Minkälainen kesä seuraa talvea, jota ei koskaan tullut? "Muistuu mieleen vuosi 2008"

Kulunut talvi oli monin paikoin mittaushistoriamme lämpimin. Olen kuullut sanonnan, jonka mukaan lämmintä talvea seuraa kylmä kesä. Onko tällä mitään tieteellistä pohjaa? 

Näin huhtikuun alkupuolellakin on vielä epäselvää, minkälainen terminen talvi maan etelä- ja länsiosassa on ollut. Termiset vuodenajat määritellään lämpösummamenetelmän avulla, ja kuluneena vuonna termisen talven määrittely on ollut osassa maata äärimmäisen haastavaa, sillä Etelä- ja Länsi-Suomessa ei ole ollut pitkäkestoisia pakkasjaksoja.

Onko talven ja kesän säällä korrelaatiota?

Suomen säälle on luontaista nopeakin vaihtelevuus, mutta joskus samantyyppinen sää jämähtää päällemme pitkäksi aikaa, jopa kuukausiksi. Tästä on hyvänä esimerkkinä kulunut talvi: meillä on ollut lähes taukoamaton sarja lämpimiä länsivirtauksia ja matalapaineita aina marraskuulta saakka. Ennen pitkää tilanne kuitenkin purkautuu ja sää muuttuu – mikään kun ei ole pysyvää.

Sijaintimme leveyspiirien 60°N ja 70°N välillä Atlantin läheisyydessä tekee säästämme nopeasti vaihtelevaa ja välillä hankalasti ennustettavaa. Eri vuodenaikojen välisessä säässä ei ole havaittu korrelaatiota, joten tämän talven sään perusteella ei pidä vetää johtopäätöksiä tulevan kesän säästä. Se, mikä teki talvestamme ennätyslauhan, ei enää vaikuta kesämme säähän millään tavalla.

Talvilämmön taustalla oli pohjoisen napa-alueen ympärillä ollut hyvin tiivis polaaripyörre, joka piti kylmän ilman sisäpuolellaan ja voimisti meidän leveysasteilla länsivirtauksia. Huhtikuun aikana pohjoisten leveysasteiden ilmakehän virtausdynamiikka muuttuu, kun polaaripyörre murenee luonnollisista syistä: pyörrettä ylläpitävät pohjois-etelä-suuntaiset lämpötilaerot pienenevät kevätkuukausina napa-alueen lämmetessä voimakkaasti.

Palataan vielä aikaisemmin esiin nostamaani väittämään, jonka mukaan lämmintä talvea seuraa kylmä kesä. Vaikka tälle ei juurikaan tieteellistä näyttöä ole, jostainhan sanonta kumpuaa. Muistuu mieleen vuosi 2008 – ja 2015.

Talvi ja kesä 2015

Edellisen kerran talvikuukautemme olivat räikeästi keskiarvoa lämpimämpiä vuonna 2015. Poikkeama oli laajalti 3–4,5 astetta, Keski- ja Pohjois-Lapissa jonkin verran pienempi. Lauhaa talvea seurasi viileähkö kesä: poikkeama kylmempään suuntaan oli keskimäärin asteen verran. 

Euroopan suursäätilassa oli mielenkiintoinen yhtymä talven ja kesän välillä: Pohjois-Atlantin matalapaineet hallitsivat Pohjois-Euroopan säätä molempina vuodenaikoina. Talvella tämä sääkuvio kuljetti meille Atlantin lauhoja ja kosteita tuulia, mutta kesällä niiden vaikutus olikin päinvastainen ja Suomi hyytyi. Pitkäkestoisia korkeapaineita ei ollut – ei myöskään pitkiä pakkas- tai hellejaksoja.

Talvi ja kesä 2008

Talvi 2008 oli edellinen ennätyslämmin talvi ja kuluneen talven tapaan lumeton fiasko maan etelä- ja länsiosassa. Helsingin Kaisaniemessä termisen talven kesto oli tuolloin vain yhdeksän päivää, eikä pitkäkestoisesta lumipeitteestä ollut tietoakaan. 

Tämän talven tapaan myös vuonna 2008 suursääkuvio oli samankaltainen: Pohjois-Atlantilla jylläsivät voimakkaat matalapaineet ja Azoreiden kohdalla sijaitsi vankka korkeapaineen alue. Tuuli kävi keskimäärin lännestä kuljettaen mukanaan lämpöä ja kosteutta. 

Miten kävikään kesällä 2008? Pohjois-Atlantin voimakkaat matalapaineet heikkenivät tyypilliseen tapaan kesää kohden mentäessä, mutta erityisesti heinäkuussa ilmanpainejakauma Euroopassa muistutti hyvin pitkälti edeltävää talvea: Pohjois-Euroopassa kuhisi matalapaineita ja Azoreilla vallitsi sitkeä korkeapaine. Tämä asetelma tietää viileää ja epävakaista kesäsäätä Suomeen.

Jatkuva matalapaineiden vyöry torpedoi kesän 2008 helleputket – ja mikä pahinta – matalapaineet suorastaan parkkeerasivat kuolemaan Suomen ylle ja tempaisivat mukanaan joko Atlantin tai Jäämeren viileää ilmaa. 

Vaikka "Lämmintä talvea seuraa viileä kesä" -sanonta ei saakaan tieteellistä sinettiä, on mahdollista, että suursäätila joskus jämähtää paikoilleen niin pitkäksi aikaa, että tämä sanonta totta vie toteutuu. 2000-luvun kahta lämpimintä talvea on systemaattisesti seurannut viileähkö kesä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuleva kesä jatkaisi samaa kaavaa.

Entä toisinpäin: seuraako hyytävää talvea hellekesä?

Jatketaan vielä vertailua lyhyesti. Poimin tilastoista kaksi 2000-luvun kylmintä talvea ja katsotaan, minkälainen kesä niitä on seurannut.

Kuluneen vuosituhannen kylmimmät talvet iskivät peräkkäisinä vuosina 2010 ja 2011. Talvi 2010 oli suuressa osassa maata 2–5 astetta tavanomaista kylmempi, poikkeama oli suurin maan kaakkoisosassa. Seuraava talvi oli jopa hieman edeltävää kylmempi, jolloin poikkeama maan kaakkoisosassa ylitti paikoin viiden asteen. 

Entä ne kesät? Kesä 2010 oli laajalti Etelä-Lapin korkeudelle saakka tavanomaista lämpimämpi, kun taas kesä 2011 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, keskimäärin parilla asteella. Helsingissä kesä 2011 pitää kuluneen vuosituhannen toiseksi lämpimimmän kesän titteliä, kuuminta oli vuonna 2018.

Kieltämättä jännä yhteensattuma näin meteorologinkin silmin: 2000-luvun lämpimimpiä talvia on seurannut viileä kesä ja kylmimpiä talvia puolestaan lämmin kesä.

Markus Mäntykannas