkiksi, joten pidetäänhän huoli siitä, ettemme toimillamme aiheuta ylimääräistä riskiä. Kuiva ja kuuma sää ovat jo aiheuttaneet Kanadassa yli 40 000 neliökilometrin kokoiset metsäpalot, joka vastaa suunnilleen Viron pinta-alaa. Emme toivo vastaavaa Atlantin tälle puolen.

Lue seuraavaksi: Maastopalot riehuvat Kanadassa – taustalla kevään kuivuus ja paahtavan kuuma sää

Markus Mäntykannas
meteorologi