Copernicus: Euroopassa vuosi 2022 oli tilastojen toiseksi lämpimin ja kesä ennätyksellisen kuuma – ”Tämänkaltaiset kesät ja maastopalot tulevat yleistymään”

Vuosi 2022 oli Euroopan toiseksi lämpimin ja maapallon viidenneksi lämpimin vuosi, kertovat Copernicus Climate Change Servicen tilastot. Useissa läntisen ja eteläisen Euroopan maassa viime vuosi oli lämpimin ainakin vuodesta 1950 alkaen. Euroopan kesä oli ennätyksellisen kuuma. Maailmalla vaikutti suuren osan vuotta La Niña -ilmiö, joka tyypillisesti laskee maapallon keskilämpötilaa. Vuonna 2023 edessä voi olla muutos El Niñoon.

Euroopan unionin Copernicus Climate Change Servicen mukaan vuosi 2022 oli Euroopan toiseksi lämpimin vuosi. Lämpimämpää on ollut tämän tilaston perusteella vain vuonna 2020. Suurin poikkeama keskimääräistä lämpimämpään suuntaan oli läntisessä Euroopassa.

Euroopassa koettiin viime vuonna monia pitkiä ja voimakkaita lämpöaaltoja. Eteläisessä ja keskisessä Euroopassa kärsittiin myös kuivuudesta. Korkeat lämpötilat ja kuivuus ruokkivat puolestaan maasto- ja metsäpaloja.

Copernicuksen mukaan vuosi 2022 oli tilastojen lämpimin vuosi monessa Euroopan maassa ainakin vuodesta 1950 alkaen, kuten Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Sveitsissä.

Kesä 2022 oli Copernicuksen tilastojen mukaan Euroopan kuumin, aiempi kuumin kesä oli vuonna 2021.

– Suurin yksittäinen tekijä etenkin läntisen ja eteläisen Euroopan kesän kuumuuteen oli se, että alueella oli pitkäkestoinen korkeapainejakso. Suihkuvirtaus junnasi paikoillaan pitkiä aikoja ja aiheutti sen, että korkeapaine jämähti Etelä- ja Länsi-Eurooppaan. Sää oli kuivaa ja heikkotuulista, aurinko pääsi paahtamaan ja kuumentamaan mannerta. Mitä kuivemmaksi manner vetää, sitä korkeammille lämpötiloille se antaa edellytykset, toteaa Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

Euroopassa ajoittain 30 asteen lämpötiloja toukokuusta lokakuuhun, välissä 40 asteen paahdetta

Kuumuus alkoi Euroopassa jo toukokuussa 2022.

– Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste kesä–elokuulle ennakoi jo keväällä oikein, että eteläiseen ja keskiseen Eurooppaan on paikoin tulossa hyvin lämmin ja kuiva kesä. Varsinkin Välimeren maissa kesä oli todella pitkä. Yli 30 asteen lämpötilat tulivat toukokuussa ja niitä jatkui ajoittain vielä lokakuussakin, välissä oli 40 asteen superhelteitä useampaan otteeseen. Tämä näkyi myös Välimeren pintalämpötiloissa, siellä mitattiin paikoitellen uusia ennätyksiä. Vielä syyspuolellakin Välimeri oli varsinkin länsiosaltaan erittäin lämmin, mikä pitkitti kesää. Nimenomaan pitkä ja kuuma kesä nosti selvästi viime vuoden keskilämpötiloja Länsi- ja Keski-Euroopassa, Markus Mäntykannas sanoo.

Kuumuuden ja kuivuuden seurauksia olivat laajat maasto- ja metsäpalot. Copernicuksen mukaan kesä–elokuun metsäpalopäästöjen määrä oli Euroopassa suurin 15 vuoteen, Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja Sloveniassa jopa 20 vuoteen.

– Mitä tulee ilmastonmuutoksen rooliin, niin se näkyy tässä. Tämä voisi olla tyypillinen malliesimerkki tulevista kesistä, että johonkin päin Eurooppaa jämähtää kuuma korkeapaine pitkäksi ajaksi, kun taas toisaalla voi olla vilkasta matalapainetoimintaa ja hyvin sateista pitkän aikaa. Tämä johtuu tutkimusten mukaan siitä, että suihkuvirtaukset voivat jämähtää paikoilleen entistäkin pidemmiksi ajoiksi. Suihkuvirtauksen toisella puolella on kuumaa ja kuivaa ja toisella puolella koleaa ja sateista pitkän aikaa. Nimenomaan eteläisessä Euroopassa kesäkuukausien on ennakoitu lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä voimakkaimmin. Tämänkaltaiset kesät tulevat yleistymään – ja ikävä kyllä myös maastopalot sen seurauksena, Markus Mäntykannas toteaa.

Talvi 2022 oli Euroopassa hieman keskimääräistä lauhempi ja kymmenen lämpimimmin talven joukossa, mutta kevät sen sijaan oli hieman vertailujakson 1991–2020 keskimääräisiä lukemia viileämpi. Syksy 2022 oli Euroopassa tilastojen kolmanneksi lämpimin. Viime syksyä lämpimämpi syksy on ollut vuosina 2020 ja 2006.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että lämpötilat ovat nousseet Euroopassa yli kaksinkertaisesti maailman keskiarvoon verrattuna.

Maapallolla vuosi 2022 oli viidenneksi lämpimin – kahdeksan viime vuotta ovat tilastojen kahdeksan lämpimintä vuotta

Copernicuksen mukaan koko maapallolla vuosi 2022 oli viidenneksi lämpimin. Tätä kuumempia ovat olleet vuodet 2016, 2020, 2019, 2017. Kuitenkin sijoilla 4–8 olevat vuodet ovat hyvin lähellä toisiaan. Kahdeksan viime vuotta ovat tilastojen kahdeksan lämpimintä vuotta.

Vuonna 2022 maapallon keskilämpötila oli 0,3 astetta korkeampi kuin vertailukaudella 1991–2020 ja noin 1,2 astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla jaksolla 1850–1900.

Vuosi 2022 oli tilastojen lämpimin läntisen Euroopan lisäksi myös osassa Lähi-itää, Keski-Aasiaa, Kiinaa, Uutta-Seelantia ja Luoteis-Afrikkaa.

Esimerkiksi Pakistanissa ja pohjoisessa Intiassa koettiin pitkä lämpöaalto keväällä, Keski- ja Itä-Kiinassa kesällä. Heinä–elokuussa Pakistanissa kärsittiin ennätyksellisistä sateista ja laajoista tulvista.

Australiassa viime vuosi oli monin paikoin tavanomaista viileämpi, osassa maata oli myös suuria sademääriä. Keskimääräistä viileämpi vuosi oli paikoin myös esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

La Niña -ilmiö vaikutti maapallolla vuonna 2022 – tilanne ennusteiden mukaan vaihtumassa vuonna 2023 El Niñoksi

La Niña -ilmiö vaikutti maapallolla suuren osan vuodesta 2022, kolmatta vuotta peräkkäin. La Niña laskee tyypillisesti lämpötilaa useilla alueilla maailmassa, kun puolestaan El Niño -ilmiön aikaan maapallon keskilämpötila keskimäärin nousee.

– Mielenkiintoista on se, että tässä oli kolme La Niña -vuotta peräkkäin, mutta kun katsoo Copernicuksen lämpötilapoikkeamia maailmanlaajuisesti, niin kartalla on enemmän alueita, missä oli vuonna 2022 keskimääräistä lämpimämpää. Tavanomaista viileämpiä alueita oli verraten vähän siihen nähden, että La Niña keskimäärin laskee maapallon keskilämpötilaa. Viime vuoden La Niña -ilmiöstä huolimatta vuonna 2022 oli siis enemmän tavanomaista lämpimämpiä alueita, Markus Mäntykannas sanoo.

Lue myös: Mikä on La Niña ja miten se syntyy?

Tilanne saattaa kuitenkin vähitellen olla vaihtumassa El Niñoksi.

– Tämänhetkisten ennusteiden mukaan vuonna 2023 ENSO-kierto kallistuu El Niñon puolelle, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Lue myös: Mikä on El Niño ja vaikuttaako se Suomen säähän?

Suomessa vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi

Suomessa säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan viime vuosi oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, mutta ennätyksiin ei ylletty. Koko maan keskilämpötila oli noin 3,8 astetta, mikä on 0,9 astetta yli pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Edellisen kerran tätä lämpimämpi vuosi on koettu Suomessa vuosina 2020 ja 2015.

Kesä–elokuun 2022 jakso oli Suomessa 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kesä oli suuressa osassa maata harvinaisen lämmin, Lapin itäosassa peräti poikkeuksellisen lämmin.

Suomen kesän sademäärässä oli runsasta vaihtelua. Yleisesti maan keski- ja pohjoisosassa oli tavanomaista sateisempaa, mutta etelässä sadetta tuli tavanomaista vähemmän.

– Suomessa sekä suuressa osassa Ruotsia ja Norjaa kesäkausi kesäkuusta elokuuhun oli ajankohtaan nähden lämmin, mutta monin paikoin tavanomaista sateisempi, kun taas suuressa osassa Manner-Eurooppaa oli ajankohtaan nähden kuivaa, Joanna Rinne sanoo.

Lue myös: Säävuosi 2022: Lumisia talvikuukausia, uusi helmikuun sade-ennätys ja paahtavan helteinen loppukesä

Hiilidioksidin ja metaanin määrä kasvoi ilmakehässä

Copernicuksen mukaan sekä hiilidioksidin että metaanin määrä ilmakehässä kasvoi vuonna 2022.

– Hiilidioksidi ja metaani ovat kaasuja, jotka lämmittävät ilmakehää; niiden määrän lisääntyminen ilmakehässä voimistaa ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasut eivät kuitenkaan ole pelkästään pahasta – jos niitä ei olisi ilmakehässä lainkaan, maapallo olisi elinkelvottoman kylmä. Kasvihuonekaasujen määrän kasvaminen aiempaan nähden saa kuitenkin ilmaston lämpenemään, mikä näkyy esimerkiksi monenlaisten sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, kasvillisuusvyöhykkeiden muutoksina, jäätiköiden sulamisena ja merenpinnan nousuna, Joanna Rinne toteaa.

Lue myös: Ilmastonmuutos – miten se vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?

– Ilmaston lämpeneminen ei Suomessa tarkoita sitä, että kylmiä päiviä ja jaksoja ei olisi lainkaan. Suomen sää on luonnostaan vaihtelevaa, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Poikkeamat ovat kuitenkin herkemmin lämpimään kuin viileään päin – talvet ovat pitkän aikavälin tilastoja katsottaessa lauhempia ja kesät lämpimämpiä kuin aiemmin, Joanna Rinne sanoo.

Tammikuun aikana on odotettavissa vuoden 2022 säätilastoja myös muilta kansainvälisiltä tilastolaitoksilta Copernicuksen lisäksi. Eri tahojen tilastot voivat erota hieman toisistaan.

Lisätietoja: Copernicus: Global Climate Highlights 2022

Lue seuraavaksi: Lopputalven ja alkukevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso – yksi kuukausi erottuu joukosta!

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 11.1.2023 klo 18.19